Ero sivun ”Kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: lo:ວັດທະນະທຳ |
→Katso myös: {{Wikisanakirja|kulttuuri}} |
||
| Rivi 75: | Rivi 75: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
{{Wikisanakirja|kulttuuri}} |
|||
{{Wikisitaatit}} |
{{Wikisitaatit}} |
||
{{Commonscat|Culture|kulttuuri}} |
{{Commonscat|Culture|kulttuuri}} |
||
Versio 11. elokuuta 2011 kello 17.35
Kulttuuri tarkoittaa tavallisesti yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.[1] Yhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla ihminen luokittelee ympäristöä, arvottaa itseään ja muita sekä rakentaa identiteettiä.[2]
Kulttuuri-käsitteen määrittely
”Kulttuuri”-sanan alkuperä tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, ”hengen viljely”. Sana oli tämän jälkeen vuosisatoja tässä merkityksessä, kehittyneisyytenä ja hienostuneisuutena, ihmisen henkisten ominaisuuksien täydellisyytenä. Ilmeisesti käsitteen sisältöön vaikutti Platonin käsite paideia, jota tämä käytti kreikkalaisten kasvatusihanteesta. Antiikin yhteiskunnassa yläluokan kasvatustavoitteisiin kuului erityisesti filosofian, kirjallisuuden ja taiteiden omaksuminen. Tämän näkemys on vaikuttanut kulttuuri-sanan käyttöön kuvailevien ihmistieteiden ulkopuolella, esimerkiksi ilmauksissa ”taide ja kulttuuri”. Saksan kielessä kulttuuri-sanan käyttö on läheisessä yhteydessä sanaan sivistys.[3]
1700-luvulla valistuksen ajalla kulttuurin käsitettä ryhdyttiin käyttämään ihmisen elintavoista tai kaikesta siitä, mikä on ihmisen tekemää ympäristöä. Tähän pohjautuu myös sanan käyttö kulttuuriantropologian käsitteenä. Kulttuurin käsite kattaa siten myös tekniikan, talouden ja aineelliset tuotteet.[3]
Kun nykyaikaisessa ihmiskäsityksessä ihminen on evoluution tuote, niin loogisesti ”hengenviljelyä” ei voi enää pitää luonnon vastakohtana. Kaikki ihmisen tekeleetkin ovat tässä katsannossa osa luontoa. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristö on ihmisen muokkausten jälkeen yleensä selkeästi erotettavissa muusta luonnosta.[4] Ihminenkin voidaan syntyessään käsittää olevan ”luonnonlapsi”, josta kasvatuksen kautta muokkautuu kulttuurinsa edustaja, muokkaaja ja eteenpäin siirtäjä. Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tietämyksen, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttö, muuttoreittejä ja metsästystapoja.[5]
Kulttuurin muodoista
Kulttuureita voidaan luokitella monella eri tavalla. Aikatasossa voidaan puhua kulttuurikausista (esimerkiksi antiikki ja keskiaika) sekä kulttuurityypeistä (esim. pyyntikulttuuri ja kaupunkikulttuuri). Paikan tasossa voidaan puhua kulttuuripiireistä (esimerkiksi länsimainen ja arabialainen kulttuuripiiri), kulttuurialueista (joiden kansoilla on runsaasti yhteisiä kulttuuripiirteitä, kuten Pohjoismaat ja latinalainen Amerikka), kansallisista kulttuureista (esimerkiksi saksalainen tai suomenruotsalainen kulttuuri) ja paikalliskulttuureista (esimerkiksi joiden ytimenä vaikkapa tietty maakunnallinen keskus). Puhutaan myös sosiaalisista osakulttuureista (esimerkiksi luokkakulttuureita ovat aatelis-, porvaris- ja työväenkulttuuri; ammattiryhmiin perustuvana esimerkkinä merimieskulttuuri).[6]
Alueelliset valtapiirit
Länsimaisessa ajattelussa on perinnäisesti eroteltu seuraavat kulttuuripiirit:
- Länsimainen kulttuuri
- Arabialainen (Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan) kulttuuri
- Intialainen kulttuuri
- Kaukoidän kulttuuri
- Afrikkalainen (Saharan eteläpuolinen) kulttuuri
- Australian aboriginaalien kulttuuri
- Oseanian kulttuuri
Toisinaan katsotaan erillisiksi myös
- ortodoksinen kulttuuri
- Latinalaisamerikkalainen kulttuuri.[7][8]
Amerikan intiaanien kulttuurit eroavat toisistaan muodostamatta yhtenäistä kulttuuripiiriä.
Valtiolliset rajat eivät rajaa kulttuureita niinkään kuin kielialueet ja uskonnot.
Valtauskontojen mukainen jaottelu
- Juutalais-kristillinen kulttuuri
- Islamilainen kulttuuri
- Buddhalainen kulttuuri
- Konfutselainen kulttuuri
- Hindulainen kulttuuri
- Animismiset ja Šamanismiset kulttuurit
Muinaisia kulttuureja
- Egyptiläinen kulttuuri
- Sumerilainen kulttuuri
- Minolainen kulttuuri
- Heettiläinen kulttuuri
- Induskulttuuri
Historialliset ajanjaksot
- Esihistoria
- Historiallisen ajan katsotaan alkaneen kirjoitustaidosta
Alakulttuuri
Alakulttuureja kulttuurin sisällä ovat esimerkiksi:
- Eri yhteiskuntaluokkien kulttuurit
- Nuorisokulttuurit
Taide
Tietyissä asiayhteyksissä kulttuurilla käsitetään vain taidetta ja taiteen tekemistä sekä osin tiedettä.[9][10]
Taide nykyisenä käsityksenä luovasta taiteilijasta on alkanut muodostua vasta uuden ajan alusta. Aikaisemmin taiteen tuottamisesta ovat vastanneet käsityöläiset ja heidän työtään on arvostettu heidän taitavuutensa perusteella.[11] Varhaisemman taiteen tekijöiden motiivit poikkesivat nykyisestä, mikä näkyy vanhemman taiteen vahvana uskonnollisena tai hallinnollisena symboliikkana. [12]
Jonkin teoksen luokitteleminen taiteeksi voi tuottaa ongelmia. Taide pyritään erottamaan viihteestä, mutta rajat eivät aina ole selviä ja näiltä aloilta ajoittain nousee ilmaisumuotoja ja sisältöjä hyväksytyksi taiteeksi.[13]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Melin, Harri & Roine, Mira: Kulttuuri ja arkielämä Sosiologian peruskurssi. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus / Avoin yliopisto. Viitattu 13.2.2011.
- ↑ a b Hakusana kulttuuri teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 5. osa, Kal–Koo. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1977. ISBN 951-0-07244-3.
- ↑ Haapala, Olli: Kulttuurin ja luonnon mahdotonta rajaa etsimssä hs.fi. Viitattu 8.10.2007.
- ↑ Kamppinen, Matti & Laihonen, Pasi & Vuorisalo, Timo (toim.): Kulttuurieläin: Ihmistutkimuksen biologiaa. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-10352-0.
- ↑ Apo, Satu ym.: Perinteentutkimuksen terminologia 2001. Helsingin yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos. Viitattu 14.10.2009.
- ↑ Toynbee, Arnold J.: Historia uudessa valossa. (A study of history, 1946.) Vuosina 1934 ja 1939 ilmestyneestä kuusiosaisesta teoksesta toimittanut D. C. Somerwell. Suomentanut Kai Kaila. Porvoo Helsinki: WSOY, 1950.
- ↑ Huntington, Samuel P.: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. (The clash of civilizations: Remaking of world order, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-72-0.
- ↑ Esimerkiksi tiedotusvälineiden kulttuuripalstoilla: Ylen kulttuuriuutiset yle.fi.
- ↑ Enqvist, Kari: Luonnontieteellistä sivistystä väheksytään Yliopisto-lehti. 6/1995. Viitattu 13.2.2011.
- ↑ Taiteen pikkujättiläinen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15470-9.
- ↑ Holthoer, Rostislav: Muinaisen Egyptin kulttuuri. Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-11069-1.
- ↑ Eskelinen, Markku: Pelit ja pelitutkimus luovassa taloudessa. Sitran raportteja 51. Helsinki: Sitra, 2005. ISBN 951-37-4444-2. Teoksen verkkoversio (PDF).