Ero sivun ”Vammaisurheilu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Wheelchair race (1808493211).jpg|thumb|Käsipolkupyöräilyä.]]
[[Kuva:Wheelchair race (1808493211).jpg|thumb|Käsipolkupyöräilyä.]]
'''Vammaisurheilu''' on nimitys vammaisten harrastamalle urheilulle. Se alkoi laajassa mitassa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun sodassa oli vammautunut lukuisia ihmisiä.
'''Vammaisurheilu''' on nimitys vammaisten henkilöiden harrastamalle urheilulle. Se alkoi laajassa mitassa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun sodassa oli vammautunut lukuisia ihmisiä.


Englannissa järjestettiin vuonna 1948 kisat, jotka oli tarkoitettu sodassa vammautuneille veteraaneille. Muutamaan vuotta myöhemmin Hollannissa järjestettiin samanlaiset kisat.<ref name="ot1">{{Lehtiviite | Tekijä=Ilkka Vuorikuru | Otsikko=Juuret veteraanikisoissa | Julkaisu=Uutispäivä Demari | Vuosi=2010 | Numero=13.1. | Sivut=15}}</ref>
Englannissa järjestettiin vuonna 1948 kisat, jotka oli tarkoitettu sodassa vammautuneille veteraaneille. Muutamaa vuotta myöhemmin Hollannissa järjestettiin samanlaiset kisat.<ref name="ot1">{{Lehtiviite | Tekijä=Ilkka Vuorikuru | Otsikko=Juuret veteraanikisoissa | Julkaisu=Uutispäivä Demari | Vuosi=2010 | Numero=13.1. | Sivut=15}}</ref>


Paralympia-nimellä kilpailtiin ensimmäisen kerran Roomassa 1960. Näihin kisoihin otettiin vielä mukaan vain tietyllä tavalla vammautuneet henkilöt. Tähän tuli muutos vuoden 1978 Toronton kisoissa ja paralympialaisista tuli vammaisia yhdistävä huippu-urheilutapahtuma.<ref name="ot1"/>
Paralympia-nimellä kilpailtiin ensimmäisen kerran Roomassa 1960. Näihin kisoihin otettiin mukaan vain selkäydinvammaiset urheilijat. Torontossa vuonna 1976 tulivat mukaan näkövammaiset ja amputoidut urheilijat. Arnheimissa vuonna 1980 mukaan tulivat CP-vammaiset urheilijat ja Atlantassa vuonna 1996 kehitysvammaiset urheilijat. Talviparalympialaiset alkoivat vuonna 1976.<ref name="ot2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.paralympia.fi/paralympialaiset/paralympialaisten-historia/ | Nimeke = Suomen Paralympiakomitea | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.7.2011 | Kieli = }}</ref>


Vuodesta 1988 lähtien olympiakisojen järjestäjä on sitoutunut järjestämään samoilla suorituspaikoilla olympiakisojen jälkeen myös paralympialaiset.<ref name="ot2"/>
Esimerkkinä yhteistyölajista voidaan mainita [[istumalentopallo]], johon saa osallistua myös vammaton urheilija samoin säännöin. Lajissa ovat menestyneet [[sota|sodista]] kärsineet maat kuten [[Iran]] ja [[Bosnia ja Hertsegovina]]. Muita laajemmalti harrastettuja vammaisurheilun joukkuelajeja ovat [[näkövamma]]isten [[maalipallo]], [[pyörätuolikoripallo]] ja [[sähköpyörätuolisalibandy]]. Lisäksi eri tavoin liikunnallisesti rajoittuneet voivat tarkoitusta varten suunniteltuja apuvälineitä käyttäen harrastaa monia yksilölajeja kuten [[alppihiihto]]a ja erilaisia yleisurheilulajeja, muun muassa [[pyörätuolikelaus]]ta. Raaja-amputoiduille on kehitetty erilaisia [[proteesi|proteeseja]] juoksulajeja varten. Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on [[Oscar Pistorius]].


Lisäksi muun muassa [[kehitysvammaisuus|kehitysvammaisilla]] ja [[kuuloaisti|kuulovammaisilla]] on omat kansainväliset arvokilpailunsa. Vammaisilla voi vamman laadusta riippuen olla suorituksessa mukana henkilökohtainen avustaja.
Vammaisurheilun oikeutuksesta käydään jatkuvaa polemiikkia. Rajanveto muuhun urheiluun onkin ongelmallista. Käydään eettisiä pohdintoja, onko vammaisten sarja uinnissa tai pyörätuolikelauksessa verrannollinen vammattomien urheiluun ja jos on, niin millä tavoin.


Vammaisurheilussa kilpaillaan pääasiallisesti samoissa lajeissa kuin ns. vammattomien urheilussa. Lajeista on muokattu sovelluksia, joihin eri tavoin vammautuneet urheilijat voivat osallistua. Esimerkkinä voidaan mainita liikuntavammaisten [[istumalentopallo]], jossa ovat menestyneet [[sota|sodista]] kärsineet maat kuten [[Iran]] ja [[Bosnia ja Hertsegovina]]. Muita vammaisurheilun joukkuelajeja ovat mm. [[näkövamma]]isten [[maalipallo]] sekä liikuntavammaisten [[pyörätuolikoripallo]], [[sähköpyörätuolisalibandy]], [[pyörätuolirugby]] ja [[kelkkajääkiekko]]. Tarkoitusta varten suunniteltuja apuvälineitä käyttäen eri tavoin vammaiset henkilöt voivat harrastaa monia yksilölajeja kuten [[alppihiihto]]a, [[tennis]]tä, [[purjehdus]]ta ja erilaisia yleisurheilulajeja, muun muassa [[pyörätuolikelaus]]ta. Raaja-amputoiduille on kehitetty erilaisia [[proteesi|proteeseja]] juoksulajeja varten. Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on [[Oscar Pistorius]].
Vammaisuusluokitus on urheilusarjoihin määrättäessä varsin tarkkaa. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä varta vasten luokittelua varten käydyn koulutuksen suorittaneet lajiasiantuntijat. Osassa lajeista kullakin luokalla on omat kilpailunsa, ja joissakin lajeissa luokkia on yhdistelty, jolloin käytössä on tarkkaan määritellyt hyvitysjärjestelmät. Paralympialajeissa sekä liikunta- ja näkövammaisten lajeissa on kummassakin yleensä kolme vammaluokkaa. Urheilija, jolla on sekä liikunta- että näkövamma voi kilpailla yhdistetyssä luokassa, jolloin hänelle on vammansa perusteella määritelty henkilökohtainen hyvitysprosentti.

On olemassa myös pelkästään vammaisille henkilöille suunnattuja lajeja, kuten näkövammaisten [[sokkopingis]] ja [[maalipallo]] sekä liikuntavammaisten [[boccia]].

Vammaisuusluokitus on urheilun osalta varsin tarkkaa. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä varta vasten luokittelua varten järjestetyn koulutuksen käyneet lajiasiantuntijat. Osassa lajeista kullakin luokalla on omat kilpailunsa, ja joissakin lajeissa luokkia on yhdistelty, jolloin käytössä on tarkkaan määritellyt hyvitysjärjestelmät. Paralympialajeissa sekä liikunta- ja näkövammaisten lajeissa on kummassakin yleensä kolme vammaluokkaa. Urheilija, jolla on sekä liikunta- että näkövamma voi kilpailla yhdistetyssä luokassa, jolloin hänelle on vammansa perusteella määritelty henkilökohtainen hyvitysprosentti.


Lisäksi muun muassa [[kehitysvammaisuus|kehitysvammaisilla]] ja [[kuuloaisti|kuulovammaisilla]] on omat kansainväliset arvokilpailunsa. Vammaisilla voi vamman laadusta riippuen olla suorituksessa mukana henkilökohtainen avustaja.


==Vammaisurheilujärjestöt==
==Vammaisurheilujärjestöt==
Suurimmat maailmanlaajuiset järjestöt ovat [[Special Olympics]] sekä [[Kansainvälinen paralympiakomitea]], jotka toimivat molemmat [[kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean]] alaisuudessa. Special Olympics, joka järjestää neljän vuoden välein kesämaailmankisat, on tarkoitettu [[kehitysvamma]]isille, ja niin talvi- kuin kesäolympiakisojen jälkeen järjestettävät [[paralympialaiset]] liikunta- ja näkövammaisille.
Suurimmat maailmanlaajuiset vammaisurheilujärjestöt ovat [[Special Olympics]] sekä [[Kansainvälinen paralympiakomitea]] (IPC), jotka kuuluvat kansainväliseen olympiaperheeseen. Neljän vuoden välein järjestettävät Special Olympics Kesä- ja talvimaailmankisat on suunnattu kehitysvammaisille urheilijoille. Talvi- ja kesäolympialaisten jälkeen järjestettävissä paralympialaisissa kilpailevat liikunta-, näkö- ja kehitysvammaiset urheilijat.


==Vammaisurheilu Suomessa==
==Vammaisurheilu Suomessa==
Elokuussa 2007 suomalaiset vammaisurheilujärjestöt käynnistivät työryhmät selvittämään yhden yhteisen vammaisurheilujärjestön perustamista. Mukana olivat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry (ELLI), Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU). Yhdistyminen päättyi 17. syyskuuta 2009, kun Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry perustettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vammaisurheilu.fi/fin/vau/ | Nimeke = Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Suomella on lukuisia menestyneitä vammaisurheilijoita. [[Näkövamma]]inen [[Posio]]lla asuva [[Timo Sulisalo]] on [[Keihäänheitto|keihäänheiton]] moninkertainen maailmanmestari. [[Ateena]]n paralympialaisten [[2004]] kultamitalisteja olivat [[Ristijärvi|ristijärveläinen]] [[Minna Leinonen]] [[ammunta|ammunnassa]] ja [[pori]]lainen [[Leo-Pekka Tähti]] [[pyörätuolikelaus|pyörätuolikelauksessa]]. Tähti uusi kultansa [[Kesäparalympialaiset 2008|Pekingissä 2008]]. Suomalaiset vammaisurheilijat ovat huomattavan ansioituneita myös talvilajeissa, esimerkkinä [[maastohiihto|hiihdossa]] menestynyt niin ikään näkövammainen [[Merja Hanski]].

Elokuussa 2007 suomalaiset vammaisurheilujärjestöt käynnistivät työryhmät selvittämään yhden yhteisen vammaisurheilujärjestön perustamista. Mukana olivat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry (ELLI), Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU). Yhdistyminen päättyi 17. syyskuuta 2009, kun Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry perustettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vammaisurheilu.fi/fin/vau/ | Nimeke = Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.2.2011 | Kieli = }}</ref>
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.2.2011 | Kieli = }}</ref>

Suomella on vuosien saatossa ollut lukuisia menestyneitä vammaisurheilijoita, mm. yleisurheilijat [[Leo-Pekka Tähti]], [[Markku Niinimäki]] ja [[Timo Sulisalo]], hiihtäjät [[Tanja Kari]], [[Jouko Grip]] ja [[Merja Hanski]] sekä ampuja [[Minna Leinonen]].




==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 29. heinäkuuta 2011 kello 13.31

Käsipolkupyöräilyä.

Vammaisurheilu on nimitys vammaisten henkilöiden harrastamalle urheilulle. Se alkoi laajassa mitassa toisen maailmansodan jälkeen, kun sodassa oli vammautunut lukuisia ihmisiä.

Englannissa järjestettiin vuonna 1948 kisat, jotka oli tarkoitettu sodassa vammautuneille veteraaneille. Muutamaa vuotta myöhemmin Hollannissa järjestettiin samanlaiset kisat.[1]

Paralympia-nimellä kilpailtiin ensimmäisen kerran Roomassa 1960. Näihin kisoihin otettiin mukaan vain selkäydinvammaiset urheilijat. Torontossa vuonna 1976 tulivat mukaan näkövammaiset ja amputoidut urheilijat. Arnheimissa vuonna 1980 mukaan tulivat CP-vammaiset urheilijat ja Atlantassa vuonna 1996 kehitysvammaiset urheilijat. Talviparalympialaiset alkoivat vuonna 1976.[2]

Vuodesta 1988 lähtien olympiakisojen järjestäjä on sitoutunut järjestämään samoilla suorituspaikoilla olympiakisojen jälkeen myös paralympialaiset.[2]

Lisäksi muun muassa kehitysvammaisilla ja kuulovammaisilla on omat kansainväliset arvokilpailunsa. Vammaisilla voi vamman laadusta riippuen olla suorituksessa mukana henkilökohtainen avustaja.

Vammaisurheilussa kilpaillaan pääasiallisesti samoissa lajeissa kuin ns. vammattomien urheilussa. Lajeista on muokattu sovelluksia, joihin eri tavoin vammautuneet urheilijat voivat osallistua. Esimerkkinä voidaan mainita liikuntavammaisten istumalentopallo, jossa ovat menestyneet sodista kärsineet maat kuten Iran ja Bosnia ja Hertsegovina. Muita vammaisurheilun joukkuelajeja ovat mm. näkövammaisten maalipallo sekä liikuntavammaisten pyörätuolikoripallo, sähköpyörätuolisalibandy, pyörätuolirugby ja kelkkajääkiekko. Tarkoitusta varten suunniteltuja apuvälineitä käyttäen eri tavoin vammaiset henkilöt voivat harrastaa monia yksilölajeja kuten alppihiihtoa, tennistä, purjehdusta ja erilaisia yleisurheilulajeja, muun muassa pyörätuolikelausta. Raaja-amputoiduille on kehitetty erilaisia proteeseja juoksulajeja varten. Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on Oscar Pistorius.

On olemassa myös pelkästään vammaisille henkilöille suunnattuja lajeja, kuten näkövammaisten sokkopingis ja maalipallo sekä liikuntavammaisten boccia.

Vammaisuusluokitus on urheilun osalta varsin tarkkaa. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä varta vasten luokittelua varten järjestetyn koulutuksen käyneet lajiasiantuntijat. Osassa lajeista kullakin luokalla on omat kilpailunsa, ja joissakin lajeissa luokkia on yhdistelty, jolloin käytössä on tarkkaan määritellyt hyvitysjärjestelmät. Paralympialajeissa sekä liikunta- ja näkövammaisten lajeissa on kummassakin yleensä kolme vammaluokkaa. Urheilija, jolla on sekä liikunta- että näkövamma voi kilpailla yhdistetyssä luokassa, jolloin hänelle on vammansa perusteella määritelty henkilökohtainen hyvitysprosentti.


Vammaisurheilujärjestöt

Suurimmat maailmanlaajuiset vammaisurheilujärjestöt ovat Special Olympics sekä Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC), jotka kuuluvat kansainväliseen olympiaperheeseen. Neljän vuoden välein järjestettävät Special Olympics Kesä- ja talvimaailmankisat on suunnattu kehitysvammaisille urheilijoille. Talvi- ja kesäolympialaisten jälkeen järjestettävissä paralympialaisissa kilpailevat liikunta-, näkö- ja kehitysvammaiset urheilijat.

Vammaisurheilu Suomessa

Elokuussa 2007 suomalaiset vammaisurheilujärjestöt käynnistivät työryhmät selvittämään yhden yhteisen vammaisurheilujärjestön perustamista. Mukana olivat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry (ELLI), Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU). Yhdistyminen päättyi 17. syyskuuta 2009, kun Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry perustettiin.[3]

Suomella on vuosien saatossa ollut lukuisia menestyneitä vammaisurheilijoita, mm. yleisurheilijat Leo-Pekka Tähti, Markku Niinimäki ja Timo Sulisalo, hiihtäjät Tanja Kari, Jouko Grip ja Merja Hanski sekä ampuja Minna Leinonen.


Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta vammaisurheilu.

Viitteet

  1. Ilkka Vuorikuru: Juuret veteraanikisoissa. Uutispäivä Demari, 2010, nro 13.1., s. 15.
  2. a b Suomen Paralympiakomitea paralympia.fi. Viitattu 29.7.2011.
  3. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry vammaisurheilu.fi. Viitattu 3.2.2011.