Ero sivun ”Koiranäyttely” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 66: Rivi 66:
== Sertifikaatti ja valioituminen ==
== Sertifikaatti ja valioituminen ==


Tuomari voi antaa rodun parhaalle urokselle ja nartulle sertifikaatin. Mikäli rodun parhaat koirat eivät voi sertifikaattia vastaanottaa, siirtyy se seuraavaksi parhaalle koiralle, joka sen voi vastaanottaa. Koiralle voidaan hakea valion arvoa, kun se on saanut kolme sertifikaattia kolmelta eri tuomarilta, ja vähintään yksi niistä on saatu koiran ollessa yli 24 kk vanha. Lisäksi voi olla rotukohtaisia koetulosvaatimuksia (käyttökoirarodut). Kansainvälisessä näyttelyssä koiran on mahdollista saada kansainvälinen sertifikaatti, CACIB.
Tuomari voi antaa rodun parhaalle urokselle ja nartulle sertifikaatin. Mikäli rodun parhaat koirat eivät voi sertifikaattia vastaanottaa (esim. PU1 on jo valio) siirtyy se seuraavaksi parhaalle koiralle, joka sen voi vastaanottaa. Koiralle voidaan hakea valion arvoa, kun se on saanut kolme sertifikaattia kolmelta eri tuomarilta, ja vähintään yksi niistä on saatu koiran ollessa yli 24 kk vanha. Lisäksi voi olla rotukohtaisia koetulosvaatimuksia (käyttökoirarodut). Kansainvälisessä näyttelyssä koiran on mahdollista saada kansainvälinen sertifikaatti, CACIB.


Koiralla on mahdollista saavuttaa Suomesta koiranäyttelyistä seuraavat valionarvot (käyttökoiraroduille pätee eri säännöt):
Koiralla on mahdollista saavuttaa Suomesta koiranäyttelyistä seuraavat valionarvot (käyttökoiraroduille pätee eri säännöt):

Versio 26. elokuuta 2011 kello 20.42

Kiinanharjakoira koiranäyttelyssä
Norfolkinterrieri koiranäyttelyssä

Koiranäyttely on näyttely, jonka tarkoitus on palvella puhdasrotuisten koirien jalostusta. Koiranäyttelyssä rodun asiantuntijat, ulkomuototuomarit, arvioivat koiria suhteessa rotumääritelmään. Rotumääritelmä sisältää kuvauksen koiran ulkomuodosta, luonteesta ja liikkumisesta.

Näyttelyiden historia ulottuu kauas, muutaman vuosisadan päähän Isoon-Britanniaan, jossa ensimmäiset näyttelyt järjestettiin. Suomen ensimmäinen koiranäyttely järjestettiin 1800-luvun lopussa. Edelleen näyttelyt ovat keskeinen osa vuonna 1889 perustetun Suomen Kennelliiton toimintaa. Vuosittain Kennelliitto järjestää kuitenkin vain yhden näyttelyn, perinteisesti joulukuun alussa järjestetyn Voittaja-näyttelyn Helsingissä. Tämän lisäksi Kennelliitto isännöi satunnaisesti suuria kansainvälisiä voittajanäyttelyitä, joita ovat muun muassa maailman voittaja (viimeksi Suomessa 1998), Euroopan voittaja (viimeksi Suomessa 2006) sekä Pohjoismaiden voittaja (viimeksi Suomessa 2009).

Koiran arvostelun lisäksi koiranäyttely on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa näyttelyharrastajat tapaavat toisiaan, kasvattaja voi seurata kasvattiensa kehittymistä ja nuoret koiranäyttelyharrastajat, junior handlerit voivat mitellä taidoistaan rotukehien ulkopuoleisissa junior handler -kilpailuissa.

Koiranäyttelyssä koirat arvioidaan ensin roduittain. Rodun sisällä koirat on jaoteltu sukupuolen ja koirien iän sekä mahdollisen muun menestyksen mukaan eri luokkiin. Ikäryhmittäin kilpaillessa jokainen koira saa erillisen laatuarvostelun, jonka jälkeen jokaisessa luokassa sijoitetaan luokan neljä parasta koiraa. Sukupuolittain valitaan paras uros ja paras narttu, jotka tämän jälkeen kilpailevat rotunsa parhaan (ROP) ja vastakkaisen sukupuolen parhaan (VSP) titteleistä. Rotunsa paras jatkaa näyttelypäivän päätteeksi ryhmäkilpailuun, jossa kilpailevat keskenään kaikki kyseisen FCI-roturyhmän rotujen parhaat koirat. Ryhmäkilpailussa sijoitetaan neljä parasta. Ryhmäkilpailun voittaja jatkaa kaikkien rotujen näyttelyssä vielä kilpailua näyttelyn kauneimman koiran tittelistä. Näyttelyn kauneimman koiran valintaan (Best in Show, BIS) osallistuvat kunkin roturyhmän parhaat koirat (10 kpl), joista neljä parasta sijoitetaan.

Arvosteluluokat

Koirat arvostellaan roduittain. Joidenkin rotujen (mm. villakoirat, tanskandogit) kohdalla eri muunnokset (karvanlaatu, koko, väri) arvostellaan erikseen. Arvostelu suoritetaan seuraavissa luokissa:

  • Pentuluokka PEN, 5-7 kk (vain pentunäyttelyissä) ja 7-9 kk (epävirallinen)
  • Junioriluokka JUN, 9-18 kk
  • Nuorten luokka NUO, 15-24 kk
  • Avoin luokka AVO, yli 15 kk
  • Käyttöluokka KÄY, yli 15 kk (koetulos tai käyttövalion arvo vaaditaan)
  • Valioluokka VAL
  • Veteraaniluokka VET, yli 8 vuotta

Laatuarvostelun ulkopuolella, rotukohtaiset:

  • Paras uros/narttu -luokka PU/PN ( osallistumisoikeus luokassaan sijoitetulla, Sertifikaatin arvoisella palkitulla koiralla)
  • Kasvattajaluokka KAS (saman kasvattajan neljä koiraa vähintään kahdesta eri yhdistelmästä, palkittu laatuarvosanoilla ERI)

Ryhmäkilpailut:

  • BIS-kasvattajaluokka BIS-KAS (rotunsa parhaille kasvattajaryhmille)
  • BIS-veteraaniluokka BIS-VET (rotunsa parhaille veteraaneille)
  • Ryhmän paras -kilpailu RYP (rotunsa parhaille)
  • Best in Show BIS (ko. näyttelyn ryhmäkilpailun voittaneelle)

Näyttelyssä valitaan myös BIS-veteraani ja -kasvattajaryhmä. Rodun erikoisnäyttelyssä sekä pentunäyttelyissä voidaan valita myös BIS-pentu.

Laatuarvostelu ja kilpailuluokka

Kukin koira arvostellaan ensi oman rotunsa ja arvosteluluokan mukaisesti. Tällöin koira saa laatuarvostelun. Laatuarvosteluun kuuluu kirjallinen arviointi ja laatumaininta, joka osoitetaan seuraavin värinauhoin:

  • Erinomainen ERI = punainen
  • Erittäin hyvä EH = sininen
  • Hyvä H = keltainen
  • Tyydyttävä T = vihreä
  • Hylätty HYL = harmaa
  • Ei voida arvostella EVA = ruskea
  • Sertifikaatin arvoinen SA = vaaleanpunainen

Hylätyn arvostelun voi saada koira, joka poikkeaa selvästi rotumääritelmästä esimerkiksi koon, purennan tai kivespuutoksen vuoksi. Myös vihaiselle tai huonosti käyttäytyvälle koiralle voidaan antaa hylkäävä maininta. Ruskean nauhan saa koira, joka häiritsee arvostelua siinä määrin, että tuomari ei voi koiraa arvostella (hyppii, puree, on arka eikä anna koskea). Mikäli koiraa on korjailtu keinotekoisesti ja tuomarilla on syytä epäillä vilppiä, hän voi antaa maininnan ei voida arvostella tai poistaa koiran kehästä.

Laatuarvostelun jälkeen on kilpailuluokka koirille, jotka ovat saaneet maininnan erinomainen. Neljä parasta koiraa laitetaan paremmuusjärjestykseen, erinomaisen saaneet ensin. Kilpailuluokan järjestys osoitetaan seuraavilla värinauhoilla:

  • 1 = punainen
  • 2 = sininen
  • 3 = keltainen
  • 4 = vihreä

Tuomari voi halutessaan antaa koirille myös laatumaininnan SA. Sen voi saada vaikka joka koira, mutta joskus sitä ei saa kukaan. Kilpailuluokan sijoitus sekä SA edellyttävät pääsyn PN (paras narttu) tai PU (paras uros) -luokkaan.

Erilaiset näyttelyt

Näyttelyihin voivat osallistua koirat, jotka ovat Suomen Kennelliiton tai jonkun muun FCI:hin kuuluvan tai sen tunnustaman kenneljärjestön rekisterissä. Suomessa voimassa olevan typistyskiellon mukaisesti 1. tammikuuta 2001 jälkeen syntyneet typistetyt koirat eivät saa osallistua näyttelyihin tai kokeisiin. Näyttelyihin ei voi myöskään osallistua kivesvikaisen, vaarallisesti aggressiivisen tai antidoping-säännöksen vastainen koira.

Koiranäyttelyt voivat olla kansainvälisiä näyttelyitä, joissa kilpaillaan kansainvälisestä sertistä, cacib:sta. Kansalliset näyttelyt voivat olla kaikkienrotujen näyttelyitä, ryhmänäyttelyitä (tietylle FCI:n roturyhmälle/roturyhmille) tai jonkin rodun erikoisnäyttelyitä. Virallisten näyttelyiden lisäksi järjestetään match show -kilpailuja eli mätsäreitä, jotka ovat epävirallisia näyttelyitä eivätkä toimi Kennelliiton alaisuudessa. Niihin saavat osallistua myös sekarotuiset ja rekisteröimättömät koirat.

Voittaja-näyttely järjestetään kerran vuodessa Suomessa. Siellä kunkin rodun paras uros ja narttu saavat Voittaja-tittelin, esimerkiksi vuoden 2005 parhaan titteli on V-05. Lisäksi junioriluokkien voittajat, laatuarvostelulla erinomainen, saavat JV-tittelin. Pohjoismaiden Voittaja -näyttely järjestetään vuorovuosin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näiden kilpailujen voittajat saavat PMV- ja PMJV-tittelit.

Sertifikaatti ja valioituminen

Tuomari voi antaa rodun parhaalle urokselle ja nartulle sertifikaatin. Mikäli rodun parhaat koirat eivät voi sertifikaattia vastaanottaa (esim. PU1 on jo valio) siirtyy se seuraavaksi parhaalle koiralle, joka sen voi vastaanottaa. Koiralle voidaan hakea valion arvoa, kun se on saanut kolme sertifikaattia kolmelta eri tuomarilta, ja vähintään yksi niistä on saatu koiran ollessa yli 24 kk vanha. Lisäksi voi olla rotukohtaisia koetulosvaatimuksia (käyttökoirarodut). Kansainvälisessä näyttelyssä koiran on mahdollista saada kansainvälinen sertifikaatti, CACIB.

Koiralla on mahdollista saavuttaa Suomesta koiranäyttelyistä seuraavat valionarvot (käyttökoiraroduille pätee eri säännöt):

  • FIN MVA eli Suomen muotovalio, kolmella sertifikaatilla palkittu koira (Viimeinen serti on pitänyt saada sen jälkeen kun koira on täyttänyt 2 v.)
  • C.I.B eli Kansainvälinen muotovalio edellyttää neljä CACIB:ia vähintään kolmesta eri maasta, kolmelta eri tuomarilta.[1]

Valionarvot ovat maakohtaisia ja koira voi valioitua täten eri maissa. Mikäli koira jo on jonkin maan muotovalio, vaaditaan siltä vain yksi sertifikaatti yli 24 kk iässä (sekä mahdolliset lisävaatimukset) Suomessa. Koiran on mahdollista saavuttaa kansainvälisen valionarvo.

Lähteet

  1. Suomen Kennelliitto: Suomen valionarvosäännöt 2009 (pdf) http://www.kennelliitto.fi. 22.5.2009. Viitattu 5.10.2009. (suomeksi)

Aiheesta muualla