Ero sivun ”Sampsa Pellervoinen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 85.157.219.157 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SilvonenBot tekemään versioon.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Samppa Pellervoinen''' on [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu [[sampo (Kalevala)|sammon]] murusten avulla. [[Kalevala]]ssa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Samppaa auttaa [[savolaiset|savolaisen]] käsityksen mukaan ''Velmun härkä Uljamoinen'', joka kyntää maat ja suot.
'''Sampsa Pellervoinen''' on [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu [[sampo (Kalevala)|sammon]] murusten avulla. [[Kalevala]]ssa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Sampsaa auttaa [[savolaiset|savolaisen]] käsityksen mukaan ''Vennon härkä Uljamoinen'', joka kyntää maat ja suot.


Kalevalaisessa kansanperinteessä Samppa ([[Karjala]]ssa ''Sämppä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti [[Inkeri]]ssä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.
Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa ([[Karjala]]ssa ''Sämpsä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti [[Inkeri]]ssä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.


Sampan herättäjinä esiintyvät yleensä kuutti, hylje ja mursu, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampan ylös vuoteeltaan pellolta (metsästä, saaresta). Toisissa runoissa Sampan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.
Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta (metsästä, saaresta). Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.
Samppa on siis heinämiehiä.
⚫
[[Kaarle Krohn]] näki Sampan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin.
⚫
[[Matti Kuusi]] viittaa Sampan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. [[Heikki Kirkinen]] taas katsoi Sampan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ''pyhästä Shampoosta'', "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen [[Raymond Chambers]] on kiinnittänyt huomiota Samppa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.


⚫
[[Kaarle Krohn]] näki Sampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin [[Freyr]]iin ja [[Njord]]iin.
⚫
Samppaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämppäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
⚫
[[Matti Kuusi]] viittaa Sampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. [[Heikki Kirkinen]] taas katsoi Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampsan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ''pyhästä Sampsonista'', "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen [[Raymond Chambers]] on kiinnittänyt huomiota Sampsa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.

⚫
Sampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.


==Lähteet==
==Lähteet==
*Krohn, Kaarle: ''Samppa Pellervoinen - Njordr, Freyr?'' Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
*Krohn, Kaarle: ''Sampsa Pellervoinen - Njordr, Freyr?'' Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
*Kirkinen, Heikki: ''Onko Samppa historiallinen henkilö?'Todellagi', Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).
*Kirkinen, Heikki: ''Onko Sampsa historiallinen henkilö?'', Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).


{{Tynkä/Mytologia}}
{{Tynkä/Mytologia}}


[[Luokka:Ruotsalaiset jumalat ja taruolennot]]
[[Luokka:Suomalaiset jumalat ja taruolennot]]


[[en:Samppa Pellervoinen]]
[[en:Sampsa Pellervoinen]]
[[it:Samppa Pellervoinen]]
[[it:Sampsa Pellervoinen]]

Versio 11. elokuuta 2011 kello 15.13

Sampsa Pellervoinen on kalevalaisessa runoudessa ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu sammon murusten avulla. Kalevalassa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Sampsaa auttaa savolaisen käsityksen mukaan Vennon härkä Uljamoinen, joka kyntää maat ja suot.

Kalevalaisessa kansanperinteessä Sampsa (Karjalassa Sämpsä) on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti Inkerissä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa Ukon vakka-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampsan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.

Sampsan herättäjinä esiintyvät yleensä talvityttö, kevättyttö ja kesätyttö, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampsan ylös vuoteeltaan pellolta (metsästä, saaresta). Toisissa runoissa Sampsan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään.

Kaarle Krohn näki Sampsan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin Freyriin ja Njordiin. Matti Kuusi viittaa Sampsan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. Heikki Kirkinen taas katsoi Sampsan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampsan nimi polveutui ortodoksisen kirkon pyhästä Sampsonista, "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen Raymond Chambers on kiinnittänyt huomiota Sampsa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa Beowulf-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.

Sampsaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämpsäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.

Lähteet

  • Krohn, Kaarle: Sampsa Pellervoinen - Njordr, Freyr? Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
  • Kirkinen, Heikki: Onko Sampsa historiallinen henkilö?, Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sampsa_Pellervoinen&oldid=10535020”