Ero sivun ”Heikki Castrén” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennusta
ja täälläkin voi mainita...
Rivi 2: Rivi 2:
'''Heikki Castrén''' ([[8. elokuuta]] [[1929]], [[Helsinki]] – [[24. tammikuuta]] [[1980]]) oli suomalainen [[arkkitehti]], joka suunnitteli useita julkisia rakennuksia ja liiketiloja muun muassa Helsingin keskustaan. Castrénin isä oli [[Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] vesirakennuksen [[professori]] [[Viljo Castrén]] ja puoliso vuodesta 1953 arkkitehti [[Mirja Castrén]]. Heikki Castrén kirjoitti ylioppilaaksi [[Töölön yhteiskoulu]]sta 1948 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1956. Opiskeluaikanaan hän toimi toimistoarkkitehtina [[Aili Pulkka|Aili]] ja [[Niilo Pulkka|Niilo Pulkan]] arkkitehtitoimistossa 1952–1956. Hän työskenteli aluksi [[Viljo Revell]]in arkkitehtitoimistossa Helsingissä 1956–1959 ja 1959–1960 [[Toronto]]ssa sekä saman toimiston toimistopäällikkönä Helsingissä 1960–1964 ja vähän aikaa osakkaana 1964 ennen Viljo Revellin kuolemaa samana vuonna. Castrén perusti oman arkkitehtitoimisto Heikki Castren & Co, jonka osakkaana hän oli 1965–1972. Vuodesta 1972 hän oli osakkaana ja toimitusjohtajana arkkitehtitoimisto Castren-Jauhiainen-Nuuttilassa.<ref>''Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973,'' Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1973, ISBN 951-9110-00-3.</ref>
'''Heikki Castrén''' ([[8. elokuuta]] [[1929]], [[Helsinki]] – [[24. tammikuuta]] [[1980]]) oli suomalainen [[arkkitehti]], joka suunnitteli useita julkisia rakennuksia ja liiketiloja muun muassa Helsingin keskustaan. Castrénin isä oli [[Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] vesirakennuksen [[professori]] [[Viljo Castrén]] ja puoliso vuodesta 1953 arkkitehti [[Mirja Castrén]]. Heikki Castrén kirjoitti ylioppilaaksi [[Töölön yhteiskoulu]]sta 1948 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1956. Opiskeluaikanaan hän toimi toimistoarkkitehtina [[Aili Pulkka|Aili]] ja [[Niilo Pulkka|Niilo Pulkan]] arkkitehtitoimistossa 1952–1956. Hän työskenteli aluksi [[Viljo Revell]]in arkkitehtitoimistossa Helsingissä 1956–1959 ja 1959–1960 [[Toronto]]ssa sekä saman toimiston toimistopäällikkönä Helsingissä 1960–1964 ja vähän aikaa osakkaana 1964 ennen Viljo Revellin kuolemaa samana vuonna. Castrén perusti oman arkkitehtitoimisto Heikki Castren & Co, jonka osakkaana hän oli 1965–1972. Vuodesta 1972 hän oli osakkaana ja toimitusjohtajana arkkitehtitoimisto Castren-Jauhiainen-Nuuttilassa.<ref>''Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973,'' Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1973, ISBN 951-9110-00-3.</ref>


Castrén sai ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa Toronton kaupungintalosta yhdessä Viljo Revellin, [[Bengt Lundsten]]in ja [[Seppo Valjus|Seppo Valjuksen]] kanssa 1958.<ref>''Kuka kukin on 1974,'' Otava 1974, ISBN 951-1-01334-3.</ref> Castrénin tunnetuimpia töitä ovat yhdessä Revellin kanssa suunniteltu City-Center, lempinimeltään [[Makkaratalo]],<ref>[http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/taideh/virtuaali/citycenter.shtml Avoin Yliopisto]</ref> [[Oulunkylän kirkko]] (1972)<ref>[http://oulunkyla.kirkkohelsinki.net/?Deptid=568 Seurakunta]</ref> sekä [[Fortumin pääkonttori]] (1973). Muita töitä ovat esimerkiksi
Castrén sai ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa Toronton kaupungintalosta yhdessä Viljo Revellin, [[Bengt Lundsten]]in ja [[Seppo Valjus|Seppo Valjuksen]] kanssa 1958.<ref>''Kuka kukin on 1974,'' Otava 1974, ISBN 951-1-01334-3.</ref> Castrénin tunnetuimpia töitä ovat yhdessä Revellin kanssa suunniteltu City-Center, lempinimeltään [[Makkaratalo]],<ref>[http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/taideh/virtuaali/citycenter.shtml Avoin Yliopisto]</ref> [[Oulunkylän kirkko]] (1972)<ref>[http://oulunkyla.kirkkohelsinki.net/?Deptid=568 Seurakunta]</ref> sekä [[Fortumin pääkonttori]] (1973). Muita töitä ovat esimerkiksi seuraavat:
* [[Seinäjoen rautatieasema]], 1969
* [[Seinäjoen rautatieasema]], 1969
* [[Espoo]]n kaupungintalo, 1971
* [[Espoo]]n kaupungintalo, 1971
* vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo, 1969, Lapinmäentie 1, Helsinki
* vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo, 1969, Lapinmäentie 1, Helsinki

Heikki Castrénin sisar oli näyttelijä [[Elli Castrén]].<ref>''Uusi sukukirja II'', s. 35. Otava, Helsinki 1951.
</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 17. elokuuta 2011 kello 16.56

Makkaratalo Helsingissä

Heikki Castrén (8. elokuuta 1929, Helsinki24. tammikuuta 1980) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli useita julkisia rakennuksia ja liiketiloja muun muassa Helsingin keskustaan. Castrénin isä oli Teknillisen korkeakoulun vesirakennuksen professori Viljo Castrén ja puoliso vuodesta 1953 arkkitehti Mirja Castrén. Heikki Castrén kirjoitti ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta 1948 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1956. Opiskeluaikanaan hän toimi toimistoarkkitehtina Aili ja Niilo Pulkan arkkitehtitoimistossa 1952–1956. Hän työskenteli aluksi Viljo Revellin arkkitehtitoimistossa Helsingissä 1956–1959 ja 1959–1960 Torontossa sekä saman toimiston toimistopäällikkönä Helsingissä 1960–1964 ja vähän aikaa osakkaana 1964 ennen Viljo Revellin kuolemaa samana vuonna. Castrén perusti oman arkkitehtitoimisto Heikki Castren & Co, jonka osakkaana hän oli 1965–1972. Vuodesta 1972 hän oli osakkaana ja toimitusjohtajana arkkitehtitoimisto Castren-Jauhiainen-Nuuttilassa.[1]

Castrén sai ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa Toronton kaupungintalosta yhdessä Viljo Revellin, Bengt Lundstenin ja Seppo Valjuksen kanssa 1958.[2] Castrénin tunnetuimpia töitä ovat yhdessä Revellin kanssa suunniteltu City-Center, lempinimeltään Makkaratalo,[3] Oulunkylän kirkko (1972)[4] sekä Fortumin pääkonttori (1973). Muita töitä ovat esimerkiksi seuraavat:

Heikki Castrénin sisar oli näyttelijä Elli Castrén.[5]

Lähteet

  1. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973, Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1973, ISBN 951-9110-00-3.
  2. Kuka kukin on 1974, Otava 1974, ISBN 951-1-01334-3.
  3. Avoin Yliopisto
  4. Seurakunta
  5. Uusi sukukirja II, s. 35. Otava, Helsinki 1951.

Aiheesta muualla

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.