Ero sivun ”Kaukasia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
* [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] vuosina 1894–96 ja 1915–16 tekemät [[armenialaisten kansanmurha|armeenien kansanmurhat]], joissa 1,5 miljoonaa armeenia tapettiin. Tapaus hiertää edelleen Armenian ja [[Turkki|Turkin]] välejä. |
* [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] vuosina 1894–96 ja 1915–16 tekemät [[armenialaisten kansanmurha|armeenien kansanmurhat]], joissa 1,5 miljoonaa armeenia tapettiin. Tapaus hiertää edelleen Armenian ja [[Turkki|Turkin]] välejä. |
||
1918 alueelle perustettiin [[Transkaukasian federaatio]] joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. [[Neuvostoliitto]]on liitettiin 1922 [[Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta]] josta [[1936]] muodostettiin [[Armenian sosialistinen neuvostotasavalta|Armenian]], [[Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta|Azerbaidžanin]] ja [[Georgian sosialistinen neuvostotasavalta|Georgian]] sosialistiset neuvostotasavallat. |
1918 alueelle perustettiin [[Transkaukasian federaatio]], joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. [[Neuvostoliitto]]on liitettiin 1922 [[Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta]] josta [[1936]] muodostettiin [[Armenian sosialistinen neuvostotasavalta|Armenian]], [[Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta|Azerbaidžanin]] ja [[Georgian sosialistinen neuvostotasavalta|Georgian]] sosialistiset neuvostotasavallat. |
||
Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään [[toinen Tšetšenian sota|toisen Tšetšenian sodan]] jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät [[Vuoristo-Karabah|Vuoristo-Karabahin]] alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä [[armenialaiset|armeeneja]]. |
Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään [[toinen Tšetšenian sota|toisen Tšetšenian sodan]] jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät [[Vuoristo-Karabah|Vuoristo-Karabahin]] alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä [[armenialaiset|armeeneja]]. |
||
Versio 10. elokuuta 2011 kello 23.56
Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä. Pohjoisessa alue rajoittuu Manytšin laaksoon ja etelässä Turkkiin ja Iraniin. Kaukasia jakautuu kahteen osaan, Etelä-Kaukasiaan ja Pohjois-Kaukasiaan. Kaukasiassa virtaavia suuria jokia ovat etelässä Rioni ja Kura, ja pohjoisessa Kuban sekä Terek.
Nimensä Kaukasia on saanut Kaukasus-vuoristosta. Alueen maat ja kansat ovat varsin erilaisia uskonnoiltaan ja kieliltään, mikä on johtanut moniin konflikteihin. Alueella puhutaankin yli 40 erilaista kieltä; katso kaukasialaiset kielet.
Alueen valtiot
Etelä-Kaukasia
- Azerbaidžan
- Nahitševan
- Vuoristo-Karabah (de facto itsenäinen, ei tunnustettu)
- Georgia
- Adžaria
- Abhasia (de facto itsenäinen, vain neljän Yhdistyneiden kansakunnan jäsenvaltion tunnustama)
- Etelä-Ossetia (de facto itsenäinen, vain neljän YK:n jäsenvaltion tunnustama)
Pohjois-Kaukasia
Historia
- arabien ja kazakkien väliset sodat.
- Venäjän keisarikunta laajeni Kaukasiaan 1800-luvulla
- Osmanien valtakunnan vuosina 1894–96 ja 1915–16 tekemät armeenien kansanmurhat, joissa 1,5 miljoonaa armeenia tapettiin. Tapaus hiertää edelleen Armenian ja Turkin välejä.
1918 alueelle perustettiin Transkaukasian federaatio, joka kuitenkin nopeasti hajosi jäsenvaltioiden keskinäisten kiistojen vuoksi. Neuvostoliittoon liitettiin 1922 Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta josta 1936 muodostettiin Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian sosialistiset neuvostotasavallat.
Neuvostoliiton hajotessa 1991 Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä, mutta se liitettiin takaisin Venäjään toisen Tšetšenian sodan jälkeen. Armenia ja Azerbaidžan kiistelevät Vuoristo-Karabahin alueesta, joka on Armenian miehittämä Azerbaidžanin osa, jossa asuu lähinnä armeeneja.