Tämä on suositeltu artikkeli.

Ero sivun ”Helsingin Jalkapalloklubi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 238: Rivi 238:


'''Lähteneet'''
'''Lähteneet'''
* {{Sambian lippu}} [[Dominic Yobe]] (Erotettu)
* {{Suomen lippu}} [[Jani Viander]] (HJK, valmennus)
* {{Suomen lippu}} [[Jani Viander]] (HJK, valmennus)
* {{Suomen lippu}} [[Mikko Hauhia]] ([[FC Lahti]])
* {{Suomen lippu}} [[Mikko Hauhia]] ([[FC Lahti]])

Versio 20. elokuuta 2011 kello 09.53

HJK
[[Tiedosto:HJK:n tunnus|200px|]]
Koko nimi Helsingin Jalkapalloklubi
Perustettu 1907
Kaupunki Helsinki, Suomi
Kenttä Sonera Stadium
– kapasiteetti 10 770
Sarja Veikkausliiga
Puheenjohtaja Olli-Pekka Lyytikäinen (Oy)
Päävalmentaja Antti Muurinen
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu

Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on helsinkiläinen jalkapalloseura. Se on Suomen menestynein jalkapalloseura mestaruuksilla mitaten.

Ajatuksen seuran perustamisesta sai Franz Fredrik Wathén. HJK perustettiin virallisesti vuonna 1907 ja se voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen-mestaruutensa vuonna 1911. Seura aloitti toiminnan jalkapallosta, mutta myöhemmin mukaan tulivat jääpallo ja jääkiekko, joissa molemmissa seura voitti Suomen-mestaruuksia 1920- ja 1930-luvuilla. Lisäksi HJK:ssa harrastettiin muun muassa keilailua, taitoluistelua ja käsipalloa. Vuodesta 1976 lähtien seura on keskittynyt jalkapalloon.

Vuodesta 1964 lähtien HJK on pelannut jalkapallon pääsarjatasolla. Se on ainoa suomalaisseura, joka on pelannut Mestarien liigan lohkovaiheessa. Seuran nykyinen kotistadion on Sonera Stadium. Aikaisemmin HJK on pelannut ottelujaan Töölön pallokentällä ja Helsingin olympiastadionilla. HJK:lla on myös reservijoukkue Klubi-04, joka pelaa Kakkosessa. Se perustettiin vuonna 2004, kun seura osti Jokerien jalkapallojoukkueen. HJK:n naisjoukkue on voittanut useita Suomen-mestaruuksia.

Historia

Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubin historia

Seuran alkuvuodet

HJK:n ensimmäinen jalkapallojoukkue vuonna 1907.

Jalkapallon tultua Suomeen heräsi ajatus perustaa Helsinkiin jalkapallon oma erikoisseura. Vuoden 1907 alussa Franz Fredrik Wathén esitti ajatuksensa julkisuudessa, ja saman vuoden toukokuussa tehtiin periaatteellinen päätös perustaa Helsingin Potkupalloklubi eli Helsingfors Sparkbollsklubb. Kesäkuussa seuran virallinen perustamiskokous pidettiin Kaisaniemessä ja uuden seuran nimeksi otettiin Helsingin Jalkapalloklubi eli Helsinfors Fotbollsklubb.[1] Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HJK pelasi vielä samana vuonna Tammisaaressa paikallista tehdasjoukkuetta vastaan.[2] HJK oli ollut kaksikielinen seura, mutta vuonna 1908 viralliseksi kieliksi valittiin suomi. Vuotta myöhemmin seuran ohjelmistoon otettiin mukaan jääpallo.[3] Ensimmäisen Suomen-mestaruutensa HJK saavutti vuonna 1911, jolloin se voitti Åbo IFK:n maalein 7–1. Lisäksi vuonna 1912 seura juhli jalkapallon Suomen-mestaruutta. Vuosikymmenen lopulla HJK voitti vielä kaksi SM-kultaa.[4] Muissa lajeissa seura saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jääpallossa. HJK voitti vuonna 1921 jääpallon SM-loppuottelussa Viipurin Sudet.[5] Vuonna 1924 seuran ohjelmistoon otettiin mukaan keilailu, mutta tästä jouduttiin pian luopumaan.[6] Seuraavan kerran lajivalikoimaa laajennettiin vuonna 1928, jolloin HJK aloitti toiminnan jääkiekossa. Seuraavana vuonna HJK juhli lajissa Suomen-mestaruutta.[7]

Jalkapallossa aloitettiin sarjamuotoinen kausi vuonna 1930, mutta ensimmäistä kertaa HJK oli mukana Mestaruussarjassa vuonna 1931. Vuosina 1936 ja 1938 seura voitti Mestaruussarjan.[4] Jääkiekossa HJK voitti vielä kaksi SM-kultaa 1930-luvulla.[8] Sotien jälkeen HJK otti käsipallon lajivalikoimaansa, ja keilailu palasi seuran toimintaan. Aikaisemmin seurassa mietittiin myös koripallon ottamista mukaan ohjelmaan, mutta ajatuksesta luovuttiin. Käsipallossa seura voitti SM-hopeaa vuonna 1944.[9] HJK:n naisjaosto aloitti toimintansa vuonna 1946, jolloin alkoi myös naisten käsipallo.[10] Jalkapallossa alkanut mitaliton kausi loppui vuonna 1954, jolloin HJK voitti SM-pronssia.[4] Seuran toimintaa vaikeuttivat taloudelliset ongelmat, eikä se pystynyt panostamaan lajeihin erikoisseurojen tapaan.[11]

Jalkapallon erikoisseuraksi

Vuonna 1960 HJK:n puheenjohtajaksi valittiin Apu-lehden omistaja, Olli Lyytikäinen, joka tuki seuraa sekä taloudellisesti että tarjoamalla pelaajille työpaikkoja.[12] Seuran toimintaa alettiin vähentää ja jääpallojaosto lakkautettiin vuonna 1963.[13] Jalkapallossa HJK palasi Suomen-mestariksi valmentaja Aulis Rytkösen johdolla vuonna 1964.[14] Mestaruuden myötä seura pääsi ensimmäistä kertaa Euroopan Cupiin kaudella 1965–1966.[15] HJK hävisi kuitenkin molemmat alkukierroksen pelinsä Manchester Unitedia vastaan.[16] Vuonna 1966 seura voitti ensimmäistä kertaa Suomen cupin.[15] Jääkiekossa HJK oli pudonnut pääsarjasta, mutta nousi suurten taloudellisten panostusten ansiosta takaisin. Seura tavoitteli myös SM-kultaa, mutta sijoittui parhaimmillaan hopealle kaudella 1971–1972.[17] Jääkiekkojaosto ajautui taloudellisiin ongelmiin ja lopulta päätti fuusioitua Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi.[18] Myös taitoluistelu lopetettiin vuonna 1972, jolloin jäljelle jäivät käsipallo ja jalkapallo.[17][19] Naisten jalkapallossa HJK oli aloittanut toimintansa vuonna 1971, jolloin seura voitti heti Suomen-mestaruuden.[20] Miesten joukkueen rahoittajaksi tuli Paavo Einiö, jonka tuella HJK palasi mestariksi kaudella 1973.[21] Vuonna 1976 HJK:sta tuli jalkapalloon keskittynyt seura, kun käsipallotoiminta lakkautettiin.[22]

Mestarien liiga ja 2000-luku

Aloituskokoonpano PSV-ottelussa

Kaudella 1981 seura saavuttin ensimmäisen tuplamestaruutensa HJK:n voitettua sekä cup- että Suomen-mestaruuden.[23] Vuosina 1985, 1987 ja 1988 seura voitti jälleen mestaruuden Jyrki Heliskosken valmentamalla joukkueella.[24] Ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella HJK palasi mestariksi kauden tauon jälkeen, mutta seuran toimintaa vaikeutti 1990-luvun lama. Vuoden 1991 alussa perustettiin saneerausohjelman ja organisaatiouudistuksen jälkeen HJK-Klubi Oy, jolla houkuteltiin sijoittajia. Kaudella 1992 HJK voitti Veikkausliigan mestaruuden, vaikka seura kärsi edelleen talousongelmista, joiden takia mietittiin jopa konkurssia.[25][26] Seuraavina vuosina vakavat taloushuolet väistyivät ja HJK-Klubi Oy lakkautettiin.[27] Kaudella 1996 HJK antoi ensimmäistä kertaa potkut valmentajalleen, kun Tommy Lindholm erotettiin huonosti alkaneen kauden takia. Joukkue joutui sarjakarsintaan, jotka se lopulta voitti yhteismaalein 2–1 Hangö IK:a vastaan.[28] Huonosti menneen kauden myötä joukkueen pelaajisto vaihdettiin suuresti ja HJK palasi Suomen-mestariksi.[29] Seura pääsi täten mukaan Mestarien liigan karsintoihin, joissa se voitti ensin FC Jerevanin ja FC Metzin. Tällöin HJK:sta tuli ensimmäinen Mestarien liigan lohkovaiheeseen päässyt suomalaisjoukkue.[30] HJK jäi lohkonsa viimeiseksi, mutta onnistui voittamaan Benfican.[31]

HJK muutti Finnair Stadiumille kauden 2000 aikana ja saavutti cup-mestaruuden.[32] Ensimmäisen mestaruutensa vuosikymmenen aikana joukkue voitti vuonna 2002. Myös vuonna 2003 HJK voitti Suomen-mestaruuden, jonka lisäksi se voitti cup-mestaruuden. Talvella 2004 seura osti FC Jokerien jalkapallotoiminnan ja teki joukkueesta oman farmijoukkueensa, jonka nimeksi tuli Klubi 04. HJK juhli satavuotisjuhliaan vuonna 2007, mutta sijoittui liigassa seitsemänneksi. Kauden lopun joukkuetta valmensi Antti Muurinen. Suomen-mestariksi HJK palasi kaudella 2009. Myös seuraavana vuonna seura voitti Veikkausliigan-mestaruuden, minkä lisäksi seura pääsi Eurooppa-liigassa play-off-kierrokselle.[33][34]

Seura

Stadion

Pääartikkeli: Sonera Stadium
HJK:n käyttämät kotikentät: Olympiastadion (ylhäällä), Töölön pallokenttä (oikealla) ja Sonera Stadium (alhaalla).

HJK pelaa kotiottelunsa nykyisin Sonera Stadiumilla, jolla seura on pelannut vuodesta 2000 lähtien.[26] Stadionin rakennutti Hjallis Harkimo ja HJK oli osaomistaja stadionia hallinnoivasta yhtiöstä.[35]

Sonera Stadium valmistui vuonna 2000, jolloin stadionin nimioikeudet myytiin Finnairille kymmeneksi vuodeksi. Tämän johdosta stadion tunnettiin vuoteen 2010 asti nimellä Finnair Stadium.[36] Vuonna 2010 stadionin nimioikeudet vanhenivat, jolloin Telia-Sonera hankki nimioikeudet vuoteen 2013 asti. Kesästä 2010 lähtien stadionin nimi on ollut Sonera Stadium.[37] HJK omistaa stadionin nykyisin kokonaan.[38]

Stadionin alustana oli alun perin luonnonnurmi, mutta 2003 se korvattiin niin sanotulla Mondo-tekonurmella.[39] Tekonurmen käyttöä on perusteltu sen sopivuudella ympärivuotiseen käyttöön.[40] Tekonurmi on herättänyt vastustusta, mutta samalla stadionin käyttötunteja on pystytty nostamaan.[41][42]

HJK:n ensimmäinen kotikenttä oli vuonna 1915 valmistunut Töölön pallokenttä.[43] Toinen HJK:n usein käyttämä pelipaikka oli Helsingin olympiastadion. Veikkausliigan aikana HJK pelasi Töölön pallokentällä vuosina 1992–1994 ja 1997–1998 sekä olympiastadionilla 1990–1991, 1995–1996 ja 1999.[26] HJK:n suurimmat yleisömäärät ovat juuri olympiastadionilta. Pääsarjatason ennätys, 23 382 katsojaa, on vuonna 1996 pelatusta HJK-MyPa-ottelusta,[44] ja Mestarien liigan HJK-PSV Eindhoven-ottelussa katsojia oli 34 146.[45]

Värit ja logot

}}
1907
}}
1909, 1986–
}}
1977
Joitakin HJK:n kotipeliasuja vuosien varrelta.[46][47][48]

Seuran perustamisen jälkeen peliasujen väriksi valittiin valkoinen. Tällä värityksellä pelattiin vuoteen 1909 saakka, jolloin pelipaitojen värit vaihdettiin sinivalkoraitaisiksi.[49] Värit olivat kannanotto suomalaisuusaatteen puolesta.[46] Vuosien varrella HJK on käyttänyt muitakin kotipeliasuja, mutta värit ovat pysyneet samana. Vuodesta 1986 lähtien peliasu on ollut jälleen sinivalkoraitainen.[48]

Tiedosto:HJK vanhalogo.gif
HJK:n 1990-luvulla käyttämä tunnus.

HJK:n logo on peräisin vuodelta 1913 ja sen on suunnitellut Osmo Korvenkontio.[50] Juhlavuotenaan 2007 HJK käytti erityistä juhlalogoa, jossa oli kaksi tähteä varsinaisen logon päällä 20 mestaruuden merkiksi ja vuosiluvun sijasta "1907–2007".[51] Perinteisen logon ohella HJK käytti 1990-luvun puolivälissä poikkeavaa tunnusta, jossa oli HJK-tekstin yläpuolella liekinvarrella varustettu jalkapallo.[52]

Kannattajat

Helsingin Jalkapalloklubilla on eniten aktiivisia kannattajia,[53] ja se on seuratuin joukkue Suomessa. Viidestätoista suurimmasta pääsarjatason ottelun katsojamäärästä 12 on ollut HJK:n kotiotteluita.[54]

HJK:n edusti Helsingin porvariväestöä. Seuran kannattajien ydinjoukko oli alun perin Töölöstä, jossa HJK:n toiminta enimmäkseen myös pyöri.[55] Vaikka HJK pitkään miellettiin töölöläiseksi porvarijoukkueeksi, on tämä leima kadonnut. Nykyään kannattajat tulevat eri yhteiskuntaluokista ja myös töölöläiskeskeisyys on vähentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet muiden vahvan identiteetin omanneiden helsinkiläisseurojen katoaminen pääsarjatasolta sekä muuttoliikkeen sekoittama väestöpohja. Esimerkiksi Mestarien liigan lohkopelien aikaan HJK:sta tuli lähes koko Suomen edustaja.[56] Toisaalta HJK on hyvin vihattu seura sekä Helsingissä että muualla Suomessa.[57]

HJK:n ensimmäinen kannattajaryhmä oli vuonna 1984 perustettu Tölikän Raiku,[58] jonka toiminta kuitenkin hiipui. Kannattajatoiminta järjestäytyi uudelleen 1999, kun Forza HJK perustettiin Mestarien liigan innostamana. Se on yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista faniyhdistyksistä. Forzan jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja korkeimmillaan se oli vuonna 2003, jolloin jäseniä oli noin 300. Vuonna 2006 Forza HJK jakautui, kun kannattajaryhmän sisällä puhjenneiden ristiriitojen vuoksi syntyi Sakilaiset. Forzalla oli vuoden 2011 alussa 175 jäsentä, kun taas Sakilaisiin kuului noin 70 jäsentä. Kannattaryhmistä Forza HJK on profiloitunut perheystävällisempään kannattamiseen, kun taas Sakilaisten toiminta on anarkistisempaa ja villimpää. Sakilaisten kanssa päätykatsomossa toimii myös uudempi kannattajaryhmä S140. Erimielisyyksistä huolimatta kaikki ryhmät kannattavat vierasotteluissa HJK:a yhdessä.[53]

Seuran tunnussävelmäksi on noussut Vexi Salmen sanoittama ”Hoo-jii-koo”, joka perustuu englantilaisten Daniel Boonen ja Rod McQueenin säveltämään ”Blue is the Colour” -kappaleeseen. Englantilainen alkuperäisversio on tunnettu Chelsea FC:n kannatuslaulu. HJK:n edustusjoukkue lauloi itse ja levytti kappaleen ennen kautta 1973.[59][60]

Kilpailijat

HJK:lla on historiansa aikana ollut useita merkittäviä kilpailijoita. 1900-luvun alkupuolella seuran tärkeimmät kilpailijat olivat muut helsinkiläiset pääsarjaseurat HIFK, HPS ja Kiffen, joiden kanssa HJK muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jakoi mestaruudet ennen ensimmäistä maailmansotaa.[46] Asetelmaa on vahvistanut ajoittain kiivaskin kilpailu pelaajista.[61] Varsinkin 1960-luvulla käytiin kovaa kisaa elintilasta, kun pääsarjatasolla pelasi viisi helsinkiläisseuraa. Lopulta ainoastaan HJK säilyi pääsarjassa muiden joko pudottua alasarjoihin tai lopetettua kokonaan.[62][63]

Helsingin ulkopuolella HJK:n merkittävin kilpailija on ollut Valkeakosken Haka. Seurat ovat Suomen kaksi menestyneintä,[64] ja niiden välisiä kohtaamisia kohtaamisia pidetään klassikoina, sillä niissä taistellaan usein sarjan kärkisijoista.[65][66][67] Esimerkiksi kauden 1999 mestaruus ratkesi Hakan hyväksi viimeisessä ottelussa Valkeakoskella, kun se onnistui voittamaan pisteen sarjassa edellä olleen HJK:n 1–0.[68] Otteluissa on ollut paljon katsojia ja neljä pääsarjatason 11 suurimmasta yleisömäärästä on juuri HJK:n ja Hakan välisistä peleistä.[54]

1990- ja 2000-luvulla HJK:n tärkeimmät kilpailijat Hakan ohella ovat olleet pääkaupunkiseudun seurat.[63] Erityisesti samalla stadionilla pelannut FC Jokerit nousi Harry Harkimon merkittävillä panostuksilla nopeasti huipulle ja oli lyhyen historiansa aikana tärkeä paikallisvastustaja. Jokerit hankki HJK:sta muun muassa Shefki Kuqin ja nousi haastamaan HJK:n ylivaltaa pääkaupunkiseudulla.[69] Noustuaan kaudeksi 2006 Veikkausliigaan FC Honka on ollut HJK:n merkittävin paikallisvastustaja.[70] HJK:n nykyisen kotikentän suurimmat katsojamäärät ovat olleet juuri Jokereita ja Honkaa vastaan. Molempia vastaan on katsomossa ollut parhaimmillaan yli 10 000 katsojaa.[71][72] Jokerien ja Hongan lisäksi muita paikalliskilpailijoita ovat olleet Finnairin Palloilijat, Atlantis FC ja AC Allianssi.[73]

Organisaatio ja talous

Tunnuslukuja 2005–2010[74][75]
Tilikausi Liikevaihto* Tulos*
2005 1,59 –0,04
2006 2,46 0,09
2007 2,20 –0,15
2008 2,13 –0,25
2009 1,81 –0,49
2010 3,22 0,05
*) miljoonaa euroa

Helsingin Jalkapalloklubin organisaatio kostuu HJK Oy:stä ja useasta yhdistyksestä. Osakeyhtiö vastaa liigajoukkueen sekä A- ja B-poikien edustusjoukkueen toiminnasta. HJK ry on seuran ydin ja nykyään se vastaa naisten ja tyttöjen joukkueista sekä nuorempien poikien edustusjoukkueista. Muusta junioritoiminnasta huolehtii HJK-Juniorit ry ja reservijoukkue Klubi-04:n toimintaa hoitaa Talenttiklubi ry. Osakeyhtiön pääomistaja on Olli-Pekka Lyytikäinen, joka omistaa kaksi kolmasosaa osakkeista yhdessä siskonsa ja perheyhtiönsä A-lehtien kautta. Lyytikäinen on myös osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja.[76][77]

Nykymuotoisena HJK yhtiöitettiin vuonna 2000. Yhtiömuotoa yritettiin myös aikaisemmin seuran 1990-luvun alun pahojen talousvaikeuksien käynnistämän saneerausohjelman yhteydessä. HJK-Klubi Oy perustettiin 1991, mutta osakeanti epäonnistui eikä seuraan saatu juurikaan uusia sijoittajia. Silloisesta yhtiöstä HJK ry omisti pääosan. Yhtiö laukkautettiin 1996 muun muassa verotussyistä ja edustusjoukkueen toiminta siirtyi takaisin HJK ry:lle.[27]

2000-luvulla HJK liikevaihto on vaihdellut pääasiassa kahden miljoonan euron molemmin puolin.[74] Kaudella 2010 liikevaihto nousi yli kolmen miljoonan euron.[75] Korkeimmillaan seuran liikevaihto oli Mestarien liiga -kaudella, jolloin se nousi yli 30 miljoonan markan.[78] Tuloista yli puolet muodostaa sponsoritulot.[79] Yleisötuotot ovat noin 20 prosenttia.[80] Lisäksi tuloja tuovat eurocupien palkintorahat sekä pelaajien myynnit, mitkä vaihtelevat vuosittain merkittävästi. HJK saa muiden seurojen tapaan pienen osa nykyisestä Veikkausliigan televisiointisopimuksesta.[81] HJK:lla oli 2000-luvun alussa myös oma televisiosopimus MTV3:n kanssa.[82]

HJK:n pääsponsorit ovat Apu, FIM, Adidas ja Sonera.[83]

Muut joukkueet

Juniorit

Klubi 04:n ottelu kaudella 2007.

HJK:lla on juniorijoukkueet kaikissa poikien ikäluokissa. Lisäksi toimintaa on tyttöjen puolella.[84] Seuralla on omat kaupunginosajoukkueet, ja kaiken kaikkiaan junioripelaajia on noin 1 400. HJK:n juniorijoukkueet toimivat HJK Juniorit ry:n alaisuudessa.[85] HJK Juniorit on pääkaupunkiseudun suurin jalkapalloseura.[86]

HJK on A- ja B-pojissa Suomen menestynein seura sekä mestaruuksissa että maratontaulukossa.[87] Vuoteen 2009 mennessä seura on saavuttanut A-pojissa 13 ja B-pojissa 17 mestaruutta. B-tytöissä HJK on myös menestynein seura kymmenellä mestaruudellaan.[88]

Farmijoukkue

Pääartikkeli: Klubi 04

Klubi 04:n toiminta alkoi vuonna 2004, jolloin HJK osti FC Jokerien toiminnan.[33] Koska HJK:lla ei voinut olla kahta liigajoukkuetta, aloitti Klubi 04 toimintansa Kakkosesta.[89] Joukkue nousi Ykköseen kaudeksi 2006 voitettuaan sarjakarsinnoissa VG-62:n. Vuonna 2006 Klubi 04 sijoittui kuudenneksi, mutta seuraavalla kaudella joukkue oli viimeinen ja putosi sarjasta. Kaudeksi 2009 joukkue onnistui jälleen sarjanousussa. Klubi 04 pysyi sarjassa vuoteen 2010 asti, jolloin se putosi.[90]

HJK:lla on ollut myös muiden seurojen kanssa farmisopimuksia. Muun muassa vuosina 1994–1997 FC Honka oli HJK:n farmisopimuksen alaisena.[91]

Naiset

Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (naiset)

Seura aloitti naisjoukkueen toiminnan vuonna 1971, jolloin Naisten SM-sarja aloitettiin. Joukkue voitti heti ensimmäisenä vuonna Suomen-mestaruuden.[20] HJK hallitsi naisjalkapallon alkuvuosia, sillä se voitti viisi ensimmäistä mestaruutta. Vuosina 1979–1989 joukkue voitti seitsemän mestaruutta. HJK oli myös paras naisjoukkue 1990-luvulla, jolloin se voitti seitsemän mestaruutta. 2000-luvulla naisjoukkue voitti Suomen-mestaruuden vuosina 2000, 2001 ja 2005.[92] HJK menestyi naisissa myös kansainvälisillä kentillä ja seura oli mukana vastaperustetussa naisten UEFA Cupissa kaudella 2001–2002. Joukkue eteni aina välieriin asti, jossa sen pudotti jatkopeleistä Umeå IK. Mestaruuden jälkeen monet pelaajat lähtivät seurasta, minkä takia HJK ei menestynyt SM-sarjassa edellisvuosien tapaan.[93]

Pelaajat ja valmentajat

Pääartikkeli: Luettelo Helsingin Jalkapalloklubissa pelanneista jalkapalloilijoista

Nykyinen joukkue

Päivitetty 16.8.2011.[94]

Nro Paikka Pelaaja
1 M Suomi Wallén, VilleVille Wallén
12 M Suomi Karike, TomasTomas Karike
35 M Suomi Sahlgren, Saku-PekkaSaku-Pekka Sahlgren
2 P Suomi Kansikas, TuomasTuomas Kansikas
3 P Suomi Moren, ValtteriValtteri Moren
5 P Suomi Hakanpää, RamiRami Hakanpää
8 P Brasilia Scapini de Almeida, RafaelRafael Scapini de Almeida
11 P Suomi Lindström, MathiasMathias Lindström
14 P Suomi Lahti, TimiTimi Lahti
21 P Suomi Sumusalo, MikkoMikko Sumusalo
Nro Paikka Pelaaja
4 K Suomi Ring, AlexanderAlexander Ring
6 K Etelä-Afrikka Fowler, CheyneCheyne Fowler
7 K Suomi Mannström, SebastianSebastian Mannström
17 K Gambia Bah, DawdaDawda Bah
19 K Suomi Riihilahti, AkiAki Riihilahti
22 K Suomi Perovuo, JoelJoel Perovuo
24 K Suomi Zeneli, ErfanErfan Zeneli
27 K Suomi Sorsa, SebastianSebastian Sorsa
9 H Suomi Sadik, BeratBerat Sadik
10 H Suomi Litmanen, JariJari Litmanen
15 H Suomi Pelvas, AkseliAkseli Pelvas
16 H Suomi Parikka, JarnoJarno Parikka
20 H Suomi Pukki, TeemuTeemu Pukki
25 H Suomi Alho, NikolaiNikolai Alho
28 H Suomi Kastrati, KastriotKastriot Kastrati

Pelaajasiirrot kausi 2011

Tulleet

Lähteneet

HJK:n virallinen Hall of Fame

Tähtijoukkue 1907–2007

Pelaajavalmentajana Aulis Rytkönen

HJK:n Hall of Fame perustettiin seuran 90-vuotisjuhlien yhteydessä, jolloin siihen nimettiin 16 henkilöä. Sittemmin sitä on täydennetty useampaan otteeseen.[97][98]

Tähtijoukkue 1907–2007

HJK:n 100-vuotiskaudella 2007 julkaistiin juhlakirja, jossa valittiin HJK:n kaikkien aikojen tähtijoukkue. Valinnoissa painotettiin pelaajan uraa HJK:ssa, ottelumääriä, saavutuksia, tilastoja ja merkitystä seuralle. Pelaajavalmentajaksi valittiin Aulis Rytkönen.[99]

Päävalmentajat

[101][102][103]

Muut lajit

Jalkapallon ohella Helsingin Jalkapalloklubin lajeja ovat olleet jääpallo, jääkiekko, taitoluistelu, käsipallo ja keilailu.

Jääpalloa pelattiin HJK:ssa vuosina 1909[3]–1963. Seura menestyi lajissa hyvin eritysesti 1920-luvulla, jolloin se oli finaalissa seitsemän kertaa.[104] 1930-luvulla menestys hiipui ja toisen maailmansodan jälkeen HJK sahasi liigan ja Suomensarjan välillä ja lopulta putosi maakuntasarjaan.[105] Toiminta lakkasi, kun se karsittiin HJK:n talousvaikeuksien vuoksi 1963.[13] HJK voitti lajissa kaikkiaan viisi mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.[104] Vuosien varrella 22 HJK-pelaajaa edusti maajoukkuetta.[106]

Jääkiekkoa pelattiin HJK:ssa vuosina 1928–1972. Ennen toista maailmansotaa HJK menestyi hyvin voittaen kolme mestaruutta ja ollen muilla mitaleilla seitsemän kertaa.[107] Sodan jälkeen menestys oli vaatimattomampaa kunnes HJK 1960- ja 1970-luvun taitteessa panosti merkittävästi lajiin. Seura kuitenkin ajautui talousvaikeuksiin ja jääkiekkojaosto fuusioitui Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi 1972.[7][18]

Taitoluistelu kuului HJK:n ohjelmaan vuosina 1966–1972. Toiminta siinä oli varsin menestyksekästä, sillä HJK:n luistelijat voittivat yhteensä kuusi Suomen-mestaruutta. Myös taitoluistelu lakkautettiin talouskriisin jälkimainingeissa, kun sen toiminta siirtyi Helsingin Taitoluisteluklubille.[17][19]

Käsipalloa pelattiin HJK:ssa vuosina 1943–1976.[9][22] HJK pelasi pääsarjatasolla kahdeksan kautta ja voitti lajissa yhden hopean ja kaksi pronssia.[108]

Saavutukset

Jalkapallo, miehet

Jalkapallo, naiset

[92][109]

  • Suomen mestari (22): 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1979, 1980, 1981, 1984, 1986, 1987, 1988, 1991, 1992, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2005
  • Suomen Cupin voittaja (15): 1981, 1984, 1985, 1986, 1991, 1992, 1993, 1998, 1999, 2000, 2002, 2006, 2007, 2008, 2010
  • Naisten Liigacupin voittaja (1): 2009

Jääpallo

Jääkiekko-ottelu Ilves–HJK joulukuussa 1949.

Jääkiekko

Taitoluistelu

  • Suomen mestarit:[110]
    • Pia Wingisaar: 1966, 1967
    • Anuliisa Numminen: 1970
    • Tarja Säde: 1971
    • Tarja Näsi: 1972

Tilastot

Sarjasijoitukset

Helsingin Jalkapalloklubin kaudet

Kausi[4][90] Sarja O V T H TM/PM PST Sija Cup-mestaruudet[111][112]
1908 Cup välierä
1909 Cup välierä
1910 Cup välierä
1911 Cup mestaruus
1912 Cup mestaruus
1913 Cup välierä
1914 ei pelattu ensimmäisen maailmansodan takia
1915 Cup karsinta
1916 Cup puolivälierä
1917 Cup mestaruus
1918 Cup mestaruus
1919 Cup mestaruus
1920 Cup puolivälierä
1921 Cup hopeaa
1922 Cup välierä
1923 Cup mestaruus
1924 Cup karsinta
1925 Cup mestaruus
1926 Cup välierä
1927 Cup puolivälierä
1928 Cup puolivälierä
1929 Cup puolivälierä
1930 SM-karsinta toinen sija
1931 Mestaruussarja 7 0 3 4 12-16 3 7. (8)
1932 Suomensarja 5 4 0 1 10-4 8 1. (6)
1933 Mestaruussarja 14 5 6 3 20-14 16 2. (8)
1934 Mestaruussarja 14 5 4 5 23-18 14 5. (8)
1935 Mestaruussarja 14 6 2 6 32-26 14 4. (8)
1936 Mestaruussarja 14 9 1 4 37-21 19 1. (8)
1937 Mestaruussarja 14 8 4 2 58-24 20 2. (8)
1938 Mestaruussarja 14 8 4 2 43-24 20 1. (8)
1939 Mestaruussarja 13 7 4 2 40-18 18 2. (8)
1940 Mestaruussarjaa ei pelattu, SM-cupissa välierässä
1940/41 Mestaruussarja 12 4 2 6 22-30 10 5. (8)
1942 Mestaruussarjaa ei pelattu, SM-cupissa putosi ennen välieriä
1943/44 Mestaruussarja 7 1 2 4 20-22 4 7. (8)
1945 Mestaruussarja (SPL) 5 2 1 2 11-13 5 5. (6)
1945/46 Suomensarja (SPL) 14 11 0 3 60-25 22 2. (8)
1946/47 Mestaruussarja (SPL) 14 4 3 7 26-41 11 6. (8)
1947/48 Mestaruussarja (SPL) 14 6 2 6 33-27 14 5. (8)
1948 Mestaruussarja 15 6 6 3 32-20 18 4. (16)
1949 Mestaruussarja 22 5 4 13 27-55 14 10. (12)
1950 Suomensarja 18 13 3 2 56-17 29 2. (10)
1951 Suomensarja 18 12 2 4 56-20 26 2. (10)
1952 Suomensarja 18 12 3 3 63-27 27 1. (10)
1953 Mestaruussarja 18 7 3 8 28-22 17 6. (10)
1954 Mestaruussarja 18 9 4 5 31-18 22 3. (10)
1955 Mestaruussarja 18 5 5 8 35-35 15 8. (10)
1956 Mestaruussarja 18 9 3 6 39-28 21 2. (10)
1957 Mestaruussarja 18 5 8 5 26-26 18 6. (10)
1958 Mestaruussarja 18 9 2 7 45-34 20 5. (10)
1959 Mestaruussarja 18 4 5 9 28-39 13 8. (10)
1960 Mestaruussarja 22 5 8 9 44-51 18 9. (12)
1961 Mestaruussarja 22 7 7 8 42-41 21 6. (12)
1962 Mestaruussarja 22 6 4 12 33-57 16 11. (12)
1963 Suomensarja 22 20 1 1 127-18 41 1. (12)
1964 Mestaruussarja 22 14 6 2 42-18 34 1. (12)
1965 Mestaruussarja 22 12 5 5 50-30 29 2. (12)
1966 Mestaruussarja 22 10 7 5 46-30 27 2. (12) Suomen cup
1967 Mestaruussarja 22 11 3 8 59-38 25 5. (12)
1968 Mestaruussarja 22 11 7 4 51-300 29 3. (12)
1969 Mestaruussarja 22 11 5 6 50-32 27 3. (12)
1970 Mestaruussarja 22 9 7 6 37-26 25 5. (12)
1971 Mestaruussarja 26 10 11 5 46-32 31 4. (12)
1972 Mestaruussarja 22 10 1 11 24-32 21 9. (12)
1973 Mestaruussarja 22 14 5 3 36-21 33 1. (12)
1974 Mestaruussarja 22 12 4 6 43-27 28 3. (12)
1975 Mestaruussarja 22 8 2 12 29-37 18 8. (12)
1976 Mestaruussarja 22 12 5 5 40-25 29 3. (12)
1977 Mestaruussarja 22 9 5 8 27-25 23 7. (12)
1978 Mestaruussarja 22 13 7 2 52-29 33 1. (12)
1979 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 7 5 34-24 27 3. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 14 7 8 48.36 35 3. (8)
1980 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 6 4 39-22 30 3. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 15 9 5 48-29 24 3. (8)
1981 Mestaruussarja (runkosarja) 22 12 4 6 40-24 28 2. (12) Suomen cup
Mestaruussarja (loppusarja) 29 17 5 7 57-32 25 1. (8)
1982 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 3 8 53-39 25 5. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 15 4 10 62-47 22 2. (8)
1983 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 8 4 42-28 28 5. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 29 15 9 5 61-37 25 2. (8)
1984 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 6 6 49-37 26 5. (12) Suomen cup
1985 Mestaruussarja (runkosarja) 22 11 6 5 41-23 28 2. (12)
Mestaruussarja (pudotuspelit) 4 2 0 2 7-5 1.
1986 Mestaruussarja 22 10 10 2 42-23 30 3. (12)
1987 Mestaruussarja 22 15 3 4 38-14 33 1. (12)
1988 Mestaruussarja (runkosarja) 22 16 2 4 44-22 34 1. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 27 20 3 4 43 1. (6)
1989 Mestaruussarja (runkosarja) 22 10 5 6 28-20 25 5. (12)
Mestaruussarja (loppusarja) 27 11 7 9 29 5. (6)
1990 Veikkausliiga (runkosarja) 22 11 6 5 40-29 28 3. (12)
Veikkausliiga (pudotuspelit) 7 5 0 2 13-7 1.
1991 Veikkausliiga 33 14 9 10 61-44 51 5.
1992 Veikkausliiga 33 20 6 7 59-35 66 1. (12)
1993 Veikkausliiga (runkosarja) 22 12 3 7 27-17 39 3. (12) Suomen cup
Veikkausliiga (loppusarja) 29 15 4 10 34-26 49 3. (8)
1994 Veikkausliiga 26 12 7 7 40-29 43 3. (14) Liigacup
1995 Veikkausliiga 26 14 10 2 44-18 52 3. (14)
1996 Veikkausliiga (runkosarja) 22 8 4 10 26-30 28 8. (12) Suomen cup, Liigacup
Veikkausliiga (karsintasarja) 27 11 5 11 36-37 38 3. (6)
1997 Veikkausliiga 27 18 4 5 53-18 58 1. Liigacup
1998 Veikkausliiga 27 9 11 7 33-31 38 4. (10) Suomen cup, Liigacup
1999 Veikkausliiga (runkosarja) 22 14 5 3 43-14 47 2. (12)
Veikkausliiga (loppusarja) 29 20 5 4 53-18 65 2. (8)
2000 Veikkausliiga 33 16 9 8 51-33 57 4. (12) Suomen cup
2001 Veikkausliiga 33 19 10 4 64-19 67 2. (12)
2002 Veikkausliiga (runkosarja) 22 15 3 4 36-16 48 1. (12)
Veikkausliiga (loppusarja) 29 20 5 4 65 1. (8)
2003 Veikkausliiga 26 17 6 3 51-15 57 1. (14) Suomen cup
2004 Veikkausliiga 26 9 12 5 42-31 39 6. (14)
2005 Veikkausliiga 26 15 7 4 43-26 52 2. (14)
2006 Veikkausliiga 24 13 6 5 45-18 45 2. (14) Suomen cup
2007 Veikkausliiga 26 7 13 6 31-25 34 7. (14)
2008 Veikkausliiga 26 14 5 7 47-29 47 4. (14) Suomen cup
2009 Veikkausliiga 26 14 10 2 45-21 52 1. (14)
2010 Veikkausliiga 26 15 7 4 43-19 52 1. (14)

Selite
O Ottelut
V Voitot
T Tasapeli
H Häviöt
TM/PM Tehdyt maalit/päästetyt maalit
PST Pisteet

HJK kansainvälisissä peleissä

HJK kansainvälisissä peleissä[113]
  • Q = karsintakierros
  • 1R = ensimmäinen kierros
  • PO = play-off kierros
Kausi Kilpailu Kierros Maa Vastustaja Tulos
1965–1966 Euroopan Cup Q Englanti Manchester United 2–3, 0–6
1967–1968 Cup-voittajien Cup 1R Puola Wisla Kraków 1–4, 0–4
1972–1973 UEFA Cup 1R Tanska Hvidovre IF luovutus
1974–1975 Euroopan Cup 1R Malta Valletta FC 0–1, 4–1
2R Ruotsi Åtvidabergs FF 0–3, 0–1
1975–1976 UEFA Cup Q Länsi-Saksa Hertha Berlin 1–4, 1–2
1979–1980 Euroopan Cup 1R Alankomaat Ajax Amsterdam 1–8, 1–8
1982–1983 Euroopan Cup 1R Kypros Omonia Nicosia 0–2, 3–0
2R Englanti Liverpool FC 1–0, 0–5
1983–1984 UEFA Cup Q Neuvostoliitto Spartak Moskova 0–2, 0–5
1984–1985 UEFA Cup Q Neuvostoliitto FK Dynamo Minsk 0–4, 0–6
1985–1986 Cup-voittajien Cup 1R Albania KS Flamurtari Vlorë 3–2, 2–1
2R Itä-Saksa Dynamo Dresden 1–0, 2–7
1986–1987 Euroopan Cup 1R Kypros APOEL Nicosia 0–1, 3–2
1988–1989 Euroopan Cup 1R Portugali FC Porto 0–3, 2–0
1989–1990 Euroopan Cup 1R Italia AC Milan 0–4, 0–1
1991–1992 Euroopan Cup 1R Neuvostoliitto Kiovan Dynamo 0–1, 0–3
1993–1994 Mestarien liiga Q Viro Norma Tallinn 1–1, 1–0
1R Belgia RSC Anderlecht 0–3, 0–3
1994–1995 Cup-voittajien Cup Q Färsaaret B71 Sandur 5–0, 2–0
1R Turkki Besiktas JK 0–2, 1–1
1995–1996 Intertoto Cup Lohko Ranska FC Girondins de Bordeaux 1–1
Lohko Irlanti Bohemians 3–2
Lohko Ruotsi IFK Norrköping 1–1
Lohko Tanska OB Odense 1–2
1996–1997 UEFA Cup Q Armenia FC Pyunik Jerevan 1–3, 5–2
2Q Ukraina Chernomorets Odesa 2–2, 0–2
1997–1998 Cup-voittajien Cup Q Serbia ja Montenegro Belgradin Punainen Tähti 1–0, 0–3
1998–1999 Mestarien liiga 1Q Armenia FC Jerevan 2–0, 3–0
2Q Ranska FC Metz 1–0, 1–1
Lohko Alankomaat PSV Eindhoven 1–2, 1–3
Lohko Saksa 1. FC Kaiserslautern 0–0, 2–5
Lohko Portugali SL Benfica 2–0, 2–2
1999–2000 UEFA Cup Q Armenia Shirak Gyumri 2–0, 0–1
2Q Ranska Olympique Lyonnais 0–1, 1–5
2000–2001 UEFA Cup Q Luxemburg CS Grevenmacher 4–1, 0–2
1R Skotlanti Celtic FC 0–2, 2–1
2001–2002 UEFA Cup Q Latvia FK Ventspils 2–1, 1–0
1R Italia AC Parma 0–1, 0–2
2002–2003 UEFA Cup Q Valko-Venäjä FC Gomel 0–1, 0–4
2003–2004 Mestarien liiga 1Q Pohjois-Irlanti Glentoran 0–0, 1–0
2Q Unkari MTK Budapest 1–3, 1–0
2004–2005 Mestarien liiga 1Q Pohjois-Irlanti Linfield FC 1–0, 1–0
2Q Israel Maccabi Tel-Aviv 0–0, 0–1
2006–2007 UEFA Cup Q Irlanti Drogheda United 1–1, 1–3
2007–2008 UEFA Cup 1Q Luxemburg FC Etzella Ettelbruck 2–0, 1–0
2Q Tanska Aalborg BK 2–1, 0–3
2009–2010 Eurooppa-liiga 2Q Liettua FK Vėtra 1–0, 1–3
2010–2011 Mestarien liiga 2Q Liettua FK Ekranas 0–1, 2–0
3Q Serbia FK Partizan 0–3, 1–2
2010–2011 Eurooppa-liiga PO Turkki Beşiktaş JK 0–2, 0–4
2011–2012 Mestarien liiga 2Q Wales Bangor City FC 3–0, 10–0
3Q Kroatia NK Dinamo Zagreb 1–2, 0–1
2011–2012 Eurooppa-liiga PO Saksa FC Schalke 04 2–0, 25.8.
Kilpailu Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot Tehdyt Päästetyt
Mestarien liiga / Euroopan Cup 50 17 6 27 56 86
Cup-voittajien Cup 12 6 1 5 18 24
Eurooppa-liiga / UEFA Cup 35 11 2 22 33 69
Intertoto Cup 4 1 2 1 6 6
Yhteensä 101 35 11 55 113 185

Tilanne 18.8.2011 pelatun ottelun jälkeen.

Pelaajatilastot

Helsingin Jalkapalloklubissa eniten otteiluita on pelannut Reijo Jalava, joka pelasi urallaan 304 pääsarjatason ottelua ja lisäksi useita myös Suomensarjassa.[114] Veikkausliigassa aikana eniten otteluja pelasi Aarno Turpeinen.[115]

Helsingin Jalkapalloklubin paras maalintekijä on Aatos Lehtonen, joka pelasi koko uransa seurassa. Hän teki kaikkiaan 109 maalia, jolla hän on pääsarjatason maalintekijätilastossa sijalla 14.[116] Veikkausliigamaaleja on tehnyt eniten Juho Mäkelä.[115]

Eniten pääsarjaotteluita
Sija Pelaaja Vuodet Ottelut
1 Reijo Jalava 1949–1969 304 [114]
2 Markku Kanerva 1983–1990, 1994–1998 266 [117]
3 Henry Forssell 1968–1980 247 [118]
4 Juha Dahllund 1972–1976, 1978–1985 236 [119]
5 Lauri Lehtinen 1943–1962 231 [120]
6 Jari Europaeus 1981–1984, 1990–1995 226 [121]
7 Aarno Turpeinen 1995–2004 225 [122]
8 Ville Nylund 1997–2006 203 [123]
9 Kalle Niemi 1977–1984 198 [124]
10 Mika Lehkosuo 1993–2002 189 [125]
Eniten pääsarjamaaleja
Sija Pelaaja Vuodet Maalit Ottelut
1 Aatos Lehtonen 1934–1947 109 101 [126]
2 Pentti Styck 1954–1962 98 133 [127]
3 Atik Ismail 1975–1976, 1978–1979, 1981–1984 97 165 [128]
4 Sulo Salo 1932–1949 75 148 [129]
5 Kai Pahlman 1965–1969 74 102 [130]
6 Pekka Talaslahti 1965–1971 68 119 [131]
7 Juho Mäkelä 2003–2005, 2008–2010 64 129 [115]
8 Ismo Lius 1991–1992, 1994–1996 62 79 [132]
9 Mika Kottila 1994–1995, 1997–1998, 2002–2004 56 158 [133]
10 Olavi Lahtinen 1948–1958 46 136 [134]


Lähteet

  • Tuhkunen, Yrjö: Helsingin Jalkapalloklubi 1907–1957. Helsinki: Laatupaino Oy, 1957.
  • Aalto, Seppo ym: Tähtien tarina: Helsingin jalkapalloklubi 100 vuotta. Helsingin Jalkapalloklubi, 2007. ISBN 978-952-92-2062-5.
    • Tiitta, Allan: 1907–1959 teoksessa Tähtien Tarina
    • Aalto, Seppo: 1960–1975 teoksessa Tähtien Tarina
    • Sulkava, Esa: 1976–1995 teoksessa Tähtien Tarina
    • Lehtola, Erkka: 1996–2007 teoksessa Tähtien Tarina
  • Alaja, Erkki: Monsieur Magic – Aulis Rytkönen. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-185-7.
  • Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  • Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2010. Suomen Palloliitto, 2010. ISSN-0787-7188.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet

  1. ↑ Tuhkunen s. 6–7.
  2. ↑ Tuhkunen s. 9–10.
  3. ↑ a b Tuhkunen s. 12–14.
  4. ↑ a b c d Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables RSSSF. Viitattu 31.3.2011. (englanniksi)
  5. ↑ Tuhkunen s. 38–39.
  6. ↑ Tuhkunen s. 45–49.
  7. ↑ a b Tuhkunen s. 57–58.
  8. ↑ Tuhkunen s. 68–78.
  9. ↑ a b Tuhkunen s. 100–103.
  10. ↑ Tuhkunen s. 114.
  11. ↑ Tiitta s. 46–47.
  12. ↑ Alaja s. 195–196.
  13. ↑ a b Aalto s. 61–63.
  14. ↑ Aalto s. 54–67.
  15. ↑ a b Aalto s. 68.
  16. ↑ Ross, James M.: European Competitions 1965-66 RSSSF. Viitattu 4.4.2011. (englanniksi)
  17. ↑ a b c Aalto s. 91–100.
  18. ↑ a b Aalto s. 103–104.
  19. ↑ a b Aalto s. 108.
  20. ↑ a b Aalto s. 114–115.
  21. ↑ Aalto s. 118–121.
  22. ↑ a b Sulkava s. 130.
  23. ↑ Sulkava s. 148–150.
  24. ↑ Sulkava s. 163–168.
  25. ↑ Sulkava s. 180–184.
  26. ↑ a b c Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) Urheilumuseo. Viitattu 1.4.2011.
  27. ↑ a b Sulkava s. 186–187.
  28. ↑ Lehtola s. 215–221.
  29. ↑ Lehtola s. 225.
  30. ↑ Lehtola s. 231–233.
  31. ↑ Ross, James M. & Stokkermans, Karel: European Competitions 1998-99 RSSSF. Viitattu 10.4.2011. (englanniksi)
  32. ↑ Lehtola s. 262.
  33. ↑ a b HELSINGIN JALKAPALLOKLUBI (HJK) (sivu 3) Urheilumuseo. Viitattu 12.4.2011.
  34. ↑ Muurinen jatkaa HJK:n puikoissa myös ensi kaudella 15.9.2010. Urheilulehti. Viitattu 9.4.2011.
  35. ↑ Lehtola s. 248.
  36. ↑ Sonera Stadium – Historia HJK. Viitattu 1.4.2011.
  37. ↑ Laitila, Johannes: Töölön jalkapallostadion sai uuden nimen 10.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.4.2011.
  38. ↑ Aaltonen, Jarmo: HJK:lla nyt vapaat kädet uudistaa Finnair Stadiumin toimintaa 10.12.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.4.2011.
  39. ↑ Finnair Stadium saa Mondo -tekonurmen 4.4.2003. Palloliitto. Viitattu 1.4.2011.
  40. ↑ Finnair Stadium nyt HJK:n oma stadion 11.12.2009. Veikkausliiga. Viitattu 1.4.2011.
  41. ↑ Onko vammariski tekonurmella suurempi? Fysilehti. Viitattu 14.4.2011.
  42. ↑ Finnair-stadionin tekonurmi saa päälleen siirtonurmen 1.6.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.4.2011.
  43. ↑ Tiitta s. 23.
  44. ↑ Lehtola s. 217.
  45. ↑ Lehtola s. 241.
  46. ↑ a b c Tiitta s. 14.
  47. ↑ Sulkava s. 138.
  48. ↑ a b Sulkava s. 174.
  49. ↑ Tuhkunen s. 14.
  50. ↑ Tiitta s. 18.
  51. ↑ HJK juhlii myös logon myötä 28.1.2007. Veikkausliiga. Viitattu 10.4.2011.
  52. ↑ Sulkava s. 202.
  53. ↑ a b Kallström, Kim: Fanikulttuuria on myös Suomessa. 90 min, 2011, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
  54. ↑ a b Aalto ym s. 334.
  55. ↑ Alaja s. 201–202.
  56. ↑ Lehtola s. 238.
  57. ↑ Väliverronen, Jari: Tienraivaamista ja taloudellisia tappioita. Helsingin Sanomat, 23.5.2007. HS arkisto (maksullinen).
  58. ↑ Sulkava s. 175.
  59. ↑ Hoo-Jii-Koo fono.fi. Viitattu 13.4.2011.
  60. ↑ Blue is the Colour fono.fi. Viitattu 13.4.2011.
  61. ↑ Tiitta s. 35, 43.
  62. ↑ Aalto s. 52–55, 68.
  63. ↑ a b Wallen s. 154–159.
  64. ↑ Pietarinen, Heikki: Finnish League Premier Division: All-Time Tables 1930-2010 10.12.2010. RSSSF. Viitattu 12.4.2011.
  65. ↑ Järviö, Timo: HJK:n ja Hakan yleisöennätys 30-vuotias. Helsingin Sanomat, 18.6.1995. HS arkisto (maksullinen).
  66. ↑ HJK:n pakko voittaa Haka 10.9.2005. Urheilulehti. Viitattu 12.4.2011.
  67. ↑ HJK ja Haka jakoivat pisteet 27.7.2009. Veikkausliiga. Viitattu 12.4.2011.
  68. ↑ Haka nousi mestariksi. Helsingin Sanomat, 17.10.1999. HS arkisto (maksullinen).
  69. ↑ Lehtola s. 255, 290.
  70. ↑ Lehtola s. 299.
  71. ↑ Miettinen, Heikki: HJK pani pystyyn maalijuhlat täydellä stadionilla. Helsingin Sanomat, 7.7.2006. HS arkisto (maksullinen).
  72. ↑ Lehtola s. 263.
  73. ↑ Lehtola s. 303.
  74. ↑ a b HJK Oy finder.fi. Viitattu 18.4.2011.
  75. ↑ a b HJK Oy:n tulos nousi plussalle liikevaihdon voimakkaan kasvun myötä 12.4.2011. kauppalehti.fi. Viitattu 18.4.2011.
  76. ↑ Lehtola, Erkka: HJK on jalkapalloilun maatuskanukke. Helsingin Sanomat, 17.12.2005. HS arkisto (maksullinen).
  77. ↑ Helsingin Jalkapalloklubi - seura HJK. Viitattu 18.4.2011.
  78. ↑ Lehtola s. 245
  79. ↑ Pietarinen, Harri: HJK ja TamU haalivat sponsoreiden rahat 21.4.2007. Taloussanomat. Viitattu 18.4.2011.
  80. ↑ Pietarinen, Harri: Seurat valmiita karsimaan paitojen mainoksia 21.4.2007. Taloussanomat. Viitattu 18.4.2011.
  81. ↑ Kaikki liigaseurat halusivat telkkariin. Helsingin Sanomat, 24.9.2009. HS arkisto (maksullinen).
  82. ↑ Jalkapalloa kolmelta kanavalta. Helsingin Sanomat, 28.4.2002. HS arkisto (maksullinen).
  83. ↑ Helsingin Jalkapalloklubi hjk.fi. Viitattu 18.4.2011.
  84. ↑ HJK Juniorit - Edustusjoukkueet HJK. Viitattu 15.4.2011.
  85. ↑ Seura HJK Juniorit. Viitattu 15.4.2011.
  86. ↑ HJK-JUNIORIT RY hakee ammattivalmentajia 6.9.2010. Palloliitto. Viitattu 15.4.2011.
  87. ↑ Jalkapallokirja 2010 s. 353, 359.
  88. ↑ Jalkapallokirja 2010 s. 381–383.
  89. ↑ FC Jokerit Urheilumuseo. Viitattu 15.4.2011.
  90. ↑ a b Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 15.1.2010. RSSSF. Viitattu 22.3.2010. (englanniksi)
  91. ↑ FC Honka Urheilumuseo. Viitattu 16.4.2011.
  92. ↑ a b Pietarinen, Heikki: Finland - List of Women League First Level Tables rsssf. Viitattu 15.4.2011. (englanniksi)
  93. ↑ Lehtola 2007, s. 281–284.
  94. ↑ HJK Miehet - Joukkue HJK. Viitattu 16.8.2011.
  95. ↑ HJK lainaa Timi Lahden Hakasta 8.8.2011. Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 8.8.2011.
  96. ↑ Toppari Juhani Ojala siirtyy Sveitsiin 20.7.2011. Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 8.8.2011.
  97. ↑ Lehtola s. 226
  98. ↑ HJK nimesi 11 uutta Hall of Fame -pelaajaa. Helsingin Sanomat, 16.6.2007. HS arkisto (maksullinen).
  99. ↑ Aalto ym. s. 305–307
  100. ↑ HJK:n historia Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 3.5.2011.
  101. ↑ Aalto s. 56.
  102. ↑ Aalto ym s. 335.
  103. ↑ Veikkausliigan valmentajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 3.5.2011.
  104. ↑ a b Mitalijoukkueet kautta aikojen Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 9.5.2011.
  105. ↑ Tuhkunen s. 120–127.
  106. ↑ Suomen maajoukkuepelaajat Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 10.5.2011.
  107. ↑ SM-mitalijoukkueet kautta aikojen Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 10.5.2011.
  108. ↑ Miesten SM-sarjan maratontaulukko Suomen Käsipalloliitto. Viitattu 10.5.2011.
  109. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of Women Cup Finals rsssf. Viitattu 11.5.2011. (englanniksi)
  110. ↑ Aalto ym, s. 321.
  111. ↑ Pietarinen, Heikki: Finnish Cup Finals 6.11.2009. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  112. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - League Cup Finals 7.5.2010. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
  113. ↑ Ross, James M.: European Cups Archive RSSSF. Viitattu 12.4.2011. (englanniksi)
  114. ↑ a b Vuorinen, Kasila s. 101.
  115. ↑ a b c Veikkausliigan pelaajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 20.4.2011.
  116. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - Premier Division All-Time Topscorers 10.12.2010. Rec.Sport.Soccer Statistics Foundation. Viitattu 20.4.2011.
  117. ↑ Vuorinen, Kasila s. 117.
  118. ↑ Vuorinen, Kasila s. 49.
  119. ↑ Vuorinen, Kasila s. 37.
  120. ↑ Vuorinen, Kasila s. 176.
  121. ↑ Vuorinen, Kasila s. 45.
  122. ↑ Vuorinen, Kasila s. 351.
  123. ↑ Vuorinen, Kasila s. 238.
  124. ↑ Vuorinen, Kasila s. 226.
  125. ↑ Vuorinen, Kasila s. 175.
  126. ↑ Vuorinen, Kasila s. 178.
  127. ↑ Vuorinen, Kasila s. 327.
  128. ↑ Vuorinen, Kasila s. 99.
  129. ↑ Vuorinen, Kasila s. 306.
  130. ↑ Vuorinen, Kasila s. 249.
  131. ↑ Vuorinen, Kasila s. 336.
  132. ↑ Vuorinen, Kasila s. 191.
  133. ↑ Vuorinen, Kasila s. 150.
  134. ↑ Vuorinen, Kasila s. 166.

Kirjallisuutta

  • Ismail, Atik: Klubin kundit: 20 vuotta koukussa. LampLite Ltd, 2006. ISBN 952-99723-0-X.
  • Lehtoja, Erkka V. & Pakkanen, Mitri & Riihilahti, Aki & Tiittula, Markus: HJK Mestarien liigassa. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23643-8.
  • Klubi 80: kirjoitus Helsingin Jalkapalloklubin 80-vuotiaasta toiminnasta: HJK Mestarien liigassa. Helsingin Jalkapalloklubi, 1987.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin Jalkapalloklubi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_Jalkapalloklubi&oldid=10571387”