Ero sivun ”Sampsa Pellervoinen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti korvasi mallineen: Tynkä/Suomimytologia |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
''' |
'''Samppa Pellervoinen''' on [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu [[sampo (Kalevala)|sammon]] murusten avulla. [[Kalevala]]ssa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Samppaa auttaa [[savolaiset|savolaisen]] käsityksen mukaan ''Velmun härkä Uljamoinen'', joka kyntää maat ja suot. |
||
Kalevalaisessa kansanperinteessä |
Kalevalaisessa kansanperinteessä Samppa ([[Karjala]]ssa ''Sämppä'') on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti [[Inkeri]]ssä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa [[Ukon vakka]]-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja. |
||
Sampan herättäjinä esiintyvät yleensä kuutti, hylje ja mursu, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampan ylös vuoteeltaan pellolta (metsästä, saaresta). Toisissa runoissa Sampan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään. |
|||
Samppa on siis heinämiehiä. |
|||
⚫ | |||
⚫ | [[Matti Kuusi]] viittaa Sampan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. [[Heikki Kirkinen]] taas katsoi Sampan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampan nimi polveutui [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ''pyhästä Shampoosta'', "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen [[Raymond Chambers]] on kiinnittänyt huomiota Samppa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa [[Beowulf]]-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | [[Matti Kuusi]] viittaa |
||
⚫ | |||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
*Krohn, Kaarle: '' |
*Krohn, Kaarle: ''Samppa Pellervoinen - Njordr, Freyr?'' Finnische-ugrische Forschungen IV (1904). |
||
*Kirkinen, Heikki: ''Onko |
*Kirkinen, Heikki: ''Onko Samppa historiallinen henkilö?'Todellagi', Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967). |
||
{{Tynkä/Mytologia}} |
{{Tynkä/Mytologia}} |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Ruotsalaiset jumalat ja taruolennot]] |
||
[[en: |
[[en:Samppa Pellervoinen]] |
||
[[it: |
[[it:Samppa Pellervoinen]] |
Versio 11. elokuuta 2011 kello 15.07
Samppa Pellervoinen on kalevalaisessa runoudessa ja suomalaisessa mytologiassa esiintyvä haltijaolento, joka kylvää maan kasvillisuuden, kaikenlaiset metsät, suot, ahot ja kivikotkin. Alkuperäisissä kansanrunoissa kylvö tapahtuu sammon murusten avulla. Kalevalassa on Elias Lönnrot siirtänyt tapahtumien järjestystä siten, että kylvö tapahtuu jo ennen Sammon takomista. Samppaa auttaa savolaisen käsityksen mukaan Velmun härkä Uljamoinen, joka kyntää maat ja suot.
Kalevalaisessa kansanperinteessä Samppa (Karjalassa Sämppä) on hedelmällisyyden haltija, joka on rituaalisesti herätettävä joka kevät. Erityisesti Inkerissä eläneestä Sampsan herätys -runoelmasta on olemassa erilaisia versioita. Runoa on esitetty tai näytelty kesä-heinäkuun vaihteessa Ukon vakka-juhlien tienoilla. Runossa etsitään Sampan herättäjää, jotta tämä nousisi kastelemaan kasveja ja hedelmöittämään peltoja.
Sampan herättäjinä esiintyvät yleensä kuutti, hylje ja mursu, joista vasta viimeksimainittu onnistuu saamaan Sampan ylös vuoteeltaan pellolta (metsästä, saaresta). Toisissa runoissa Sampan hahmo näyttää liittyneen välittömästi vanhaan hedelmällisyyskulttiin, sillä hänen kerrotaan maanneen rituaalisesti sisarensa tai äitinsä ("emintimensä") ennen kylvämistyötään. Samppa on siis heinämiehiä. Kaarle Krohn näki Sampan hahmon rinnastuvat skandinaavisiin viljavuuden jumaliin Freyriin ja Njordiin. Matti Kuusi viittaa Sampan yhteydessä jopa mahdollisiin alkukantaisiin seksuaaliriitteihin. Heikki Kirkinen taas katsoi Sampan kulttiin sekoittuneen bysanttilaisia aineksia. Hänen mukaansa Sampan nimi polveutui ortodoksisen kirkon pyhästä Shampoosta, "vieraiden vastaanottajasta". Englantilainen Raymond Chambers on kiinnittänyt huomiota Samppa Pellervoisen ja muinaisenglantilaisessa Beowulf-runoelmassa esiintyvän myyttisen hedelmällisyydenhaltija Scyld Scefingin mahdolliseen yhteyteen.
Samppaan on yhdistetty myös Inkerin ja Karjalan sämpsykkä eli sämppäheinä, joka oli kevään ensimmäisiä kasveja.
Lähteet
- Krohn, Kaarle: Samppa Pellervoinen - Njordr, Freyr? Finnische-ugrische Forschungen IV (1904).
- Kirkinen, Heikki: Onko Samppa historiallinen henkilö?'Todellagi', Kalevalaseuran vuosikirja 47 (1967).