Ero sivun ”Laukaa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: pl:Laukaa |
p r2.6.5) (Botti lisäsi: ru:Лаукаа |
||
Rivi 98: | Rivi 98: | ||
[[pl:Laukaa]] |
[[pl:Laukaa]] |
||
[[ro:Laukaa]] |
[[ro:Laukaa]] |
||
[[ru:Лаукаа]] |
|||
[[se:Laukaa]] |
[[se:Laukaa]] |
||
[[sv:Laukas]] |
[[sv:Laukas]] |
Versio 29. heinäkuuta 2011 kello 11.04
Laukaa Laukas |
|
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
Kuntanumero | 410 |
Perustettu | 1593 |
Kokonaispinta-ala |
825,60 km² 140:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 648,51 km² |
– sisävesi | 177,09 km² |
Väkiluku |
18 750 63:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 28,91 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 22,2 % |
– 15–64-v. | 57,3 % |
– yli 64-v. | 20,6 % |
Äidinkieli | 2022 [4] |
– suomenkielisiä | 98,4 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 1,5 % |
Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Esko Koliseva |
Kunnanvaltuusto | 43 paikkaa |
2009–2012[6] • Kesk. • SDP • Kok. • Vas. • PS • Vihr. • KD |
16 9 7 5 2 2 2 |
www.laukaa.fi |
Laukaa (ruots. Laukas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 18 750 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 825,60 km² josta 177,09 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 28,91 asukasta/km².
Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.
Laukaan historiaa
Laukaa on vanha emäpitäjä. Entiseen Laukaan pitäjään (Vanha Laukaa) kuuluivat myös nykyinen Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, osa Saarijärveä, Hankasalmea, Uuraista ja Toivakkaa.
Laukaaseen asutettiin jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.[7]
Maantiede
Laukaa on vesistöinen kunta. Laukaassa yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet yhdeksi merelle vaeltavaksi virraksi. Tätä kuvaa Laukaan vaakuna. Laukaan kunnassa suurimmat järvet ovat Leppävesi, Lievestuoreenjärvi, Kynsivesi ja Kuusvesi.
Kylät
Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä eli ent. Pellosniemi, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Laukkavirta eli Tarvaala, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.
Kyläseurat
Laukaan pohjoinen kyläseura ry toimii Laukaan pohjoisten kylien, Haapalan, Haapasuon, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan kylien alueilla.[8] Kuusan kipinä kyläseura ry toimii Kuusan kylän vakituisten ja loma-asukkaiden yhteisenä edunvalvojana.[9]
Palvelut
Pääkirjasto, Terveyskeskus, Sydän-Laukaan koulun yhteydessä sijaitseva liikuntahalli.
Laukaan kirkonkylällä sijaitsevan yläkoulun nimi on Sydän-Laukaan koulu, jonka yhteydessä toimii myös Laukaan lukio. Laukaassa toimii myös monta alakoulua ja useita päiväkoteja. Lisäksi Laukaassa, Kuhankoskella, toimii Bovallius-ammattiopisto joka on S. ja A. Bovalliuksen säätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos.
Tapahtumat
Laukaassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2003. Yksi Laukaan suurimmista tapahtumista on vuosittain järjestettävä rock-musiikkitapahtuma Sararock, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Sararanta rokkii.
Laukaa-nimi paikallissijoissa
Laukaa-sanaa on tapana taivuttaa sisäpaikallissijoissa (asun Laukaassa, tulen Laukaasta, menen Laukaaseen). Tässä monet käyttävät virheellisesti ulkopaikallissijoja, ilmeisesti sen takia, että monia muita pitkään a:han loppuvia kunnannimiä taivutetaan ulkopaikallissijoissa. Luonnollisesti myös ulkopaikallissijoja silti tarvitaan (Laukaalla on viisi ystävyyskuntaa, Jyväskylän maalaiskunta sai lisämaata Laukaalta, vuoden 2003 asuntomessut myönnettiin Laukaalle.)
Ystävyyskunnat
Tunnettuja laukaalaisia
- Anna-Kaisa Hermunen, toimittaja
- Mikko Hietanen, kestävyysjuoksija
- Kari Juusonen, animaatio-ohjaaja
- Juha Kankkunen, ralliautoilija
- Otto Wille Kuusinen, poliitikko
- Liisa Laukkarinen, oikealta nimeltään Liisa Laukkarinen-Rüfenacht, kirjailija
- Heikki Määttänen, näyttelijä
- Paavo Ravila, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija, tieteen akateemikko
- Sylvi Saimo, meloja, kansanedustaja
- Wolmar Schildt, piirilääkäri ja suomen kielen kehittäjä
- Rikhard Sotamaa, Urho Kekkosen henkilääkäri
- Aino Suhola, kansanedustaja, toimittaja
- Harri Tapper, kirjailija
- Valtteri Tynkkynen, muusikko
- Vihtori Vesterinen, ministeri
- Sirkka Vilander, hiihtäjä
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Pohjoinen kyläseura
- ↑ Kuusa
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laukaa Wikimedia Commonsissa
|