Ero sivun ”Tuure Lehén” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kumottu muokkaus 10566322, jonka teki 85.78.19.18 (keskustelu) - kuten myös |
Kumottu muokkaus 10566327, jonka teki Risukarhi (keskustelu) |
||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
{{"Suomen kansanhallitus"}} |
|||
{{Terijoen hallitus}} |
|||
{{DEFAULTSORT:Lehen, Tuure}} |
{{DEFAULTSORT:Lehen, Tuure}} |
||
Versio 18. elokuuta 2011 kello 22.50
| Tuure Lehén | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. huhtikuuta 1893 Jämsänkoski |
| Kuollut | 12. lokakuuta 1976 (83 vuotta) Helsinki |
| Poliitikko | |
| Puolue | Suomen kommunistinen puolue |
Tuure Valdemar Lehén (28. huhtikuuta 1893 Jämsänkoski – 12. lokakuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen vasemmistopoliitikko, filosofi, toimittaja ja kääntäjä, joka vaikutti Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1918-1945.
Tuure Lehén vietti lapsuutensa Jämsänkoskella, josta hän muutti ensimmäisen maailmansodan alkaessa Poriin toimittajaksi. Vuonna 1915 Lehén aloitti opinnot Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla, nykyisessä humanistisessa tiedekunnassa.
Sosialidemokraattisessa nuorisoliitossa aktiivisesti toimineen Lehénin opinnot keskeytyivät tammikuussa 1918 Yrjö Sirolan kutsuessa hänet kumouksellisen kansanvaltuuskunnan sihteeriksi. Työssään Lehén tutustui lähemmin myös Otto Wille Kuusiseen ja Kullervo Manneriin. Sisällissodan tappion häämöttäessä Lehén pakeni muiden mukana Venäjälle.
Lehén oli elokuussa 1918 perustamassa Suomen kommunistista puoluetta (SKP) Moskovassa. Perustavan kokouksen jälkeen Lehén ilmoittautui Puna-armeijaan, jossa hän vuodesta 1919 alkaen toimi Petroskoin edustalla tykistöpatterin päällikkönä.
Oltuaan kahdeksan vuotta puna-armeijan palveluksessa useaa kieltä taitanut Lehén siirtyi vuonna 1926 Kommunistisen internationaalin palvelukseen. Kominternissa hän tutustui useiden eri maiden kommunisteihin ja näiden puolueisiin. 1930-luvulla Lehén opetti vallankumoustaktiikkaa Moskovan Lenin-koulussa. Espanjan sisällissotaan Lehén lähti vapaaehtoisena 1936 ja toimi kaksi vuotta salaisen poliisin upseerina kansainvälisissä prikaateissa tutustuen läheisesti espanjalaisiin vallankumouksellisiin. Lehénin taistelutoverina oli tuolloin muun muassa Tito.
Talvisodan aikaan Lehén toimi Terijoen nukkehallituksen sisäministerinä. Sen jälkeen hän siirtyi takaisin yliopistomaailmaan 1940 Petroskoin yliopiston ensimmäisenä rehtorina.[1] Lehénille jäi aikaa paneutua myös teoreettisiin kysymyksiin. Jatkosodan aikaan eversti Lehén toimi rintamalehden Sotilaan ääni päätoimittajana.[1]
Sodan jälkeen 1946 Lehén palasi Suomeen ja jatkoi tutkimustyötä toimiessaan kustannusyhtiö Kansankulttuurin johtajana. Lehénin Marxia ja Engelsiä suomalaisille tulkitsevia teoksia pidettiin kommunistien keskuudessa pitkään tärkeimpinä alan teoksina, joita kommunistit käyttivät marxismi-leninismiä opiskellessaan. Tunnetuimmaksi Lehénin teoksista tuli 1940-luvun lopussa kirjoitettu Työväenluokan maailmankatsomus, josta vielä 1976 julkaistiin seitsemäs painos.
Lehén pysyi tärkeänä taustavaikuttajana SKP:ssa kuolemaansa saakka. SKP:n ohjelma vuodelta 1957 oli pääasiassa Lehénin työtä ja hänellä oli osansa myös seuraavan vuosikymmenen ohjelmamuutoksessa. Omaperäinen Lehén ei varsinaisesti kuulunut kumpaankaan puolueensa riitelevään osapuoleen.[2]
Lehén avioitui 1923 Moskovassa Hertta Kuusisen kanssa, ja seuraavana vuonna parille syntyi poika Jura. Liitto kariutui noin kymmenen vuotta myöhemmin.
Lehén oli Moskovan valtionyliopiston kunniatohtori. Hänet on haudattu SKP:n johtohenkilöiden yhteishautaan Malmin hautausmaalle.
Teoksia
- Työväenluokan maailmankatsomus: Luentoja dialektisesta materialismista. 2. painos 1950. Helsinki: Kansankulttuuri, 1950.
- Kommunismi ja kristinusko. 2. painos 1953. Helsinki: Kansankulttuuri, 1951.
- Kansa ja valtio: Luentoja marxilaisen valtio-opin alkeista. Helsinki: Kansankulttuuri, 1952.
- Työväenluokan maailmankatsomus: Luentoja dialektisesta materialismista. 3. uusittu ja täydennetty painos. Kotka: [s.n.], 1959.
- Työväenluokan maailmankatsomus: Luentoja dialektisesta materialismista. 4. painos. Helsinki: Kansankulttuuri, 1962.
- Materialisteja ja idealisteja: Tutustumisretki filosofian historiaan. Helsinki: Kansankulttuuri, 1964.
- Työväenluokan maailmankatsomus: Luentoja dialektisesta materialismista. Työväenliikkeen tietokirjoja, Taskusarja. 5. painos. - 6. painos 1972. - 7. painos 1976. Helsinki: Kansankulttuuri, 1971. ISBN 951-615-025-X.
- Kansa ja valtio (neuvostomarxismin mukaista valtio-oppia)
Lähteet
- ↑ a b ЛЕХЕН Тууре Вальдемар - первый ректор университета Petroskoin yliopiston historiasivut.
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Kivääri vai äänestyslippu? Suomen kommunistisen puolueen hajaannus 1964–1970, s. 149. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Edita, 1999. ISBN 951-37-2785-8.