Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen teknillinen yliopisto
Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tiedosto:Tty logo suomi.gif
Motto	Teknologian tiennäyttäjä
Perustettu	1972
Tyyppi	Julkinen
Rehtori	Markku Kivikoski
Henkilökunta	1 964
Opiskelijoita	10 429
Jatko-opiskelijoita	1 658
Sijainti	Tampere, Suomi ()
Osoite	Korkeakoulunkatu 10 33720 Tampere
Yhteistyö	Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Sivusto	http://www.tut.fi/
Infobox OK

TTY:n päärakennus

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, engl. Tampere University of Technology, TUT), viralliselta nimeltään TTY-säätiö, on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva, korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava säätiömuotoinen yliopisto. Vuosina 1972 - 2002 yliopiston virallinen nimi oli Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK).

Opiskelijoita TTY:llä on noin 12 000, joista runsaat 10 000 suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa (diplomi-insinööri tai arkkitehti) ja lähes 2 000 tohtori-opintoja. Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita on noin 1 300. Teknillisen yliopiston opiskelijaa, joka ei ole suorittanut vielä tekniikan kandidaatin välitutkintoa, kutsutaan tekniikan ylioppilaaksi. Yli vuoden opiskelleita tekniikan ylioppilaita ja tekniikan kandidaatteja kutsutaan vapaamuotoisesti teekkareiksi.

TTY:ltä valmistuu vuosittain n. 800 perustutkinnon suorittanutta eli diplomi-insinööriä tai arkkitehtiä ja 80 jatkotutkinnon suorittanutta tohtoria. Perustamisvuodesta 1965 lähtien yliopistosta on suorittanut perustutkinnon yli 14 700, lisensiaatin tutkinnon noin 800 ja tohtorin tutkinnon yli 800 henkilöä. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet lähes koko historian ajan, tosin 2000-luvulla kasvu on hidastunut ja vuosittaista uusien opiskelijoiden sisäänottoa supistettu hieman. Perustutkinnon suorittaneista oli töissä valmistumishetkellä 88 % vuonna 2008. Yrittäjien osuus valmistuneista oli 5,4 % lukuvuonna 2009 - 2010.

TTY:llä työskentelee yli 1 800 henkilöä, joista n. 1 500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Näistä lähes 300 on ulkomaalaisia. Koulutusohjelmia on 13 ja kansainvälisiä maisteriohjelmia 8. Yliopisto toimii läheisessä yhteistyössä monien teollisuusyritysten kanssa. TTY:n kokonaisrahoitus vuonna 2009 oli 154,5 miljoonaa euroa. Kolmannes tuloista kertyi Tekesin, yritysten, Suomen Akatemian ja EU:n tutkimusrahoituksesta. 1980-luvun alusta lukien TTY:n tutkimustoiminnan pohjalta on syntynyt yli 100 yritystä. Edellisen 5 vuoden aikana yliopiston tutkimuksesta on syntynyt yli 30 uutta yritystä, joista suurimman osan toimiala on ohjelmistoliiketoiminta tai tietotalous.

Kampusalueen vieressä on teknologiakeskus Hermia ja VTT:n tutkimuslaitoksia. Nokialla on TTY:n vieressä merkittävä älypuhelimien tutkimuskeskus, joka työllistää noin 2400 työntekijää. TTY:ltä perustutkinnon suorittaiden suurin yksittäinen työnantaja onkin Nokia. Nokia on myös TTY:n suurin yksittäinen tutkimuskumppani. TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. Finn-Medi-tutkimuskeskuksen ja Tampereen sekä Jyväskylän yliopistojen kanssa.

TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. TTY on myös kansainvälistynyt määrätietoisesti ja noussut opiskelija- ja tutkijavaihdossa Suomen kansainvälisimmäksi teknilliseksi yliopistoksi. TTY:n rehtorina on 1. elokuuta 2008 alkaen toiminut elektroniikan professori Markku Kivikoski.

TTY-säätiö

Vuoden 2010 alusta TTY muuttui säätiöyliopistoksi. Muutos liittyy yliopistolakiuudistukseen, jossa kaikista yliopistoista tuli joko julkisoikeudellisia yliopistoja tai säätiöitä. TTY:n toiminnasta vastaa jatkossa TTY-säätiö. Muutos ei vaikuttanut opiskelijoiden asemaan, mutta henkilökunnan virat muuttuivat työsuhteiksi.

TTY-säätiön hallituksessa on seitsemän jäsentä :

• professori, tekn.lis. Erkki Leppävuori, hallituksen puheenjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja
• kauppatiet.maist. Pekka Ala-Pietilä, Blykin toimitusjohtaja
• lääk.toht. Sirpa Jalkanen, Turun yliopiston professori
• valtiot.toht. Sixten Korkman, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja
• kasvatust.maist. Marjo Miettinen, hallituksen varapuheenjohtaja, EM Groupin toimitusjohtaja
• tekn.toht., arkkitehti Anne Stenros, Koneen muotoilujohtaja
• dipl.ins. Mika Uusi-Pietilä, Minutorin toimitusjohtaja

Historiaa

Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin 1910-luvulla . Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1965 (Helsingin) Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna, kunnes se itsenäistyi vuonna 1972 eduskunnan säädettyä asiasta lain.

Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toimitilat alkoivat siirtyä vuodesta 1973 alkaen vastaperustettuun Hervannan kaupunginosaan. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen 1990.

Hervannassa sijaitseva Kampus on hiljalleen laajentunut seuraavasti:

Vuosi	Rakennus
1973	Konetalo
1978	Sähkötalo
1983	Päärakennus
1984	Rakennustalo (suunittelijana arkkitehti Toivo Korhonen)
1991	Hermitec
1995	Festia
2001	Tietotalo
2002	Liikuntahalli
2006	Päärakennuksen laajennus

Ainutlaatuista yliopistolla on se, että eriaikoina rakennetut eri rakennukset on liitetty toisiinsa käytävillä, jolloin tiloissa siirtyminen onnistuu aina sisätilojen kautta.

• 
  Konetalo
• 
  Sähkötalo
• 
  Rakennustalo
• 
  Festia
• 
  Tietotalo

Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän kehitys:

Vuosi	2010	2009	2008	2007	2006	2005	2000	1995	1985	1975	1965
Perusopiskelijoiden määrä	10 387	11 565	11 626	12 181	12 427	12 642	9 996	6 400	2 975	1 594	132
Suoritettuja tohtorin tutkintoja	87	84	64	71	72	65	35	27	9
Henkilökunnan määrä	1 964	2 020	1 951	1 940	1 871	1 906	1 784

Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa

Vuonna 1972 aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi (TTYY). Vuonna 2005 TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna 1965, jolloin Tampereen Teekkarit aloittivat toimintansa.

Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa, ns. teekkarikaste. Tämä kastamisperinne alkoi jo vuonna 1966.

Yksiköt

TTY koostuu viidestä tiedekunnasta ja joukosta erillislaitoksia. Tiedekunnat ja laitokset ovat:

• Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat automaatiotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, Machine Automation ja Materials Science)
  • Hydrauliikan laitos
  • Konstruktiotekniikan laitos
  • Materiaaliopin laitos
  • Systeemitekniikan laitos
  • Tuotantotekniikan laitos
• Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat biotekniikka, teknis-luonnontieteellinen sekä ympäristö- ja energiatekniikka)
  • Biolääketieteen tekniikan laitos
  • Energia- ja prosessitekniikan laitos
  • Fysiikan laitos
  • Kemian ja biotekniikan laitos
  • Matematiikan laitos
  • Optoelektroniikan tutkimuskeskus
• Rakennetun ympäristön tiedekunta (koulutusohjelmat arkkitehtuuri ja rakennustekniikka)
  • Arkkitehtuurin laitos
  • Rakennustekniikan laitos
• Teknis-taloudellinen tiedekunta (koulutusohjelmat tietojohtaminen ja tuotantotalous)
  • Kielikeskus
  • Teollisuustalouden laitos
  • Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
• Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta (koulutusohjelmat signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, Information Technology ja Radio Frequency Electronics)
  • Elektroniikan laitos
  • Ohjelmistotekniikan laitos
  • Signaalinkäsittelyn laitos
  • Sähköenergiatekniikan laitos
  • Tietokonetekniikan laitos
  • Tietoliikennetekniikan laitos

Tiedekuntien laitosten lisäksi on joukko suoraan yliopiston alaisia erillislaitoksia, jotka ovat joko erillisiä tutkimuslaitoksia tai palveluyksiköitä:

• Täydennyskoulutuskeskus Edutech
• Kirjasto
• Porin yksikkö

Aiemmin erillislaitoksina toimineet Optoelektroniikan tutkimuskeskus (ORC) ja Kielikeskus liitettiin tiedekuntiin rakenneuudistuksen yhteydessä vuoden 2008 alusta.

TTY:llä on alueellista toimintaa myös Seinäjoella, Valkeakoskella, Raumalla, Lahdessa ja Hollolassa.

Henkilöstö

Henkilöstö	2010	2009	2008
Opettajat	413	392	378
Tutkijat	852	803	776
Tutkimusapulaiset	273	379	379
Toimintoja tukeva henkilöstö	426	428	400

Tärkeitä henkilöitä

• Markku Kivikoski, rehtori 2008–, professori
• Jarl-Thure Eriksson, rehtori 1997–2008, professori emeritus
• Timo Lepistö, rehtori vuosina 1985–1996, professori
• Osmo Hassi, rehtori vuosina 1975–1985, professori emeritus
• Pekka Ahonen, rehtori vuosina 1972–1975, professori emeritus
• Reino Kurki-Suonio, 1. vararehtori 1992–2002, tietotekniikan osaston ensimmäinen johtaja, professori emeritus, professorina 1980–2002
• Yrjö Neuvo, elektroniikan professorina 1976–1992, suuntasi laitosta signaalinkäsittelyyn ja mikroprosessoritekniikkaan päin
• Markus Pessa, Optoelektroniikan Tutkimuskeskuksen (ORC) johtaja, saavuttanut huomattavaa tieteellistä huomiota uraauurtavalla optiikkaa ja elektroniikkaa yhdistävällä tutkimuksella, professori emeritus
• Gunnar Graeffe, fysiikan laitoksen perustaja ja johtaja 1970–1998, professori emeritus.

Merkittävää tutkimustyötä

TTY:n tutkimusyksiköt tuottavat vuosittain hieman vajaa tuhat vertaisarvioitua kansainvälistä tieteellistä julkaisua. Patentteja yliopistolla tehdyille keksinnöille myönnetään vuosittain 15–20 kappaletta. Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemat tutkimuksen huippuyksiköt TTY:llä ovat

• • signaalinkäsittelyn tutkimus
  • optoelektroniikka- ja laser-tutkimus
  • hydrauliikan ja automatiikan tutkimus
• bioteknologia ja biohajoavat implantit
• lääketieteellinen tekniikka
• ohjelmistotekniikan tutkimus, joka on liittynyt GSM-teknologian ja matkapuhelinverkkojen kehitykseen (maailman ensimmäiset kaupalliset GSM-puhelut soitettiin vuonna 1991 Tampereella ja Helsingissä).

Tunnettuutta saavuttaneita keksintöjä ja ideoita

• Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti Nokia Oyj:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkinä mm. Nokia Communicator.
• TTY:ltä lähtöisin oleva sumuvalkokangas-keksintö (oikeuden omistaa Seinäjoella toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna 2003 Innosuomi-palkinnon. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijät ovat tekniikan tohtorit Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori.
• TTY:n tutkija Jevgeni Podkletnov esitti vuonna 1992 riittämättömän kokeellisen aineiston perusteella, että painovoima heikkenee pyörivän suprajohdelevyn ympäristössä. Jatkotutkimukset TTY:llä ja Yhdysvalloissa eivät ole johtaneet ilmiön havaitsemiseen.

Muuta yliopistoon liittyvää

Tunnetuimmat TTY:llä opiskelevat urheilijat lienevät Tampereen Pyrinnön Tommi Evilä ja Tero Järvenpää.

TTY:llä (erityisesti Festiassa) on kuvattu kohtauksia kahteen maailmanmaineeseen yltäneeseen amatöörielokuvaan: Star Wreck: In the Pirkinning ja The Yes Men, joista jälkimmäisessä joukko pilailijoita esiintyi eräässä TTY:n järjestämässä konferenssissa maailmankauppajärjestö WTO:n "edustajina".

Katso myös

• Luettelo yliopistoista
• Teekkari
• Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta

Lähteet

• Tampereen teknillisen yliopiston historiaa 16.05.2007. TTY. Viitattu 27.10.2005.
• Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 23.10.2009. TTY. Viitattu 18.7.2011. Suomi
• Tampereen teknillisen yliopiston vuosikertomus 2010 11.5.2011. TTY. Viitattu 18.7.2011. Suomi

Aiheesta muualla

• Tampereen teknillinen yliopisto
• Tampereen teknillisen yliopiston verkkolehti Rajapinta
• Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
• Optoelektroniikan tutkimuskeskus, Optoelectronics Research Centre
• Täydennyskoulutuskeskus Edutech