Ero sivun ”Suomen ja Viron valtioliitto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p typot, kosmeettisia muutoksia, typos fixed: Sitäv → Sitä v using AWB
Andres (keskustelu | muokkaukset)
p et:
Rivi 14: Rivi 14:
===Viitteet===
===Viitteet===
{{viitteet}}
{{viitteet}}

[[et:Eesti–Soome liitriik]]


[[Luokka:Viron historia]]
[[Luokka:Viron historia]]

Versio 8. syyskuuta 2011 kello 12.18

Suomi ja Viro korostettuna Euroopan kartalla.

Suomen ja Viron unioni oli ajatusten tasolle jäänyt idea Suomen ja Viron unionista. Ajatus unionista syntyi jo 1800-luvulla, mutta varsinaisesti se muotoutui vasta 1900-luvun alussa. Suomessa näkemykset unionista olivat kielteiset ja ajatusta maiden unionista pidettiin yllä lähinnä Virossa.[1] Suomessa ei haluttu suuntautua epävakaana pidettyyn Baltiaan vaan pikemminkin Skandinaviaan. Samat syyt ajoivat myös Viroa etsimään liittolaisia pohjoismaista.[2] Näkyvimpiä Viron ja Suomen unionin kannattajia oli Viron presidentti Konstantin Päts[1].

Historia

Ote Lydia Koidulan kirjoittamasta runosta Suomen silta sadan kruunun setelissä: Silla otsa ühendatud, Kandes ühte isamaad, Tõe templiks pühendatud... Nägu — millal tõeks saad?!

Ajatus Suomen ja Viron välisestä valtioliitosta heräsi Virossa kansallisen heräämisen myötä. Aihetta käsiteltiin esimerkiksi Lydia Koidulan runossa Suomen silta vuodelta 1881.[3] Virolainen kirjailija Friedebert Tuglas elätteli ideaa Suomen ja Viron unionista, mutta hänen mukaansa maiden täydellinen yhteenliittyminen olisi mahdotonta. Parempana ideana hän piti Itävalta-Unkarin tai Ruotsi-Norjan kaltaista valtioiden yhteenliittymää. Vuonna 1918 Viron väliaikaisen hallituksen pääministerinä toiminut Konstantin Päts ja ulkoministeri Jaan Poska laativat muistion "Mahdollisen suomalais-virolaisen valtioliiton (liittovaltion) perusteet", jossa he esittivät valtioliittoa, jossa molemmat osavaltiot olisivat säilyttäneet autonomian ja omat parlamenttinsa. Sitä vastoin liittovaltiolla olisi ollut yhteinen presidentti, ulkoministeri, sotaministeri ja armeija. Päts ajoi edelleen ajatusta valtioliitosta Viron vapaussodan aikana, jolloin hän toivoi Suomen lehdille antamassan haastattelussa Suomen ja Viron yhteisen tasavallan perustamista, jonka presidentti asuisi Helsingissä. Tällöin Virossa uskottiin vielä laajasti, että Viro olisi yksin liian heikko ja valtioliitto Suomen kanssa oli välttämättömyys.[1]

Ajatus maiden unionista jäi taka-alalle Viron vapaussodan päätyttyä, mutta Päts esitti vielä 30. heinäkuuta 1940 Suomen Viron lähettiläälle P.J. Hynniselle, errä Viro yhdistyisi Suomen kanssa liittovaltioksi, jossa molemmilla mailla olisi sama maanpuolustus, ulko- ja talouspolitiikka, sekä rahayksikkö. Päts pidätettiin samana päivänä neuvostoliiton miehitysjoukkojen toimesta. Natsi-Saksan miehitettyä Viron kesällä 1941 ajatus unionista nousi jälleen esiin. Amiraali Johan Pitka esitti Risto Rydille Helsingissä 29. marraskuuta 1941 ehdotuksen valtioliitosta, mutta Suomen kanta asiaan oli edelleen kielteinen. Ulkoministeri Rolf Witting perusteli kielteistä kantaa sillä, ettei Suomi pystyisi puolustamaan Viron aluetta, sekä sillä että virolaiset ja suomalaiset olivat luonteeltaan ja mielenlaadultaan niin erilaiset, etteivät voineet kasvaa yhteen.[1]

Lähteet

  • Seppo Zetterberg: Viron Historia. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 9517465203.

Viitteet

  1. a b c d Zetterberg 2007, s. 541
  2. Zetterberg 2007, s. 539
  3. Kaja Kunnas: Häviävästä Viron satasesta voi lukea Suomea kosiskelevan viestin HS.fi. Viitattu 20.10.2010.