Ero sivun ”Hiirihaukat” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: {{Taksonomia/eläimet | nimi = Hiirihaukat | kuva = Buteo magnirostris.jpg | leveys = 250 | kuvateksti = Soreahiirihaukka (''Buteo magnirostris'') | domeeni = Eukaryootit ''E... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 31. elokuuta 2011 kello 21.04
| Hiirihaukat | |
|---|---|
 Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: |
Hiirihaukat Buteo Lacépède, 1799 |
| Katso myös | |
Hiirihaukat (Buteo) on haukkojen heimoon kuuluva päiväpetolintusuku, johon kuuluu BirdLife Suomen mukaan 26 lajia.[1] Sukuun kuuluu noin 9 prosenttia kaikista päiväpetolinnuista ja 12 prosenttia haukkojen heimon lajeista.[2] Hiirihaukat ovat suurehkoja,[3] pitkä-, pyöreä- ja leveasiipisiä lintuja, joilla on pyöreä ja leveä pyrstö,[4] vankka ruumiinrakenne ja enimmäkseen tumma höyhenpuku. Jalat ovat melko lyhytvarpaiset, mutta hyvin tehokkaat.[5] Siipiväli vaihtelee metristä vähän yli puoleentoista metriin. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.[3] Suvun edustajien koko vaihtelee 200 grammaa painavista koiraspuolisista soreahiirihaukoista yli kaksi kiloa painaviin mongolianhiirihaukkanaaraisiin.[2]
Hiirihaukkoja tavataan viidellä mantereella sekä useilla valtamerisaarilla, mutta Australiasta ne puuttuvat.[2] Euroopassa tavataan kolmea lajia, joiden kaikkien levinneisyys ulottuu myös muille mantereille. Piekana ja sitä etelämpänä elävä hiirihaukka kuuluvat myös Suomen pesimälinnustoon. Arohiirihaukka pesii Euroopassa vain Balkanin niemimaalla.[3]
Hiirihaukat ovat enimmäkseen savannien ja muiden aukeiden alueiden petolintuja.[2] Useimmat lajit elävätkin troooppisten seutujen avoimilla mailla.[3] Niitä tavataan myös metsissä.[2]
Hiirihaukat ovat liitolentäjiä,[5] jotka kaartelevat vaivattomasti heikossakin tuulessa tai nousevissa ilmanpyörteissä.[3] Ne ovat helposti havaittavia ja kuuluvat parhaiten tunnettuihin haukkalajeihin, sillä niillä on tapana liidellä laiskasti ympyrää ilmassa ja oleilla näkyvällä tähystyspaikalla. Hiirihaukat saalistavat yleensä tähystyspaikaltaan ja pudottautuvat sieltä nappaamaan saaliin.[4]
Lajit
- Hiirihaukka (Buteo buteo)
- Afrikanhiirihaukka (Buteo augur)
- Kapinhiirihaukka (Buteo rufofuscus)
- Savannihiirihaukka (Buteo auguralis)
- Piekana (Buteo lagopus)
- Kuningashiirihaukka (Buteo regalis)
- Mongolianhiirihaukka (Buteo hemilasius)
- Arohiirihaukka (Buteo rufinus)
- Madagaskarinhiirihaukka (Buteo brachypterus)
- Vuorihiirihaukka (Buteo oreophilus)
- Patagonianhiirihaukka (Buteo ventralis)
- Amerikanhiirihaukka (Buteo jamaicensis)
- Havaijinhiirihaukka (Buteo solitarius)
- Sirohiirihaukka (Buteo albonotatus)
- Punanhiirihaukka (Buteo poecilochrous)
- Punaselkähaukka (Buteo polyosoma)
- Galapagosinhiirihaukka (Buteo galapagoensis)
- Kaktushiirihaukka (Buteo albicaudatus)
- Preeriahiirihaukka (Buteo swainsoni)
- Andienhiirihaukka (Buteo albigula)
- Luhtahiirihaukka (Buteo brachyurus)
- Pilvihiirihaukka (Buteo leucorrhous)
- Viheltäjähiirihaukka (Buteo platypterus)
- Haitinhiirihaukka (Buteo ridgwayi)
- Ruostehiirihaukka (Buteo lineatus)
- Soreahiirihaukka (Buteo magnirostris)
Lähteet
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 31.8. 2011.
- ↑ a b c d e Russell Greenberg,Peter P. Marra: Birds of Two Worlds: The Ecology and Evolution of Migration, s. 155. John Hopkins University Press, 2005. ISBN 0-8018-8107-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.8. 2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d e (toim.) Aula, Kimmo ; Kangasniemi, Kaija ; Bergström, Irina: Kodin suuri eläinkirja 2 : Hai-Jo, s. 183. Weilin + Göös, 1978. ISBN 951-35-1705.
- ↑ a b The Raptor Trust » Buteos 2006. The Raptor Trust. Viitattu 31.8. 2011.
- ↑ a b (suom.) Timo Alanko, Tuulikki Lahti ja Kalevi K. Malmström: Zoo Suuri eläinkirja 3, s. 237. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08248-1.