Ero sivun ”Narinkka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
|||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
=== Entinen Narinkka === |
=== Entinen Narinkka === |
||
Narinkka sai nimensä Simonkadun varrella, nykyisen Scandic-hotelli Simonkentän paikalla vuosina |
Narinkka sai nimensä Simonkadun varrella, nykyisen Scandic-hotelli Simonkentän paikalla vuosina 1876-1929 toimineesta torista, jossa etupäässä [[Suomen juutalaiset|juutalaiset]] ja [[Suomen venäläiset|venäläiset]] myivät käytettyjä vaatteita.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/esitteet/esite_2010-6_nimisto_FI.pdf | Nimeke = Kaupungin nimet: Narinkka | Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto | Viitattu = 15.7.2010}}</ref> Nimi johtui [[venäjän kieli|venäjän]] sanoista на рынке (''na rynke'', ’torilla’).<ref>http://www.kotus.fi/index.phtml?i=572&s=2760</ref> Tämän niminen käytettyjen vaatteiden kauppapaikka oli Helsingissä ollut olemassa jo 1700-luvulla, aluksi nykyisen [[Päävartio]]n paikalla, myöhemmin nykyisen [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] tontilla, josta se siirrettiin Kamppiin, kun Suomen Pankin päärakennusta alettiin rakentaa.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24 | Sivu = 123 | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Vuosi = 1970</ref> |
||
Kampin entisen Narinkkatorin paikalla oli myöhemmin [[Haaga]]n ja [[Konala]]n suuntaan liikennöivien bussien päätepysäkkialue Simonkenttä. Maastonmuotojen vuoksi jyrkkä kalliorinne erotti sen vieressä alempana, nykyisen Narinkkatorin paikalla, ollesta kaukoliikenteen laiturialueesta. |
Kampin entisen Narinkkatorin paikalla oli myöhemmin [[Haaga]]n ja [[Konala]]n suuntaan liikennöivien bussien päätepysäkkialue Simonkenttä. Maastonmuotojen vuoksi jyrkkä kalliorinne erotti sen vieressä alempana, nykyisen Narinkkatorin paikalla, ollesta kaukoliikenteen laiturialueesta. |
Versio 15. heinäkuuta 2011 kello 09.37
Narinkka eli Narinkkatori (ruots. Narinken) on aukio Helsingin Kampissa. Sitä ympäröiviä rakennuksia ovat länsipuolella Kampin keskus, idässä Turun kasarmin entiseen talousrakennus ja etelässä Scandic-hotelli Simonkenttä. Pohjoisessa aukio rajoittuu Salomonkatuun, joka on nykyään kävelykatu, etelässä osittain Simonkatuun. Aukio muodostettiin nykyiselleen Kampin keskuksen rakennustöiden yhteydessä ja valmistui vuonna 2005. Tällöin se sai myös nimensä.
Aukiolla on pidetty useita yleisötapahtumia kuten erilaisia näyttelyitä, urheilukilpailuja sekä ulkoilmakonsertteja, vuonna 2007 myös Helsingissä pidettyihin Eurovision laulukilpailuihin liittynyt Eurovillage-tapahtuma.[1] Siellä on myös vuonna 2006 paljastettu Eva Löfdahlin Yrittäjäveistos (Leverty), joka on pystytetty kutsukilpailun perusteella Suomen yrittäjien kunniaksi ja tunnustukseksi.[2]
Historia
Nykyisen Narinkkatorin paikalla oli aikoinaan Turun kasarmiin liittynyt venäläisen sotaväen harjoituskenttä. Turun kasarmi tuhoutui Suomen sisällissodassa vuonna 1918, ja sen paikalle rakennettiin myöhemmin Lasipalatsi. Jäljelle jäi kuitenkin kasarmin talousrakennus, joka toimi Helsingin linja-autoasemana vuosina 1935-2005, kunnes linja-autoasema siirrettiin Kampin keskuksen yhteyteen maan alle. Kaukoliikenteen lähtölaiturit olivat linja-autoaseman ja Lasipalatsin välisellä aukiolla, nykyisen Narinkkatorin paikalla oli saapuvien autojen laituri sekä pääasiassa Pohjois-Espoon ja Länsi-Vantaalle liikennöivien bussien lähtölaiturit. Entisessä linja-autoasemarakennuksessa toimii nykyään ravintoloita sekä kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laituri.
Entinen Narinkka
Narinkka sai nimensä Simonkadun varrella, nykyisen Scandic-hotelli Simonkentän paikalla vuosina 1876-1929 toimineesta torista, jossa etupäässä juutalaiset ja venäläiset myivät käytettyjä vaatteita.[3] Nimi johtui venäjän sanoista на рынке (na rynke, ’torilla’).[4] Tämän niminen käytettyjen vaatteiden kauppapaikka oli Helsingissä ollut olemassa jo 1700-luvulla, aluksi nykyisen Päävartion paikalla, myöhemmin nykyisen Suomen Pankin tontilla, josta se siirrettiin Kamppiin, kun Suomen Pankin päärakennusta alettiin rakentaa.[5]
Kampin entisen Narinkkatorin paikalla oli myöhemmin Haagan ja Konalan suuntaan liikennöivien bussien päätepysäkkialue Simonkenttä. Maastonmuotojen vuoksi jyrkkä kalliorinne erotti sen vieressä alempana, nykyisen Narinkkatorin paikalla, ollesta kaukoliikenteen laiturialueesta.
Nimi on käytössä myös Helsingin kaupunginmuseon vuosittain julkaiseman, Helsingin historiaa käsittelevän Narinkka-kirjasarjan nimenä.
Viitteet
- ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+keskustan+Narinkkatori+on+halpa+mutta+hiljainen/1135225531378
- ↑ http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=473
- ↑ Kaupungin nimet: Narinkka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.7.2010.
- ↑ http://www.kotus.fi/index.phtml?i=572&s=2760
- ↑ {{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24 | Sivu = 123 | Julkaisija = Helsingin kaupunki | Vuosi = 1970