Ero sivun ”Gustav Otto Douglas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Täsmennys |
p iw |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Gustav Otto Douglas''' ([[23. helmikuuta]] [[1687]] [[Tukholma]] – [[2. helmikuuta]] [[1771]] [[Viro]]) oli venäläisten nimittämä [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Isoviha]]n aikana. |
'''Gustav Otto Douglas''' ([[23. helmikuuta]] [[1687]] [[Tukholma]] – [[2. helmikuuta]] [[1771]] [[Viro]]) oli venäläisten nimittämä [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Isoviha]]n aikana. |
||
Douglasin isä oli maaherra, [[kreivi]] Gustav Douglas ja äiti Margareta Stenbock. Hän kuului vuodesta [[1708]] kuningas [[Kaarle XII |
Douglasin isä oli maaherra, [[kreivi]] Gustav Douglas ja äiti Margareta Stenbock. Hän kuului vuodesta [[1708]] kuningas [[Kaarle XII|Kaarle XII:n]] drabantteihin, vangittiin [[Pultava]]ssa ja siirtyi [[1717]] Venäjän palvelukseen. Samana vuonna hänet määrättiin [[Kymijoki|Kymijoen]] läntisen puolen kenraalikuvernööriksi Suomeen. |
||
Kenraalikuvernöörinä hän järjesti muun muassa [[oikeuslaitos|oikeuslaitosta]] sekä kirkollisia ja taloudellisia asioita. Häntä pidettiin ankarana virkamiehenä. Vuonna [[1719]] ja [[1720]] hänen johdollaan toteutettiin ns. manttaalimiesten otto eli |
Kenraalikuvernöörinä hän järjesti muun muassa [[oikeuslaitos|oikeuslaitosta]] sekä kirkollisia ja taloudellisia asioita. Häntä pidettiin ankarana virkamiehenä. Vuonna [[1719]] ja [[1720]] hänen johdollaan toteutettiin ns. manttaalimiesten otto eli 2 000 miestä vietiin Suomesta Venäjän armeijaan. Vain alle viidennes heistä palasi takaisin vuonna [[1725]]. |
||
Isovihan rauhan jälkeen Douglas asettui asumaan Viroon, jossa hänestä tuli [[kenraali]] [[1737]] ja [[Tallinna]]n kuvernööri, mistä virasta hänet kuitenkin erotettiin [[1742]]. Sotapalveluksesta Douglas erosi itse vuonna [[1751]]. |
Isovihan rauhan jälkeen Douglas asettui asumaan Viroon, jossa hänestä tuli [[kenraali]] [[1737]] ja [[Tallinna]]n kuvernööri, mistä virasta hänet kuitenkin erotettiin [[1742]]. Sotapalveluksesta Douglas erosi itse vuonna [[1751]]. |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 145. |
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 145. |
||
{{ |
{{AAKKOSTUS:Douglas, Gustav}} |
||
[[Luokka:Suomen kenraalikuvernöörit]] |
[[Luokka:Suomen kenraalikuvernöörit]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1687 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1687 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1771 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1771 kuolleet]] |
||
[[et:Gustav Otto Douglas]] |
|||
[[en:Gustaf Otto Douglas]] |
|||
[[no:Gustaf Otto Douglas]] |
|||
[[ru:Дуглас, Густав Отто]] |
|||
[[sv:Gustav Otto Douglas]] |
|||
Versio 2. elokuuta 2011 kello 20.59
Gustav Otto Douglas (23. helmikuuta 1687 Tukholma – 2. helmikuuta 1771 Viro) oli venäläisten nimittämä Suomen kenraalikuvernööri Isovihan aikana.
Douglasin isä oli maaherra, kreivi Gustav Douglas ja äiti Margareta Stenbock. Hän kuului vuodesta 1708 kuningas Kaarle XII:n drabantteihin, vangittiin Pultavassa ja siirtyi 1717 Venäjän palvelukseen. Samana vuonna hänet määrättiin Kymijoen läntisen puolen kenraalikuvernööriksi Suomeen.
Kenraalikuvernöörinä hän järjesti muun muassa oikeuslaitosta sekä kirkollisia ja taloudellisia asioita. Häntä pidettiin ankarana virkamiehenä. Vuonna 1719 ja 1720 hänen johdollaan toteutettiin ns. manttaalimiesten otto eli 2 000 miestä vietiin Suomesta Venäjän armeijaan. Vain alle viidennes heistä palasi takaisin vuonna 1725.
Isovihan rauhan jälkeen Douglas asettui asumaan Viroon, jossa hänestä tuli kenraali 1737 ja Tallinnan kuvernööri, mistä virasta hänet kuitenkin erotettiin 1742. Sotapalveluksesta Douglas erosi itse vuonna 1751.
Douglasin puoliso vuodesta 1715 oli Maria Magdalena von Schlippenbach (k. 1767).
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 145.