Kirjallisuus

Vanhoja kirjoja.

Kirjallisuus tarkoittaa ihmishengen kirjoitettujen ilmausten kokonaisuutta, johon luetaan myös kuuluvaksi eräät sukupolvelta toiselle suullisesti perimätietona siirtyneet tuotteet (mm. kansanrunous). Kirjallisuus voidaan jakaa moniin alalajeihin, kuten tieteelliseen, kauno-, uskonnolliseen, muistelma-, viihde-, poliittiseen ja ammattikirjallisuuteen. Sanan kirjallisuus suomen kieleen on kehittänyt Elias Lönnrot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle (SKS).

Määritelmä

Kirjallisuus on laaja käsite ja sen täysin tyhjentävä määrittely on hankalaa. Etymologisesti termi viittaa kirjamuotoon ja kirjoitettuun tekstiin, mutta toisaalta kirjallisuudeksi lasketaan joissain yhteyksissä myös sähköisesti julkaistut teokset, sarjakuvat ja suullinen tarinaperinne, eli siis kaikki kirjoitetut tekstit ja puhutut tarinat.

Kirjallisuus jaetaan yleensä kauno- ja tietokirjallisuuteen, jotka erottaa viestinnän tarkoitus. Yksinkertaistaen kaunokirjallisuuden funktio on esteettisen kokemuksen tuottaminen, kun taas tietokirjallisuus pyrkii tiedonvälitykseen. Yleisessä kielenkäytössä ja esimerkiksi yliopiston oppiaineena sana kirjallisuus viittaa juuri kaunokirjallisuuteen.

Kirjallisuus-sanan käyttäminen eri yhteyksissä on myös arvovalinta. Ilmauksella on vahvoja korkeakulttuurisia konnotaatioita, ja jonkun teoksen tai tekstityypin nimittäminen kirjallisuudeksi ja toisen ei-kirjallisuudeksi on jälkimmäisen vahvaa vähättelyä.

Historiaa

Pääartikkeli: Kirjallisuuden historia

Alkulähteet

Kirjallista perinnettä edeltää luonnollisesti ihmiskunnan suullisen kerronnan, tarinoiden, kaskujen ja tarujen pitkä perinne. Länsimaisen kirjallisuusperinteen voidaan katsoa perustuvan sumerilaiseen kulttuuriin, jonka parissa kehitettiin nykyään nuolenpääkirjoituksena tunnettu kirjoitustapa noin 3200–3000 eaa. Monet jo sumerilaisessa kirjallisuudessa esiintyvät teemat ovat keskeisiä länsimaisen kirjallisuuden rakennusaineksia.

Länsimainen kirjallisuus

Länsimaisen kirjallisuuden kehdoksi määritellään tavallisesti antiikin Kreikka. Antiikin Kreikan kulttuurin on historian kuluessa aika ajoin — myös omana aikanaan — katsottu edustavan inhimillisen sivistyksen huipentumaa. Koska näin ollen ei ole ikään kuin ollut mitään syytä edetä ajassa antiikin Kreikkaa kauemmaksi, on tieto varhemman kirjallisen kulttuurin merkityksestä ainakin omassa kulttuurissamme ollut vain muutaman asiaan vihkiytyneen henkilön hallussa.

Toisaalta ajatus länsimaisen kirjallisuuden kehdon sijoittamisesta antiikin Kreikkaan on perusteltavissa sikäli, että tuolloin kehittyi selkeä kirjallisuuden lajijako toisaalta Dionysos-jumalan palvontamenoihin kuuluneen näytelmäkilpailuperinteen myötä tragedioihin ja komedioihin, toisaalta Aristoteleen Runousopissaan esittelemän kolmijaon mukaan draamaan, lyriikkaan ja epiikkaan. Näin ollen erityisesti kirjallisuusteorian ja kirjallisuuden tutkimuksen juurien voi katsoa olevan antiikin Kreikassa. Mainitut lajijaot ovat merkityksellisiä länsimaisessa kirjallisuusperinteessä myös sikäli, että erilaiset kirjallisuuden kaanonit, käsitykset "hyvästä kirjallisuudesta", ovat eri aikakausina olleet sidoksissa niihin. Esimerkiksi tragediaa on alun perin pidetty komediaa ylevämpänä taidemuotona.

Antiikin Kreikan merkityksellisyydestä kertoo jotain myös se, että eräät maailmankirjallisuuden vaikutuksellisimmat tekstit, joita on eri tavoin uusinnettu myöhempien kirjailijoiden toimesta, ovat peräisin juuri tältä ajalta. Kuuluisimpia esimerkkejä edellä mainituista ovat Platonin dialogit, Homeroksen Ilias ja Odysseia, tai vaikkapa Sofokleen kuuluisa tragedia kuningas Oidipuksesta, jonka monet katsovat vaikuttaneen esimerkiksi William Shakespearen kuuluisaan näytelmään Hamlet.

Kirjallisuuden lajeja

Kirjallisuus jaetaan kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuus jaetaan edelleen proosaan, runouteen ja draamaan.

Kaunokirjallisuuden lajityyppejä

• Fantasiakirjallisuus
• Humoristinen kirjallisuus
  • Veijariromaani
• Jännityskirjallisuus
  • Rikoskirjallisuus
  • Vakoilukirjallisuus
• Kauhukirjallisuus
• Lastenkirjallisuus
• Nuortenkirjallisuus
• Tieteiskirjallisuus

Kaunokirjallisuuden aiheita

• Eroottinen kirjallisuus
• Historiallinen kirjallisuus
• Romanttinen kirjallisuus

Kirjallisuus maittain ja kielittäin

• Antiikin Kreikan kirjallisuus
• Espanjan kirjallisuus
• Iirinkielinen nykykirjallisuus
• Japanin kirjallisuus
• Katalaaninkielinen kirjallisuus
• Latinankielinen kirjallisuus
• Muinaisen Egyptin kirjallisuus
• Puolan kirjallisuus
• Saksankielinen kirjallisuus
• Suomen kirjallisuus
• Venäläinen kirjallisuus

Katso myös

• Kirjallisuuskritiikki

Kirjallisuutta

• Lisää luettavaa aiheesta Kirjallisuudentutkimus on Wikiaineistossa

Yleistä

• Neimala, Kaisa & Papinniemi, Jarmo: Lukukirja: Kirja kirjoista. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21889-0.

Kirjallisuudentutkimus

• Alanko-Kahiluoto, Outi & Käkelä-Puumala, Tiina (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. 3. tarkistettu painos. Tietolipas 174. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-003-5.
• Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27401-1.
• Lehtonen, Mikko: Post scriptum: Kirja medioitumisen aikakaudella. Tampere: Vastapaino, 2001. ISBN 951-768-087-2.
• Vartiainen, Pekka: Länsimaisen kirjallisuuden historia. Helsinki: BTJ, 2009. ISBN 978-951-692-721-6.

Kirjallisuuslehtiä

• Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain. Helsinki: Kirjallisuudentutkijain seura, 2004–. ISSN 1795-3790.
• Kirjo: Kirjallisuus- ja kulttuurilehti. Tampere: Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Kirjo ry, 2000–. ISSN 1457-4985.
• Kritiikki: Nuoren voiman kirjakatsaus. Helsinki: Nuoren voiman liitto, 2009–. ISSN 1798-2014. Lehden sivut.
• Kulttuurivihkot. Porvoo: Domirola oy, 1973–. ISSN 0356-3367. Verkkosivut.
• Nuori voima. Helsinki: Nuoren voiman liitto, 1907–. ISSN 0785-677.
• Särö: Kirjallisuus- ja kulttuurilehti. Porvoo: Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö, 2006–. ISSN 1796-394X. Verkkosivut.

Aiheesta muualla

• Kiiltomato. Kirja-arvosteluja.
• Suomalaisen kaunokirjallisuuden suosituimmat teokset
• Sadan kirjan lista
• Suomenkielinen Wikisource (kaikki kielet)
• Authors' Calendar - Kirjailijakalenteri (englanniksi)