Ero sivun ”Rautalampi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: pl:Rautalampi |
p r2.6.5) (Botti lisäsi: ru:Рауталампи |
||
Rivi 78: | Rivi 78: | ||
[[pl:Rautalampi]] |
[[pl:Rautalampi]] |
||
[[ro:Rautalampi]] |
[[ro:Rautalampi]] |
||
[[ru:Рауталампи]] |
|||
[[se:Rautalampi]] |
[[se:Rautalampi]] |
||
[[sv:Rautalampi]] |
[[sv:Rautalampi]] |
Versio 29. heinäkuuta 2011 kello 09.51
Rautalampi | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Seutukunta | Sisä-Savon seutukunta |
Kuntanumero | 686 |
Perustettu | 1561 |
Kokonaispinta-ala |
761,99 km² 153:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 538,96 km² |
– sisävesi | 223,03 km² |
Väkiluku |
2 932 218:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 5,44 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 12,1 % |
– 15–64-v. | 51,9 % |
– yli 64-v. | 36,1 % |
Äidinkieli | 2022 [4] |
– suomenkielisiä | 97,2 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 2,7 % |
Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Risto Niemelä |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2009–2012[6] • Kesk. • Kok. • Vas. • SDP • KD • PS |
7 5 4 3 1 1 |
www.rautalampi.fi |
Rautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 2 932 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 761,99 km2, josta 223,03 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 5,44 asukasta/km2. Rautalammin naapurikuntia ovat Hankasalmi, Konnevesi, Pieksämäki, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto.
Rautalammin suurpitäjä itsenäistyi Sysmästä vuonna 1561. Silloinen emäpitäjä ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin puolelle ja käsitti Keski-Suomen läänin pohjoisosan aina Jyväskylää myöten. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.
Rautalampi ulottui lännessä Keski-Pohjanmaalle, pohjoisessa Kivijärvelle. Nykyinen Rautalampi sijaitsee entisen suurpitäjän itälaidalla Jyväskylän ja Kuopion puolivälissä. Historiallinen Vaasan–Kuopion poikkitie kulkee Rautalammin halki ja yhtyy Suonenjoen Koskelossa Kuopion–Jyväskylän valtatiehen.
Rautalammilla sijaitsee Rautalammin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko.
Merkittävimmät yksityiset työnantajat ovat Savon Taimen, Sepon Kaluste, Ecomet Oy, Morehouse Oy, Kome Oy sekä Easydoing Oy.
Kyliä
Hanhitaipale, Hankamäki, Ihalaiskylä, Kerkonkoski, Kiesimä, Koipiniemi, Kuuslahti, Myhinpää, Pukkiharju, Rautalampi, Saikari, Sonkarinsaari, Toholahti, Liimattala, Palavalahti, Vaajasalmi.
Rautalammin historia
Rautalammin pitäjän tai nykyisen kunnan historia alkaa vuodesta 1561, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi määräyksen Rautalammin hallintopitäjän muodostamisesta. Kruunun virkamiehenä alueella toimi nimismies. Pitäjän alkuperäinen pinta-ala oli lähes entisen Uudenmaan läänin kokoinen.
Samassa yhteydessä muodostettiin Rautalammin seurakunta, jonka ensimmäiseksi kirkkoherraksi nimitettiin 17. toukokuuta Laurius Laurentii (Lauri Laurinpoika) Jentze.
Hallintopitäjän muodostamisen tavoitteena oli laajentaa Ruotsin valtapiiriä Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjois- ja koillispuolelle tukemalla erämaiden asuttamista hallinnollisin toimin. 1550-luvusta alkaen asuttamista oli tuettu jo mm. verovapaudella. [7]
Rautalammin kirkko
- Pääartikkeli: Rautalammin kirkko
Rautalammin 1200 istumapaikkainen kirkko on valmistunut vuonna 1844, ja sen on todennäköisesti piirtänyt Carl Aleksander Engel, Carl Ludvig Engelin poika. Rakennusmestarina vuonna 1840 alkaneella työmaalla toimi Mauno Tolpo.
Arkkitehtuuriltaan kirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, mutta sitä on pidetty myös lyhytvartisena ristikirkkona. [8]
Koulutus
Peruskoulutus on keskittynyt Kirkonkylässä sijaitsevalle Matti Lohen koululle, jossa toimii peruskoulun luokat 1–10 ja esikoulu.
Myös Kerkonjoensuun taajamassa on oma koulu, jossa on peruskoulun luokat 1–6. Viimeisimpänä lakkautettuja kouluja ovat Vaajasalmen koulu (2006) ja Myhinpään koulu (1998).
Rautalammin lukio
- Pääartikkeli: Rautalammin lukio
Vuonna 1997 Rautalammille perustettiin ratsastuspainotteinen lukio elvyttämään kunnan lukiotoimintaa. Opiskelijat voivat valita tavallisten lukioaineiden lisäksi erilaisia hevosiin ja ratsastukseen liittyviä aineita. Lukion kanssa yhteistyössä ratsastus- ja hevosaineiden kanssa toimii Rautalammin Ratsastuskeskus ja Elämysten ja Ystävyyden kartano.
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 23.3.2009.
- ↑ Pekka Jäntti. Kukkivat Kummut ss. 5–7
- ↑ http://www.rautalamminseurakunta.fi/kirkko.html
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautalampi Wikimedia Commonsissa
|