Pelastuspaketti

Pelastuspaketti (engl. bailout) tarkoittaa yrityksen pelastamista esimerkiksi konkurssilta tai likviditeettivajeelta, joskus myös konkurssikypsän yrityksen korvaamisesta uudella.^lähde?

Yritys pelastetaan sijoittamalla siihen lisää rahaa. Yksityinen sijoittajataho saa vastineeksi esimerkiksi korkean tuoton tulevaisuudessa, arvokasta omaisuutta tai tärkeitä markkinaosuuksia. Valtion pelastuspakettien motiiviksi esitetään yleensä työpaikkojen tai kokonaisten elinkeinoalojen säilyminen maassa, tai jopa kansantalouden pelastaminen. Yleensä luottokriisien likviditeetinturvaamiset tarkoittavat sitä, että valtio ostaa ylihintaan huonoja lainoja tai arvopapereita, mikä on suoraa tulonsiirtoa myyjälle.

Verkkosanakirja Merriam-Webster valitsi bailoutin vuoden 2008 sanaksi, koska sitä haettiin eniten.

Argumentteja valtion pelastuspaketteja vastaan

Paul Volcker, presidentti Barack Obaman hallinnon elvytysneuvonantajien johtaja, arvosteli Obaman pelastuspaketteja ja sanoi niiden luovan moraalikatoa: yritykset innostuvat ottamaan holtittomia riskejä, koska jos riskit realisoituisivat, valtio hyvittäisi ne pelastuspaketilla.

Kongressiedustaja Ron Paulin mukaan pelastuspaketeilla siirretään varoja hyvin tuottavilta talouden toimijoilta vähemmän tuottaville. Samalla tuetaan tuottamattomien yritysten vanhentuneita tai epäonnistuneita liiketoimintamalleja. Varat olisi parempi jättää menestyville yrityksille tuottavampaan käyttöön.

Argumentteja pelastuspakettien puolesta

Taloustieteilijä Jeffrey Sachs on sanonut, että Pohjois-Amerikan kolmen suuren autonvalmistajan pelastuspakettit finanssikriisissä vuonna 2009 olivat välttämätön paha, että johtajien kyvyttömyys ei ole riittävä syy antaa yritysten kaatua ja että kaatuminen vaarantaisi Yhdysvaltojen talouden, koska kolme miljoonaa työpaikkaa ovat näiden yritysten varassa.

Pelastuspakettien kustannukset

Vuonna 2002 Maailmanpankin raportissa, jossa oli tutkittu rahoituskriisejä 30 vuoden ajalta 98 eri maassa, laskettiin taloudellisten pelastuspakettien keskimääräiseksi arvoksi 13 prosenttia kunkin maan vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.

Esimerkkejä pelastuspaketeista

• 1930-luku - suuri lama
• 1979 - Chrysler
• 1990 - Japani, pelastajana Yhdysvallat
• 1998 - Long-Term Capital Management, pankit ja sijoitusyhtiöt, ei valtio
• 2003 - Parmalat
• 2008 - Bear Stearns
• 2008 - Fannie Mae ja Freddie Mac
• 2008 - Goldman Sachs, pelastajana Berkshire Hathaway
• 2008 - Morgan Stanley pelastajana The Bank of Tokyo-Mitsubishi UFJ
• 2008-2009 - American International Group (AIG), moneen kertaan
• 2008 - Emergency Economic Stabilization Act of 2008
• 2008 - 2008 Britannian pankkipelastuspaketti
• 2008 - Kanadan pankkipelastuspaketti
• 2008 - Citigroup
• 2008 - General Motors ja Chrysler LLC- teknisesti ei pelastuspaketti, vaan Yhdysvaltojen hallituksen siltalaina, mutta useimmat tahot viittaavat tähän pelastuspakettina
• 2008 - Fortis Bank
• 2009 - Bank of America, yllättävän suurista tappioista, jotka johtuivat Merrill Lynch -pankin ostosta

Aiheesta muualla

• "Financial crisis : Carping about the TARP: Congress wrangles over how best to avoid financial Armageddon", The Economist', 23.9.2008
• "Behind the Bailout" — NOW on PBS 26.9.2008
• Muolo, Paul. $700 Billion Bailout. New York: John Wiley and Sons. ISBN 978-0-470-46256-0. 
• IMF Study Laevan and Valencia, syyskuu 2008
• Right.Org - pelastuspakettilaskin ja verkkosivu pelastuspaketeista