Ero sivun ”Lucina Hagman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: Luokka:Vuonna 1853 syntyneet, Luokka:Vuonna 1946 kuolleet |
p →Aiheesta muualla: Lisätty linkki Kansallisbiografiaan |
||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
*{{Edustajamatrikkeli|nro=910396}} |
*{{Edustajamatrikkeli|nro=910396}} |
||
*{{Kansallisbiografia|id = 2705 |nimi = Hagman, Lucina (1853 - 1946)(maksullinen artikkeli) |tekijä = Anne Ollila|ajankohta = 1.3.1998}} |
|||
{{Nuorsuomalaisten kansanedustajat 1907-1908}} |
{{Nuorsuomalaisten kansanedustajat 1907-1908}} |
||
Versio 8. elokuuta 2011 kello 13.58
| Lucina Hagman | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
| Ryhmä/puolue | Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri |
Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri (1907–1908) Turun läänin pohjoinen vaalipiiri (1917) |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. kesäkuuta 1853 Kälviä, Suomi |
| Kuollut | 6. syyskuuta 1946 (93 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Arvonimi | professori (1928) |
| Puoliso | naimaton |
| Tiedot | |
| Puolue | Nuorsuomalainen Puolue |
Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalaisen naisasialiikkeen pioneereja, Martta-järjestön perustaja sekä nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Hagman oli nimismies Nils Johan Erik Hagmanin ja Sofia Margareta Hagmanin tytär. Hän kävi Vaasan ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1875. Hän toimi johtajana valmistavassa koulussa Hämeenlinnassa ja Suomen ensimmäisessä suomenkielisessä yhteiskoulussa, Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa sekä Helsingin Uudessa yhteiskoulussa vuoteen 1933.
Hagman perusti Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä Sivistystä kodeille; nimi tosin muutettiin seuraavana vuonna Marttaliitoksi. Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Hän oli Unioni Naisasialiitto Suomessa ry:n ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuodesta 1892 ja mukana perustamassa myös Suomalaista Naisliittoa vuonna 1907.
Hagman oli kansanedustajana vuodet 1907–1908 ja 1916–1917, ja professorin arvonimen hän sai vuonna 1928.
Julkaisuja
- Ensimmäinen koulu (1882)
- Fredrika Bremer (1886) (elämäkerta)
- Naisten kasvatuksesta (1888)
- Kokemukseni yhteiskasvatuksesta (1897)
- Kasvatus rakkauteen (1900)
- Minna Canthin elämäkerta (1906, 1911)
Fredika Bremerin elämäkerta oli ensimmäinen Suomessa ilmestynyt naisen kirjoittama elämäkerta, ja se sai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäisen palkinnon.
Sitaatteja
- Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on.
Aiheesta muualla
- Lucina Hagman Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Anne Ollila: Hagman, Lucina (1853 - 1946)(maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.3.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||