Ero sivun ”Papisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.4.3) (Botti muokkasi: sh:Sveštenstvo |
p r2.6.4) (Botti lisäsi: fa:روحانی |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[es:Clero]] |
[[es:Clero]] |
||
[[eo:Kleriko]] |
[[eo:Kleriko]] |
||
[[fa:روحانی]] |
|||
[[fr:Clergé]] |
[[fr:Clergé]] |
||
[[ko:성직자]] |
[[ko:성직자]] |
||
Versio 5. syyskuuta 2011 kello 11.05
Papisto on yhteiskunnallinen sääty, joka vaikuttaa yhteiskunnassa uskonnon tai yhteisesti tunnustetun arvojärjestelmän kautta. Pappissäädyn merkitys on vaihdellut suuresti historian aikana, mutta käytännössä papistoa on esiintynyt kaikissa yhteiskunnissa. Papisto oli osa aristokratiaa erioikeuksiensa vuoksi, jotka perustuivat verotukseen ja vaikutusvaltaan.
Alkujaan papiston ja uskonnollisen eliitin valta lienee ollut epämuodollista, mutta nykyään se on monissa yhteiskunnissa muodollista. 1500- ja 1600-luvulla, uskonpuhdistus antoi mahdollisuuden pappien avioitua, jonka myötä kasvoikin huomattava pappissääty. Sukunimilaki velvoitti jokaisen papiksi opiskelleen ottamaan itselleen latinan- tai kreikankielisen sukunimen, joka perustui papin kotipaikkaan tai taloon. Sosiologisessa mielessä teologisen papiston aseman ovat voneet ottaa esimerkiski jonkin yhteiskunnallisen ideologian edustusmiehet. Papiston edustajista on käytetty esimerkiksi nimityksiä pappi, imaami, rabbi, oraakkeli, poppamies ja šamaani.
Kleerus (kreik. kleros, "arpa", "osa", "papisto", lat. clerus) on termi, jolla viitataan hengelliseen säätyyn (erotukseksi maallikoista). Evankelisessa kirkossa ei kleerusta pidetä erillisenä säätynä vaan se korostaa kaikkien kristittyjen hengellistä pappeutta. Roomalais-katolinen kirkko erottaa jyrkästi kleeruksen ja maallikot. Ortodoksisessa kirkossa erotetaan kleerus ja maallikot, mutta ei yhtä jyrkästi kuin katolisessa kirkossa. [1][2]
Pappissääty
Papisto oli sääty-yhteiskunnassa yksi valtiolliseen elämään osallistuneista valtiosäädyistä, pappissääty. Ranskan kolmijakoisessa sääty-yhteiskunnassa papisto oli katolisen kirkon vaikutuksesta "toinen aatelissääty".
Nelisäätyisissä Pohjoismaissa papisto oli aateliton sääty. Ruotsissa muut säädyt olivat aatelisto, porvaristo ja talonpojat. Suomessa pappissääty osallistui Ruotsin valtiopäiville ja vuodesta 1809 alkaen Venäjän keisarikuntaan liitetyn Suomen suuriruhtinaskunnan valtiosäätynä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ http://www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/K.pdf
- ↑ Facta. Tietosanakirja Oy, 1969.