Ero sivun ”Asovanmeri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: kk:Азов теңізі |
p w |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Asovanmeren pinta-ala on noin 38 000 km², noin kymmenesosa [[Itämeri|Itämeren]] alasta. Asovanmeren keskisyvyys on vain 13 m, mikä tekee siitä maailman matalimman meren. Veden lämpötilat nousevat kesäisin 25–30 °C:een, mutta talvisin meri aiemmin jäätyi 2–4 kuukaudeksi. Asovanmeren keskimääräinen suolapitoisuus on 11 ‰, reunaosissa vain 2–4 ‰. |
Asovanmeren pinta-ala on noin 38 000 km², noin kymmenesosa [[Itämeri|Itämeren]] alasta. Asovanmeren keskisyvyys on vain 13 m, mikä tekee siitä maailman matalimman meren. Veden lämpötilat nousevat kesäisin 25–30 °C:een, mutta talvisin meri aiemmin jäätyi 2–4 kuukaudeksi. Asovanmeren keskimääräinen suolapitoisuus on 11 ‰, reunaosissa vain 2–4 ‰. |
||
Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat [[Don]] ja [[Kuban]]. Donin kautta Asovanmereltä on |
Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat [[Don]] ja [[Kuban]]. Donin kautta Asovanmereltä on [[Volgan–Donin kanava|kanavayhteys Volgalle]] ja [[Volgan-Itämeren vesitie|edelleen]] Itämeren ja [[Vienanmeri|Vienanmeren vesistöalueille]]. |
||
Lännessä [[Arabatinkynnäs]] erottaa Asovanmerestä [[Syvaš]]meren (tai -järven), joka on Krimin niemimaan itä- ja pohjoisrannikkoon työntyvien matalien lahtien järjestelmä, jossa suolapitoisuus on hyvin korkea. Asovanmeren koillisosassa on samoin hyvin matala mutta avoin [[Taganroginlahti]], jossa Donin virtaaman takia suolaisuus on alimmillaan. Etelässä Asovanmeren erottavat Mustastamerestä [[Kertšin niemimaa]] Ukrainan puolella ja Venäjän puolella [[Kaukasus|Kaukasuksen jatkeena]] [[Tamanin niemimaa]]. |
Lännessä [[Arabatinkynnäs]] erottaa Asovanmerestä [[Syvaš]]meren (tai -järven), joka on Krimin niemimaan itä- ja pohjoisrannikkoon työntyvien matalien lahtien järjestelmä, jossa suolapitoisuus on hyvin korkea. Asovanmeren koillisosassa on samoin hyvin matala mutta avoin [[Taganroginlahti]], jossa Donin virtaaman takia suolaisuus on alimmillaan. Etelässä Asovanmeren erottavat Mustastamerestä [[Kertšin niemimaa]] Ukrainan puolella ja Venäjän puolella [[Kaukasus|Kaukasuksen jatkeena]] [[Tamanin niemimaa]]. |
||
Versio 30. heinäkuuta 2011 kello 18.50
Asovanmeri (ven. Азо́вское мо́ре, Azovskoje More, ukr. Азовське море, Azovske more; antiikin aikana Palus Maeotis) on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella. Kapea Kertšinsalmi yhdistää Asovanmeren Mustaanmereen.
Asovanmeren pinta-ala on noin 38 000 km², noin kymmenesosa Itämeren alasta. Asovanmeren keskisyvyys on vain 13 m, mikä tekee siitä maailman matalimman meren. Veden lämpötilat nousevat kesäisin 25–30 °C:een, mutta talvisin meri aiemmin jäätyi 2–4 kuukaudeksi. Asovanmeren keskimääräinen suolapitoisuus on 11 ‰, reunaosissa vain 2–4 ‰.
Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat Don ja Kuban. Donin kautta Asovanmereltä on kanavayhteys Volgalle ja edelleen Itämeren ja Vienanmeren vesistöalueille.
Lännessä Arabatinkynnäs erottaa Asovanmerestä Syvašmeren (tai -järven), joka on Krimin niemimaan itä- ja pohjoisrannikkoon työntyvien matalien lahtien järjestelmä, jossa suolapitoisuus on hyvin korkea. Asovanmeren koillisosassa on samoin hyvin matala mutta avoin Taganroginlahti, jossa Donin virtaaman takia suolaisuus on alimmillaan. Etelässä Asovanmeren erottavat Mustastamerestä Kertšin niemimaa Ukrainan puolella ja Venäjän puolella Kaukasuksen jatkeena Tamanin niemimaa.