Ero sivun ”Oikeudenmukaisuusteoria” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 27: Rivi 27:
huono-osaisimman asemaa millä hinnalla tahansa.
huono-osaisimman asemaa millä hinnalla tahansa.


Rawlsin mukaisessa oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa eriarvoisuus hyväksyttäisiin, jos se on peräisin yksilöiden luonnollisesta eriarvoisuudesta, mikä puolestaan Jean-Pierre Dupuy'n mukaan aiheuttaisi luonnollisestikkin närää ihmisissä, jotka pakotettaisiin hyväksymään heidän eriarvoinen asemansa yhteiskunnassa taysin oikeutettuna ja täten heidän oikeutensa protestoida olisi riistetty.
Rawlsin mukaisessa oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa eriarvoisuus hyväksyttäisiin, jos se on peräisin yksilöiden luonnollisesta eriarvoisuudesta. Tämä puolestaan aiheuttaisi [[Jean-Pierre Dupuy]]'n mukaan luonnollisestikin närää ihmisissä, jotka pakotettaisiin hyväksymään oma eriarvoinen asemansa yhteiskunnassa taysin oikeutettuna ja täten heidän oikeutensa protestoida olisi riistetty.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 5. elokuuta 2011 kello 11.45

Oikeudenmukaisuusteoria on John Rawlsin yleinen teoria sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi. Rawls esitti teorian samannimisessä teoksessaan Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice, 1971).

Tietämättömyyden verho

Rawls lähtee muodostamaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteita seuraavanlaisen kuvitteellisen tilanteen kautta. Joukko henkilöitä on päättämässä, minkälaisten periaatteiden mukaan heidän yhteiskuntansa tulisi toimia. He eivät päätöstilanteessa kuitenkaan tiedä, minkälaisessa yhteiskunnassa he elävät tai mikä on heidän oma asemansa siinä. Rawls kutsuu tilannetta tietämättömyyden verhon takana olemiseksi. Rawlsin tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt eivät tiedä edes sitä, mikä on heidän käsityksensä hyvästä elämästä tai mihin he pyrkivät elämässään tultuaan pois verhon takaa. Siksi heidän on yritettävä rakentaa sellaiset periaatteet, jotka mahdollistavat heille hyvän elämän, olipa se missä olosuhteissa hyvänsä. Oikeudenmukaisuuskäsitystä, joka tältä pohjalta muotoutuu, Rawls kutsuu oikeudenmukaisuudeksi ymmärrettynä reiluna pelinä.[1]

Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä.

Oikeus vapauteen ja eroperiaate

Rawls uskoo, että tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt päätyvät seuraaviin periaatteisiin. Ensinnäkin he valitsevat ensimmäiseksi periaatteeksi oikeuden vapauteen. Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus niin suuriin perusvapauksiin, kuin sopii yhteen muiden kansalaisten samojen vapauksien kanssa. Toinen periaate on kaksiosainen. Sen mukaan yhteiskunnalliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä siten, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat hyötyvät niistä. Lisäksi eriarvoisuuden tulee liittyä sellaisiin asemiin tai virkoihin, jotka ovat kaikille avoimia.[2]

Pääperiaatteiden muotoilun jälkeen ne on tarkoitus myös kirjata perustuslakiin. Näin turvataan käytännössä poliittisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. Politiikassa yhtäläisen vapauden periaatte muuttuu yhtäläisen osallistumisen periaatteeksi, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua prosesseihin, joilla lait määrätään.[3]

Rawlsin yhteiskunnassa on taloudellista eriarvoisuutta ja hän uskoo, että se on oikeudenmukaista, jos siitä seuraa tilanne, joka on kaikkien kannalta parempi. Näin joku voi olla rikas, jos köyhimmillä on tässä tilanteessa paremmat oltavat kuin muutoin. Mahdollisuuden suurempaan varallisuuteen voi nähdä hyödyttävän yhteiskuntaa esimerkiksi siten, että se toimii kannustimena ahkeruudelle.

Vastaväitteitä

Robert Nozick oli toinen Harvardin yliopiston poliittisen filosofian professoreista. Hän vastasi Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria-kirjaan omalla Anarchy, State and Utopia -kirjallaan perustellen luonnonoikeudellisista näkökulmista minimivaltion ainoaksi oikeutetuksi valtiomuodoksi.

Tietämättömyyden verhon hyväksyvistäkin moni on arvostellut eroperiaatetta seuraavasti. Verhon takana ihmiset hyväksyisivät eroperiaatteen, jos he olisivat täydellisiä riskinkarttajia. Oikeassa elämässä ihmiset ottavat päivittäin riskejä, jotka saattavat huonontaa heidän asemaansa mutta todennäköisemmin parantavat sitä. Siksi verhon takanakin he piittaisivat kaikkien hyvinvoinnista eivätkä vain huono-osaisimman hyvinvoinnista, joten säännöillä ei pidä parantaa huono-osaisimman asemaa millä hinnalla tahansa.

Rawlsin mukaisessa oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa eriarvoisuus hyväksyttäisiin, jos se on peräisin yksilöiden luonnollisesta eriarvoisuudesta. Tämä puolestaan aiheuttaisi Jean-Pierre Dupuy'n mukaan luonnollisestikin närää ihmisissä, jotka pakotettaisiin hyväksymään oma eriarvoinen asemansa yhteiskunnassa taysin oikeutettuna ja täten heidän oikeutensa protestoida olisi riistetty.

Lähteet

  1. Rawls, John: "Oikeudenmukaisuusteoria", WSOY, Helsinki 1988. Alkuteos A Theory of Justice, 1971
  2. Rawls, John: "Oikeudenmukaisuusteoria", s. 46
  3. Rawls, John: "Oikeudenmukaisuusteoria", s. 132