Ero sivun ”Makromolekyyli” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: sr:Makromolekul |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: kk:Макромолекула |
||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
[[it:Macromolecola]] |
[[it:Macromolecola]] |
||
[[he:מקרומולקולה]] |
[[he:מקרומולקולה]] |
||
[[kk:Макромолекула]] |
|||
[[lt:Makromolekulė]] |
[[lt:Makromolekulė]] |
||
[[lmo:Macrumulecula]] |
[[lmo:Macrumulecula]] |
Versio 14. heinäkuuta 2011 kello 01.22
Makromolekyyli on sellainen molekyyli, jolla on joko suhteellisen suuri molekyylimassa tai sellainen rakenne, joka sisältää paljon toistuvia rakenneyksiköitä, joilla on suhteellisen pieni molekyylimassa. Molekyylimassaa voidaan pitää suhteellisen suurena, jos yhden tai useamman rakenneyksikön poistaminen tai lisääminen ei vaikuta merkittävästi yhdisteen ominaisuuksiin (poikkeuksena tilanne, jossa molekyylin hienorakenne ratkaisee molekulaariset ominaisuudet). Jos molekyylillä tai sen osilla on suhteellisen suuri molekyylimassa tai useita toistuvia pienimassaisia yksiköitä, sitä voidaan pitää makromolekulaarisena tai polymeerisenä yhdisteenä.[1]
Esimerkkejä
Makromolekyylisiä yhdisteitä esiintyy kaikkialla elollisessa luonnossa, ja niillä on keskeinen biokemiallinen merkitys. Sellaisia ovat esimerkiksi nukleiinihapot (DNA ja RNA), proteiinit, selluloosa ja tärkkelys. Rakenneyksikköinä ovat nukleiinihapoissa eräät yksinkertaiset sokerit ja orgaaniset emäkset sekä fosforihappo, proteiineissa aminohapot, selluloosassa ja tärkkelyksessä glukoosi.
Keinotekoisesti valmistettuja makromolekyylisiä aineita ovat muovit kuten polyeteeni, polyvinyylikloridi (PVC) ja polyesterit. Niissä rakenneyksikköinä ovat eräät pienimolekyyliset orgaaniset yhdisteet.