Tutkimus

Usein tutkimuksessa tarvitaan monimutkaisia teknisiä apuvälineitä, mutta myös aistinvaraisia testejä tehdään. Kuvassa hajutesti.

Tutkimus tarkoittaa järjestelmällistä, erityisesti tieteellistä, toimintaa jonkin asian selvittämiseksi. Tutkimuksen käsitettä käytetään monenlaisissa yhteyksissä tarkoittamaan selvityksen tekoa ja siihen liittyviä järjestelyjä, joilla pyritään saamaan lisätietoa aiheesta tai edistämään ongelman ratkaisua. Tutkimustoimintaa luonnehditaan yleensä sen laadun sekä luonteen perusteella.

Yleistä

Perinteisesti tutkimus jaetaan perustutkimukseen sekä soveltavaan tutkimukseen; yhdistelmätutkimuksessa pyritään yhdistelemään kummankin tavoitteita. Käsitettä käytetään yleisesti tieteessä, mutta myös erilaisissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Puhutaankin tieteellisistä ja yksityisistä tutkimuksista, joista viimeksi mainittu ei täytä tieteen julkaisukriteereitä. Yksityinen tutkimus ei silti välttämättä ole näennäis- tai epätieteellistä. Epätieteellinen tutkimus ei noudata proseduureissaan tieteellistä menetelmää.

Tutkimukseen liittyy usein koejärjestely tai muu käytännöllinen toimenpide (esimerkiksi haastattelu), jonka avulla pyritään saamaan tietoa tutkittavasta aiheesta. Tutkimukset jaetaan ympäristön mukaan laboratorio- ja kenttätutkimuksiin. Lisäksi yleisten menetelmien yhteydessä käytetään usein jakoa havainnoivaan ja kokeelliseen tutkimukseen. Tiedollisten tavoitteiden perusteella voidaan käyttää jakoa kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen. Tosin pitää kuitenkin muistaa, että nämä jaottelut eivät sovellu sellaisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät useantyyppisiä ympäristöjä, menetelmiä ja tavoitteita. Saaduista tuloksista tehdään yleensä (kirjallinen) yhteenveto sekä pohdinta, jonka avulla voidaan arvioida tutkimuksen tuloksia ja onnistumista sekä ehdottaa mahdollisia jatkotoimenpiteitä.

Perustutkimus

Perustutkimuksen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Tällaisten tutkimusten taustalla on yleensä tavoite lisätä hyödynnettävissä olevaa tietoa, vaikka käytännössä tutkimusta vie eteenpäin tutkijoiden uteliaisuus ja yleinen tiedonhalu. Tutkimuksen toteutuksessa ei kuitenkaan ole mitään erityistä käytännöllistä tavoitetta, vaikka tietoa usein lähdetäänkin lisäämään sellaisista asioista, joista voi mahdollisesti yllättävienkin tulosten kautta olla jotain käytännön hyötyä. Termi "perustutkimus" siis viittaa siihen, että tiedon yleistymisen ja siis suuremman konsilienssin kautta se tarjoaa perustan myös muulle toiminnalle, eri tasojen sovellutuksille ja maailmankatsomukselle. Koska usein ei ole kovin selkeitä takeita lyhyen tähtäimen hyödyistä, suuri määrä tutkimusideoita joutuu kilpailemaan pienestä määrästä tutkimusrahoitusta ilman ennakkovarmuutta rahoituksen saamisen mahdollisuuksista. Tässä mielessä tutkimus on keksimisen osa-alue.

Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä perustutkimuksessa:

• Tarjoaako säieteoria fysiikan perustutkimukselle sen kaipaaman suuren yhtenäisteorian?
• Mitkä aspektit genomista selittävät eliöiden kompleksisuuden?
• Onko mahdollista osoittaa Goldbachin konjektuuri oikeaksi tai vääräksi?

Perinteisesti perustutkimus on nähty soveltavaa tutkimusta edeltävänä toimintana, joka puolestaan johtaa käytännön sovellutuksiin. Viime aikoina jaottelussa on otettu kuitenkin entistä enemmän huomioon yhdistelmätutkimukset, joissa nämä osatavoitteet sekoittuvat ainakin jossain tutkimuksen vaiheessa. Näin on erityisesti sellaisilla tutkimusalueilla kuten bioteknologia ja elektroniikka, joissa perustutkimus voi edetä rinta rinnan soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön kanssa, sekä tavallisesti silloin kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaista yhdistelmätutkimusta, johon millään yksittäisellä toimijalla ei olisi riittävästi resursseja tai intressejä, on alettu kutsua pioneeritutkimukseksi.

Tutkimusten luokittelua

Tutkimukset voivat edustaa kolmen tyyppistä eri vaihetta tiedonhankinnassa:

• Etsinnällinen tutkimus, joka rakentaa ja tunnistaa uusia tutkimusongelmia
• Konstruktiivinen tutkimus, joka kehittää ratkaisuja tutkimusongelmiin
• Evaluoiva tutkimus, joka arvioi esitettyjen ratkaisujen toimivuutta

Jos etsinnällinen (tai eksploratiivinen) tutkimus johtaa yllättävien tutkimusongelmien löytymiseen, saattaa se olla merkki paradigman muutoksesta. Tiede ajautuu rakenteelliseen kriisiin, jos tutkimuksessa ei pystytä löytämään toimivia ratkaisuja näihin ongelmiin vanhan paradigman puitteissa. Tällöin normaalitieteen rinnalle muodostuu rajatiedettä, jonka tavoitteena on rakentaa kokonaan uudenlaiselle paradigmalle perustuvia ratkaisuja. Onnistuessaan tässä kuvaan tulee esitiede, jossa uusi tieto hiljalleen vakiintuu osaksi normaalitiedettä.

Tutkimus voidaan myös jakaa alkuperäiseen tutkimukseen kuten uusiin teorioihin sekä toissijaiseen tutkimukseen, joka analysoi, jäsentää, yhdistelee, arvioi, tulkitsee ja syntetisoi primaaritutkimusta. Wikipedian linjana on julkaista vain toissijaista tutkimusta.

Tutkimuksen luonteesta riippuen siihen voidaan sisällyttää useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusmenetelmän valinnassa oleellista on tutkimuskohteen luonne, käytettävissä olevat tutkimusympäristöt sekä tutkimuksen tavoite. Lisäksi täytyy selvittää, miten tutkimusasetelma mahdollisesti vaikuttaa tutkimuskohteeseen. Tunnettuja tutkimusmenetelmiä ovat:

Toimintatutkimus Kartoitus Tapaustutkimus Luokittelu Osallistuva tutkimus Kokemuksellinen tutkimus Intuitiivinen tutkimus Kokeet

Haastattelut Matemaattiset mallit Simulaatio Tilastollinen analyysi Kyselyt Sisällönanalyysi (myös sisältöanalyysi) Etnografia

Tutkimusprosessi

Pääartikkeli: Tieteellinen menetelmä

Tutkimusprosessi voi edetä kolmen eri vaiheen kautta, joskaan sen ei ole pakko sisältää näitä kaikkia:

• Esitutkimus tai pilottitutkimus, jossa arvioidaan tutkimusmenetelmiin sisältyvien oletusten pätevyyttä ja teknisten ratkaisujen toimivuutta tai arvioidaan tutkimuksen tarpeellisuutta kartoittamalla alustavasti tutkimuskohdetta
• Tutkimusprojekti joka toteutetaan jonkin asian tutkimiseksi
• Jatkotutkimus tai lisätutkimus, jos tutkimusta on tarpeen jatkaa

Yleisesti tutkimus voidaan ymmärtää tietynlaisena rakenteellisena prosessina. Vaikka eri vaiheiden järjestys voikin vaihdella riippuen tutkimuskysymyksestä ja tutkijasta, seuraavat vaiheet ovat tyypillisesti osana mitä tahansa formaalia tutkimusta:

• Aiheen määrittely
• Taustaoletusten määrittäminen ja mahdollinen tutkimushypoteesi
• Käsitteiden määrittely
• Toimintatapojen valitseminen
• Aineiston kerääminen
• Aineiston analyysi
• Johtopäätökset

Yleinen väärinkäsitys on, että taustaoletukset ja hypoteesit voidaan todistaa niiden tutkimuksella. Todellisuudessa yksikään tutkimusmenetelmä ei mahdollista hypoteesien todistamista, lukuun ottamatta formaaleja tieteitä, paitsi siinä triviaalissa mielessä, että ne voivat saada vahvistusta ja muuttua vakiintuneiksi teorioiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tieteellisessä mielessä samaa kuin todistaminen. Sen sijaan taustaoletukset ja hypoteesit voidaan falsifioida eli osoittaa vääräksi. Toiset teoriat voivat osoittautua tiedon tarkentuessa käyttökelpoisemmiksi kuin toiset, mutta yhdenkään teorian pätevyydestä ei voida nykykäsityksen mukaan saada koskaan lopullista varmuutta. Sen sijaan monet tieteelliset teoriat ovat ajan mittaan osoittautuneet jollain tavoin puutteellisiksi.

Tutkimusten julkaisu

Akateeminen julkaiseminen tarkoittaa järjestelmää, jossa tutkijan on välttämätöntä saada tutkimuksensa hyväksytyksi vertaisarvioidussa julkaisussa tai vertaisarvioimattomana esiprinttinä, jos haluaa tuloksensa pian julkisuuteen. Vertaisarviointi takaa yleensä sen, että työ on sisällöllisesti mahdollisimman korkealaatuista, eikä jokaisen tutkijan tarvitse erikseen arvioida tutkimuksen tieteellistä sisältöä kohta kohdalta. Järjestelmän tarkoitus on antaa kaikille mahdollisuus julkaista tutkimuksensa riippumatta tittelistä, maineesta tai tieteellisestä asemasta. Vaikka tiedelehtien vertaisarviointi tarjoaa yleensä anonymiteetin tutkijalle, sitä on usein kritisoitu konservatiiviseksi ja kulloistakin tieteellistä eliittiä suosivaksi, koska anonymiteetistä huolimatta tutkijoiden henkilöllisyys on monesti selvitettävissä tutkimuksen sisällöstä ja tutkimuksen sisällön arviointiin voivat päästä vaikuttamaan muutkin kuin objektiiviset seikat mahdollisista sanktioista huolimatta. Näistä syistä johtuen vertaisarvioinnin käytännöt ovat usein muuttuneet ajan mittaan, eivätkä ole suinkaan samoja eri aloilla. Useimmat tieteelliset työt julkaistaan kirjoina tai artikkeleina, viime vuosina Internetissä ja muuten elektronisessa muodossa tapahtuva julkaiseminen on alkanut syödä merkittävästi perinteistä paperijulkaisemista.

Vertaisarvioimattomillakin julkaisuilla voi saada tieteellistä meriittiä, mutta yleensä tutkimukselleen saa helpommin tieteellistä huomiota vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Myös vertaisarvioitujen julkaisujen arvostus vaihtelee julkaisukohtaisesti, toisia vertaisarvioituja julkaisuja ei välttämättä pidetä tieteellisenä lainkaan. Muun muassa erilaiset indeksointijärjestelmät ovat pyrkineet tarjoamaan menetelmän arvioida tieteellisten julkaisujen arvostusta, mutta tässä on se ongelma, ettei kaikkia vertaisarvioituja julkaisuja ole niihin aina hyväksytty ja usein valintaperusteet ovat varsin subjektiivisia. Esimerkiksi vertaisarvioidut parapsykologian julkaisut ovat monesti tabu näissä järjestelmissä. Mitään selkeää julkaisujen laadullista arviointimenetelmää ei ole toistaiseksi olemassa.

Lähes kaikilla vakiintuneilla tieteenaloilla on yksi tai useampi tutkimusjulkaisu ja muita tieteellisiä julkaisukanavia, vaikka monet tutkimusjulkaisut ovat varsin poikkitieteellisiä. Julkaisujen määrä vaihtelee suuresti tutkimusalasta riippuen. Arvostetuimmat tieteelliset julkaisut ovat yleistieteellisiä, kuten Nature ja Science.

Tutkimusraportilla on vakiintunut rakenne. Ensin esitellään tutkimusongelma, sitten tutkimuksen menetelmät, kolmannessa osassa esitetään tulokset ja neljännessä osassa tulokset liitetään taustakirjallisuuteen ja asetettuun tutkimusongelmaan. Rakennetta kutsutaan osien englanninkielisistä nimistä muodostetulla lyhenteellä IMRD-rakenteeksi.

Tutkimuksen rahoitus

Valtaosa tieteellisen tutkimuksen rahoituksesta Suomessa tulee kahdesta lähteestä, yrityksiltä (pääasiallisesti soveltavaan tutkimus ja kehitystyöhön) ja valtioilta, joka kanavoi tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta joko valtion budjetin kautta yliopistoille ja muille valtion tutkimus- ja koulutuslaitoksille tai Tekesin kautta. Muita tutkimuksen rahoittajia ovat erilaiset säätiöt ja rahastot, esimerkiksi Sitra. Jonkin verran rahoitusta tutkimukseen tulee myös puolustusvoimien rahoituksen kautta. Yhdysvalloissa puolustusvoimien budjetin kautta ohjataan tutkimukseen huomattavia summia.

Monet vanhemmat tutkijat (kuten tutkimusjohtajat) viettävät muita enemmän aikaa apurahahakemusten tekoon kuin varsinaiseen tutkimukseen. Apurahat ovat välttämättömiä paitsi tutkimusten toteuttamisen kannalta, se on myös merkittävä tapa osoittaa tieteellistä ansioitumistaan. Eräät virat jopa edellyttävät tällaista ansioitumista.

Katso myös

Avoin tutkimus Empiirinen tutkimus Hyvä tieteellinen käytäntö Innovaatio Internet-tutkimus Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus Laboratoriotutkimus Konferenssi

Markkinatutkimus Markkinointitutkimus Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus Sosiaalinen tutkimus Todistusaineisto Tuotekehitys Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tutkimusvilppi

Kirjallisuutta

• Eskola, Jari & Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 7. painos 2005. Jyväskylä: Gummerus, 1998. ISBN 951-768-035-X.
• Kuusela, Pekka & Niiranen, Vuokko (toim.): Realismin haaste sosiaalitieteissä. Kuopio: Unipress, 2006. ISBN 951-579-219-3.
• Tuomi, Jouni: Tutki ja lue: Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-26-5640-0.
• Töttö, Pertti: Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-127-5.
• Uusitalo, Hannu: Tiede, tutkimus ja tutkielma: Johdatus tutkielman maailmaan. WSOY kurssikirjat. 7. painos 2001. Porvoo: Helsinki: Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17457-2.

Aiheesta muualla

• Metodix, Tieteellisen tutkimuksen, tutkimusmenetelmien ja niiden oppimisen verkkoympäristö
• Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelu
• Terveysportti
• MedLine (englanniksi)
• Industrial Research Institute (englanniksi)
• European Industrial Research Management Association (englanniksi)