Ero sivun ”Tampereen teknillinen yliopisto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p →Historiaa: +yhden merkin korjaus |
+ylioppilaskunta oman otsikon alle ja lisäys lukukausimaksuista |
||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
TTY:llä työskentelee noin 2000 henkilöä, joista n. 1500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Näistä lähes 300 on ulkomaalaisia. Koulutusohjelmia on 13 ja kansainvälisiä maisteriohjelmia 8. Yliopisto toimii läheisessä yhteistyössä monien [[teollisuus]]yritysten kanssa. TTY:n kokonaisrahoitus vuonna 2009 oli 154,5 miljoonaa euroa. Kolmannes tuloista kertyi [[Tekes]]in, yritysten, [[Suomen Akatemia]]n ja [[EU]]:n tutkimusrahoituksesta. 1980-luvun alusta lukien TTY:n tutkimustoiminnan pohjalta on syntynyt yli 100 yritystä. Edellisen 5 vuoden aikana yliopiston tutkimuksesta on syntynyt yli 30 uutta yritystä, joista suurimman osan toimiala on [[ohjelmistoliiketoiminta]] tai [[tietotalous]]<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Osittain tätä kehitystä on ollut tukemassa Tampereella toimiva yrityshautomo [[uusi tehdas]]. |
TTY:llä työskentelee noin 2000 henkilöä, joista n. 1500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Näistä lähes 300 on ulkomaalaisia. Koulutusohjelmia on 13 ja kansainvälisiä maisteriohjelmia 8. Yliopisto toimii läheisessä yhteistyössä monien [[teollisuus]]yritysten kanssa. TTY:n kokonaisrahoitus vuonna 2009 oli 154,5 miljoonaa euroa. Kolmannes tuloista kertyi [[Tekes]]in, yritysten, [[Suomen Akatemia]]n ja [[EU]]:n tutkimusrahoituksesta. 1980-luvun alusta lukien TTY:n tutkimustoiminnan pohjalta on syntynyt yli 100 yritystä. Edellisen 5 vuoden aikana yliopiston tutkimuksesta on syntynyt yli 30 uutta yritystä, joista suurimman osan toimiala on [[ohjelmistoliiketoiminta]] tai [[tietotalous]]<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Osittain tätä kehitystä on ollut tukemassa Tampereella toimiva yrityshautomo [[uusi tehdas]]. |
||
[[Kampus]]alueen vieressä on teknologiakeskus [[Hermia (tiedepuisto)|Hermia]] ja [[VTT]]:n tutkimuslaitoksia. [[Nokia|Nokialla]] on TTY:n vieressä merkittävä älypuhelimien tutkimuskeskus, joka työllistää vajaat 3000 työntekijää<ref name="Nokia_Tampere_henkilöstö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/massiivinen-nokia-ulosmarssi-tampereella/art-1288368612258.html | Nimeke = Massiivinen Nokia-ulosmarssi Tampereella | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Sanoma WSOY / Iltasanomat | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY:ltä perustutkinnon suorittaiden suurin yksittäinen työnantaja onkin [[Nokia]]. Yritys on myös TTY:n suurin yksittäinen tutkimuskumppani. TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. [[Finn-Medi]]-tutkimuskeskuksen ja [[Tampereen yliopisto|Tampereen]] sekä [[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopistojen]] kanssa. |
[[Kampus]]alueen vieressä on teknologiakeskus [[Hermia (tiedepuisto)|Hermia]] ja [[VTT]]:n tutkimuslaitoksia. [[Nokia|Nokialla]] on TTY:n vieressä merkittävä älypuhelimien tutkimuskeskus, joka työllistää vajaat 3000 työntekijää<ref name="Nokia_Tampere_henkilöstö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/massiivinen-nokia-ulosmarssi-tampereella/art-1288368612258.html | Nimeke = Massiivinen Nokia-ulosmarssi Tampereella | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Sanoma WSOY / Iltasanomat | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY:ltä perustutkinnon suorittaiden suurin yksittäinen työnantaja onkin [[Nokia]]. Yritys on myös TTY:n suurin yksittäinen tutkimuskumppani. TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. [[Finn-Medi]]-tutkimuskeskuksen ja [[Tampereen yliopisto|Tampereen]] sekä [[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopistojen]] kanssa. Kampusalueen läheisyydessä Hervannassa asuu noin 1000 diplomi-insinööriä ja [[kaupunginosa]] on Suomen suurin diplomi-insinöörikeskittymä<ref name="DI:t_Tampereella">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/diplomiinsinoorien+jakautuminen+tampereella/a121989 | Nimeke = Diplomi-insinöörien jakautuminen Tampereella | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Tekniikka&Talous / Talentum | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. |
||
TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat [[signaalinkäsittely]], [[nanofotoniikka]] sekä älykkäät koneet<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY on myös kansainvälistynyt määrätietoisesti ja noussut opiskelija- ja tutkijavaihdossa Suomen kansainvälisimmäksi teknilliseksi yliopistoksi<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY:n [[rehtori]]na on [[1. elokuuta]] [[2008]] alkaen toiminut elektroniikan [[professori]] [[Markku Kivikoski]]. |
TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat [[signaalinkäsittely]], [[nanofotoniikka]] sekä älykkäät koneet<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY on myös kansainvälistynyt määrätietoisesti ja noussut opiskelija- ja tutkijavaihdossa Suomen kansainvälisimmäksi teknilliseksi yliopistoksi<ref name="TTY_Strategia_2010-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/idcprod/groups/public_news/@l102/@web/@p/documents/liit/p010023.pdf | Nimeke = Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Tampereen teknillinen yliopisto | Viitattu = 22.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. TTY:n [[rehtori]]na on [[1. elokuuta]] [[2008]] alkaen toiminut elektroniikan [[professori]] [[Markku Kivikoski]]. |
||
Rivi 56: | Rivi 56: | ||
== Historiaa == |
== Historiaa == |
||
Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies [[Agathon Meurman]] käsitteli aihetta [[Suomen senaatti|Suomen senaatissa]] vuonna 1857<ref name="Wacklin_1995">{{kirjaviite | Tekijä=Matti Wacklin | Nimeke=Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista. | Selite= | Julkaisupaikka=Valkeakoski | Julkaisija=Tampereen teknillinen korkeakoulu | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-722-380-3}}</ref>. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla<ref name="Aalto-yliopiston_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aalto.fi/fi/about/history/tkk/ | Nimeke = Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 - Aalto-yliopisto | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Aalto-yliopisto | Viitattu = 20.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti koulutuksen aloittamista Tampereella. Motivaationa oli se havainto, että Suomessa valmistui huomattavasti vähemmän diplomi-insinöörejä kuin Ruotsissa, joka teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965<ref name="ayres_2005">{{kirjaviite | Tekijä=Katja Ayres | Nimeke=Kasvun aika -- Ajankuvia tekniikan yliopistosta | Selite= | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen teknillinen yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-15-1385-3}}</ref>. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myöhemmin [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] sivukorkeakouluna, |
Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies [[Agathon Meurman]] käsitteli aihetta [[Suomen senaatti|Suomen senaatissa]] vuonna 1857<ref name="Wacklin_1995">{{kirjaviite | Tekijä=Matti Wacklin | Nimeke=Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista. | Selite= | Julkaisupaikka=Valkeakoski | Julkaisija=Tampereen teknillinen korkeakoulu | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-722-380-3}}</ref>. Osittain syynä oli se, että Tampereesta kehittyi jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teknilliselle korkeakoulutukselle oli kaupungissa tarvetta. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla<ref name="Aalto-yliopiston_historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aalto.fi/fi/about/history/tkk/ | Nimeke = Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 - Aalto-yliopisto | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Aalto-yliopisto | Viitattu = 20.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti yllättäin koulutuksen aloittamista Tampereella. Motivaationa oli se havainto, että Suomessa valmistui huomattavasti vähemmän diplomi-insinöörejä kuin Ruotsissa, joka teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965<ref name="ayres_2005">{{kirjaviite | Tekijä=Katja Ayres | Nimeke=Kasvun aika -- Ajankuvia tekniikan yliopistosta | Selite= | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen teknillinen yliopisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 952-15-1385-3}}</ref>. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myöhemmin [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] sivukorkeakouluna. TTKK:n alkuvuosina opiskelijat maksoivat 65 markan lukuvuosimaksua vuosina 1965 - 1972 ja monia muita eri maksuja mm. tentistä, merkitsemisestä korkeakoulun kirjoihin, todistuksesta ja diplomityön tarkastamisesta<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Koulu itsenäistyi vuonna [[1972]] [[eduskunta|eduskunnan]] säädettyä asiasta lain ja samalla myös lukuvuosimaksuista luovuttiin. Eduskunta hyväksyi lain toukokuussa ja presidentti Urho Kekkonen vahvisti sen samantien. Itsenäistyneessä korkeakoulussa oli 900 opiskelijaa<ref name="Wacklin_1995"></ref>. |
||
<!--[[Kuva:Tty_campus_2010.gif|450px|thumb|Tampereen teknillisen yliopiston kampuskartta]]--> |
<!--[[Kuva:Tty_campus_2010.gif|450px|thumb|Tampereen teknillisen yliopiston kampuskartta]]--> |
||
Aluksi opetusta annettiin [[Tampere]]en keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat käydä ahtaaksi ja alkoivat siirtyä vuodesta [[1973]] alkaen vastaperustettuun [[Hervanta|Hervannan]] [[kaupunginosa]]an. Hervanta oli 1960-luvulla korpea, paitsi nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatila. Alunperin hervantaan piti muuttaa myös [[Tampereen yliopisto]], mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. Myös teekkareiden keskuudessa esiintyi epäilyä alunperin hervannan kampusta kohtaan<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Hervanta |
Aluksi opetusta annettiin [[Tampere]]en keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat käydä ahtaaksi ja alkoivat siirtyä vuodesta [[1973]] alkaen vastaperustettuun [[Hervanta|Hervannan]] [[kaupunginosa]]an. Hervanta oli 1960-luvulla korpea, paitsi nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatila. Alunperin hervantaan piti muuttaa myös [[Tampereen yliopisto]], mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. 1960-luvulla esitettiin myös suunnitelmia näiden kahden Tampereen yliopiston yhdistämisestä<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Myös teekkareiden keskuudessa esiintyi epäilyä alunperin hervannan kampusta kohtaan<ref name="Wacklin_1995"></ref>. Yleinen epäilys oli, ettei kampusta ja sen ympärille rakennettavaa kaupunginosaa pystytä rakentamaan toimivaksi riittävän nopeassa aikataulussa. Hervanta onkin rakentunut hiljalleen. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen [[1996]]<ref name="ayres_2005"></ref>. Moni TTY:n varhaisista professoreista on opiskellut osittain Yhdysvalloissa ja TTY:n muistuttaa monin eri tavoin amerikkalaisia yliopistoja. |
||
Hervannassa sijaitseva [[Kampus]] on |
Hervannassa sijaitseva [[Kampus]] on laajentunut seuraavasti<ref name="Tilastoa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tut.fi/fi/tietoa-tty/tty-pahkinankuoressa/historiaa/index.htm | Nimeke =Historiaa - Tampereen teknillinen yliopisto | Ajankohta =2011 | Julkaisija =TTY | Viitattu =20.7.2011 | Kieli = {{fi}}}}</ref>: |
||
{| class="wikitable" |
{| class="wikitable" |
||
|- |
|- |
||
Rivi 196: | Rivi 196: | ||
|} |
|} |
||
==Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY)== |
|||
[[Kuva:20070501 022.JPG|300px|thumb|Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa]] |
[[Kuva:20070501 022.JPG|300px|thumb|Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa]] |
||
Versio 5. elokuuta 2011 kello 03.59
Tampereen teknillinen yliopisto | |
---|---|
Tampereen teknillinen korkeakoulu | |
Motto | Teknologian tiennäyttäjä[1] |
Perustettu | 1972 |
Tyyppi | säätiöpohjainen tutkimusyliopisto |
Rehtori | Markku Kivikoski |
Henkilökunta | 1 964[2] |
Opiskelijoita | 10 429[2] |
Jatko-opiskelijoita | 1 658[2] |
Sijainti | Tampere, Suomi () |
Osoite |
Korkeakoulunkatu 10 33720 Tampere |
Kampus | Hervanta |
Yhteistyö | Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto |
Sivusto | http://www.tut.fi/ |
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, engl. Tampere University of Technology, TUT), viralliselta nimeltään TTY-säätiö, on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva, korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava säätiömuotoinen yliopisto. Vuosina 1972 - 2002 yliopiston virallinen nimi oli Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK).
Opiskelijoita TTY:llä on noin 10 000, joista runsaat 8700 suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa (diplomi-insinööri tai arkkitehti) ja lähes 1700 jatko-opintoja[2]. Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita on noin 1 300. Teknillisen yliopiston opiskelijaa, joka ei ole suorittanut vielä tekniikan kandidaatin välitutkintoa, kutsutaan tekniikan ylioppilaaksi. Yli vuoden opiskelleita tekniikan ylioppilaita ja tekniikan kandidaatteja kutsutaan vapaamuotoisesti teekkareiksi.
TTY:ltä valmistuu vuosittain keskimäärin n. 800 perustutkinnon suorittanutta eli diplomi-insinööriä tai arkkitehtiä ja 80 jatkotutkinnon suorittanutta tohtoria. Perustamisvuodesta 1965 lähtien yliopistosta on suorittanut perustutkinnon yli 14 700, lisensiaatin tutkinnon noin 800 ja tohtorin tutkinnon yli 800 henkilöä. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet lähes koko historian ajan, tosin 2000-luvulla kasvu on hidastunut ja vuosittaista uusien opiskelijoiden sisäänottoa supistettu hieman. Perustutkinnon suorittaneista oli töissä valmistumishetkellä 88 % vuonna 2008. Yrittäjien osuus valmistuneista oli 5,4 % lukuvuonna 2009 - 2010.
TTY:llä työskentelee noin 2000 henkilöä, joista n. 1500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Näistä lähes 300 on ulkomaalaisia. Koulutusohjelmia on 13 ja kansainvälisiä maisteriohjelmia 8. Yliopisto toimii läheisessä yhteistyössä monien teollisuusyritysten kanssa. TTY:n kokonaisrahoitus vuonna 2009 oli 154,5 miljoonaa euroa. Kolmannes tuloista kertyi Tekesin, yritysten, Suomen Akatemian ja EU:n tutkimusrahoituksesta. 1980-luvun alusta lukien TTY:n tutkimustoiminnan pohjalta on syntynyt yli 100 yritystä. Edellisen 5 vuoden aikana yliopiston tutkimuksesta on syntynyt yli 30 uutta yritystä, joista suurimman osan toimiala on ohjelmistoliiketoiminta tai tietotalous[1]. Osittain tätä kehitystä on ollut tukemassa Tampereella toimiva yrityshautomo uusi tehdas.
Kampusalueen vieressä on teknologiakeskus Hermia ja VTT:n tutkimuslaitoksia. Nokialla on TTY:n vieressä merkittävä älypuhelimien tutkimuskeskus, joka työllistää vajaat 3000 työntekijää[3]. TTY:ltä perustutkinnon suorittaiden suurin yksittäinen työnantaja onkin Nokia. Yritys on myös TTY:n suurin yksittäinen tutkimuskumppani. TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. Finn-Medi-tutkimuskeskuksen ja Tampereen sekä Jyväskylän yliopistojen kanssa. Kampusalueen läheisyydessä Hervannassa asuu noin 1000 diplomi-insinööriä ja kaupunginosa on Suomen suurin diplomi-insinöörikeskittymä[4].
TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet[1]. TTY on myös kansainvälistynyt määrätietoisesti ja noussut opiskelija- ja tutkijavaihdossa Suomen kansainvälisimmäksi teknilliseksi yliopistoksi[1]. TTY:n rehtorina on 1. elokuuta 2008 alkaen toiminut elektroniikan professori Markku Kivikoski.
TTY-säätiö
Vuoden 2010 alusta TTY muuttui säätiöyliopistoksi. Muutos liittyy yliopistolakiuudistukseen, jossa kaikista yliopistoista tuli joko julkisoikeudellisia yliopistoja tai säätiöitä. TTY:n toiminnasta vastaa jatkossa TTY-säätiö. Muutos ei vaikuttanut opiskelijoiden asemaan, mutta henkilökunnan virat muuttuivat työsuhteiksi. TTY-säätiön tavoitteena on kerätä rahoittajilta 50 miljoonan euron lahjoitukset säätiön peruspääomaan vuoden 2011 loppuun mennessä[5].
TTY-säätiön hallituksessa on seitsemän jäsentä[6]:
- professori, tekn.lis. Erkki Leppävuori, hallituksen puheenjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja 1999 -
- KTM Pekka Ala-Pietilä, Blykin toimitusjohtaja
- lääk.toht. Sirpa Jalkanen, Turun yliopiston professori
- valtiot.toht. Sixten Korkman, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja
- kasvatust.maist. Marjo Miettinen, hallituksen varapuheenjohtaja, EM Groupin toimitusjohtaja
- tekn.toht., arkkitehti Anne Stenros, Koneen muotoilujohtaja
- DI Mika Uusi-Pietilä, Minutorin toimitusjohtaja
Säätiön hallitus on yliopiston ylin päättävä elin. Säätiön hallitus päättää muun muassa säätiön strategiasta, toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista[7].
Historiaa
Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies Agathon Meurman käsitteli aihetta Suomen senaatissa vuonna 1857[8]. Osittain syynä oli se, että Tampereesta kehittyi jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teknilliselle korkeakoulutukselle oli kaupungissa tarvetta. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla[9]. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti yllättäin koulutuksen aloittamista Tampereella. Motivaationa oli se havainto, että Suomessa valmistui huomattavasti vähemmän diplomi-insinöörejä kuin Ruotsissa, joka teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä[8]. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965[10]. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myöhemmin Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna. TTKK:n alkuvuosina opiskelijat maksoivat 65 markan lukuvuosimaksua vuosina 1965 - 1972 ja monia muita eri maksuja mm. tentistä, merkitsemisestä korkeakoulun kirjoihin, todistuksesta ja diplomityön tarkastamisesta[8]. Koulu itsenäistyi vuonna 1972 eduskunnan säädettyä asiasta lain ja samalla myös lukuvuosimaksuista luovuttiin. Eduskunta hyväksyi lain toukokuussa ja presidentti Urho Kekkonen vahvisti sen samantien. Itsenäistyneessä korkeakoulussa oli 900 opiskelijaa[8].
Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat käydä ahtaaksi ja alkoivat siirtyä vuodesta 1973 alkaen vastaperustettuun Hervannan kaupunginosaan. Hervanta oli 1960-luvulla korpea, paitsi nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatila. Alunperin hervantaan piti muuttaa myös Tampereen yliopisto, mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. 1960-luvulla esitettiin myös suunnitelmia näiden kahden Tampereen yliopiston yhdistämisestä[8]. Myös teekkareiden keskuudessa esiintyi epäilyä alunperin hervannan kampusta kohtaan[8]. Yleinen epäilys oli, ettei kampusta ja sen ympärille rakennettavaa kaupunginosaa pystytä rakentamaan toimivaksi riittävän nopeassa aikataulussa. Hervanta onkin rakentunut hiljalleen. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen 1996[10]. Moni TTY:n varhaisista professoreista on opiskellut osittain Yhdysvalloissa ja TTY:n muistuttaa monin eri tavoin amerikkalaisia yliopistoja.
Hervannassa sijaitseva Kampus on laajentunut seuraavasti[11]:
Vuosi | Rakennus |
---|---|
1973 | Konetalo |
1978 | Sähkötalo |
1983 | Päärakennus |
1984 | Rakennustalo (suunittelijana arkkitehti Toivo Korhonen) |
1991 | Hermitec |
1995 | Festia |
2001 | Tietotalo |
2002 | Liikuntahalli Tamppi areena |
2006 | Päärakennuksen laajennus |
Ainutlaatuista yliopistolla on se, että eriaikoina rakennetut eri rakennukset on liitetty toisiinsa käytävillä, jolloin tiloissa siirtyminen onnistuu aina sisätilojen kautta.
-
Konetalo
-
Sähkötalo
-
Rakennustalo
-
Festia
-
Tietotalo
Eri koulutusohjelmien perustamisvuodet[10]:
Perustamisvuosi | Koulutusohjelma |
---|---|
1965 | Kone-, rakennus- ja sähkötekniikka |
1969 | Arkkitehtuuri |
1985 | Tekstiili- ja vaatetustekniikka, tietotekniikka |
1987 | Automaatiotekniikka |
1989 | Materiaalitekniikka |
1990 | Tuotantotalous |
1991 | Ympäristötekniikka |
1999 | Tietojohtaminen (eriytyi omaksi kokonaisuudekseen tuotantotalouden koulutusohjelmasta) |
2000 | Tietoliikenne-elektroniikka |
2002 | Teknis-luonnontieteellinen |
2005 | Biotekniikka |
Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän kehitys[11]:
Vuosi | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | 2000 | 1995 | 1985 | 1975 | 1965 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Perusopiskelijoiden määrä | 10 387 | 11 565 | 11 626 | 12 181 | 12 427 | 12 642 | 9 996 | 6 400 | 2 975 | 1 594 | 132 |
Suoritettuja tohtorin tutkintoja | 87 | 84 | 64 | 71 | 72 | 65 | 35 | 27 | 9 | ||
Henkilökunnan määrä | 1 964 | 2 020 | 1 951 | 1 940 | 1 871 | 1 906 | 1 784 |
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY)
Vuonna 1972 aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi (TTYY). Vuonna 2005 TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna 1965, jolloin Tampereen Teekkarit aloittivat toimintansa.
Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa, ns. teekkarikaste. Tämä kastamisperinne alkoi jo vuonna 1966.
Yksiköt
TTY koostuu viidestä tiedekunnasta ja joukosta erillislaitoksia. Tiedekunnat ja laitokset ovat:
- Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat automaatiotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, Machine Automation ja Materials Science)
- Hydrauliikan laitos
- Konstruktiotekniikan laitos
- Materiaaliopin laitos
- Systeemitekniikan laitos
- Tuotantotekniikan laitos
- Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat biotekniikka, teknis-luonnontieteellinen sekä ympäristö- ja energiatekniikka)
- Biolääketieteen tekniikan laitos
- Energia- ja prosessitekniikan laitos
- Fysiikan laitos
- Kemian ja biotekniikan laitos
- Matematiikan laitos
- Optoelektroniikan tutkimuskeskus
- Rakennetun ympäristön tiedekunta (koulutusohjelmat arkkitehtuuri ja rakennustekniikka)
- Arkkitehtuurin laitos
- Rakennustekniikan laitos
- Teknis-taloudellinen tiedekunta (koulutusohjelmat tietojohtaminen ja tuotantotalous)
- Kielikeskus
- Teollisuustalouden laitos
- Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
- Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, Information Technology ja Radio Frequency Electronics)
- Elektroniikan laitos
- Ohjelmistotekniikan laitos
- Signaalinkäsittelyn laitos
- Sähköenergiatekniikan laitos
- Tietokonetekniikan laitos
- Tietoliikennetekniikan laitos
Tiedekuntien laitosten lisäksi on joukko suoraan yliopiston alaisia erillislaitoksia, jotka ovat joko erillisiä tutkimuslaitoksia tai palveluyksiköitä:
- Täydennyskoulutuskeskus Edutech
- Kirjasto
- Porin yksikkö
Aiemmin erillislaitoksina toimineet Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) ja Kielikeskus liitettiin tiedekuntiin rakenneuudistuksen yhteydessä vuoden 2008 alusta.
TTY:llä on alueellista toimintaa myös Seinäjoella, Valkeakoskella, Raumalla, Lahdessa ja Hollolassa.
Henkilöstö
Henkilöstö | 2010 | 2009 | 2008 |
---|---|---|---|
Opettajat | 413 | 392 | 378 |
Tutkijat | 852 | 803 | 776 |
Tutkimusapulaiset | 273 | 379 | 379 |
Toimintoja tukeva henkilöstö | 426 | 428 | 400 |
Tärkeitä henkilöitä
- Markku Kivikoski, rehtori 2008–, professori
- Jarl-Thure Eriksson, rehtori 1997–2008, professori emeritus
- Timo Lepistö, rehtori vuosina 1985–1996, professori
- Osmo Hassi, rehtori vuosina 1975–1985, professori emeritus
- Pekka Ahonen, rehtori vuosina 1972–1975, professori emeritus
- Reino Kurki-Suonio, 1. vararehtori 1992–2002, tietotekniikan osaston ensimmäinen johtaja, professori emeritus, professorina 1980–2002
- Yrjö Neuvo, elektroniikan professorina 1976–1992, suuntasi laitosta signaalinkäsittelyyn ja mikroprosessoritekniikkaan päin
- Markus Pessa, Optoelektroniikan Tutkimuskeskuksen (ORC) johtaja, saavuttanut huomattavaa tieteellistä huomiota uraauurtavalla optiikkaa ja elektroniikkaa yhdistävällä tutkimuksella, professori emeritus
- Gunnar Graeffe, fysiikan laitoksen perustaja ja johtaja 1970–1998, professori emeritus.
Merkittävää tutkimustyötä
TTY:n tutkimusyksiköt tuottavat vuosittain hieman vajaa tuhat vertaisarvioitua kansainvälistä tieteellistä julkaisua. Patentteja yliopistolla tehdyille keksinnöille myönnetään vuosittain 15–20 kappaletta. Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemat tutkimuksen huippuyksiköt TTY:llä ovat
- signaalinkäsittelyn tutkimus
- optoelektroniikka- ja laser-tutkimus
- hydrauliikan ja automatiikan tutkimus
- bioteknologia ja biohajoavat implantit
- lääketieteellinen tekniikka
- ohjelmistotekniikan tutkimus, joka on liittynyt GSM-teknologian ja matkapuhelinverkkojen kehitykseen. Maailman ensimmäisen kaupallisen GSM-puhelun soitti 1. heinäkuuta vuonna 1991 Suomen pääministeri Harri Holkeri Helsingistä Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle tampereelle. Puhelu soitettiin Telenokian ja Siemensin rakentamassa verkossa. Verkkoa operoi silloinen Radiolinja, nykyinen Elisa.[12]
Vuonna 2010 TTY:llä oli seitsemän FiDiPro-professoria ja yksi FiDiPro Fellow. Signaalinkäsittelyn professori Moncef Gabbouj toimii Suomen Akatemian professorina vuosina 2011–2015. TTY:ssä toimii kaksi Suomen Akatemian huippuyksikköä: signaalinkäsittelyn ryhmä sekä Aalto-yliopiston kanssa yhteinen älykkäiden koneiden huippuyksikkö GIM[2].
Signaalinkäsittelyn laitoksella toimivan signaalinkäsittelyn ryhmän tutkimus keskittyy tiedonsiirtoon, multimediaan sekä äänen kuvan ja muun moniulotteisen informaation käsittelyyn sekä biologisten systeemien mallintamiseen. Ryhmä on ollut mukana kaikissa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa vuodesta 1995[13].
Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella toimiva TTY:n ja Aalto-yliopiston yhteinen älykkäiden koneiden huippuyksikkö tutkii liikkuvia työkoneita ja robotteja. Tutkimuksessa yhdistellään eri teknologioita, esimerkiksi hydrauliikkaa, informaatioteknologiaa, elektroniikkaa ja automatiikkaa[13].
Tunnettuutta saavuttaneita keksintöjä ja ideoita
- Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti Nokia Oyj:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkinä mm. Nokia Communicator[14].
- TTY:ltä lähtöisin oleva sumuvalkokangas-keksintö (oikeuden omistaa Seinäjoella toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna 2003 Innosuomi-palkinnon. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijät ovat tekniikan tohtorit Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori.
- TTY:n tutkija Jevgeni Podkletnov esitti vuonna 1992 riittämättömän kokeellisen aineiston perusteella, että painovoima heikkenee pyörivän suprajohdelevyn ympäristössä. Jatkotutkimukset TTY:llä ja Yhdysvalloissa eivät ole johtaneet ilmiön havaitsemiseen.[15]
Muuta yliopistoon liittyvää
Tunnetuimmat TTY:llä opiskelevat urheilijat lienevät Tampereen Pyrinnön Tommi Evilä ja Tero Järvenpää.
TTY:llä (erityisesti Festiassa) on kuvattu kohtauksia kahteen maailmanmaineeseen yltäneeseen amatöörielokuvaan: Star Wreck: In the Pirkinning ja The Yes Men, joista jälkimmäisessä joukko pilailijoita esiintyi eräässä TTY:n järjestämässä konferenssissa maailmankauppajärjestö WTO:n "edustajina".
Katso myös
Viitteet
- ↑ a b c d Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ a b c d e Vuosikertomus 2010 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Massiivinen Nokia-ulosmarssi Tampereella 2011. Sanoma WSOY / Iltasanomat. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Diplomi-insinöörien jakautuminen Tampereella 2008. Tekniikka&Talous / Talentum. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Varainhankinta - Tampereen teknillinen yliopisto 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Säätiön hallitus 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Tieto on talousmoottorin polttoaine 2009. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
- ↑ a b c d e f Matti Wacklin: Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista.. Valkeakoski: Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1995. ISBN 951-722-380-3.
- ↑ Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 - Aalto-yliopisto 2011. Aalto-yliopisto. Viitattu 20.7.2011. (suomeksi)
- ↑ a b c Katja Ayres: Kasvun aika -- Ajankuvia tekniikan yliopistosta. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2005. ISBN 952-15-1385-3.
- ↑ a b Historiaa - Tampereen teknillinen yliopisto 2011. TTY. Viitattu 20.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Holkerin gsm-puhelusta 20 vuotta 2011. Digitoday. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
- ↑ a b TTY Pähkinänkuoressa 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
- ↑ Nokian Kommunikaattori syntyi tamperelaisvoimin 30.12.2003. TTY. Viitattu 16.9.2007.
- ↑ American Antigravity Viitattu 12.10.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Tampereen teknillisen yliopiston verkkolehti Rajapinta
- Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
- Optoelektroniikan tutkimuskeskus, Optoelectronics Research Centre
- Täydennyskoulutuskeskus Edutech
|