Ero sivun ”Kruununhaka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta [[kruunu (valtiovalta)|kruunun]] tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue. |
Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta [[kruunu (valtiovalta)|kruunun]] tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue. |
||
Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu [[Senaatintori]]n ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] välinen alue. Kruununhaka on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa [[Helsingin tuomiokirkko|tuomiokirkko]], [[Presidentinlinna]], [[Valtioneuvosto]]n linna, [[Bockin talo|raatihuone]], [[Helsingin kaupungintalo|kaupungintalo]], [[Suomen Pankki]], [[Säätytalo]], useat maineikkaat asianajotoimistot ja useat [[Helsingin yliopisto]]n laitokset. Itärannalla on [[Pohjoissatama]]. Pohjoissatamassa sijaitsee pieni puistosaari nimeltä [[Tervasaari (Helsinki)|Tervasaari]]. Kruununhaassa on asunut lukuisia tunnettuja suomalaisia, kuten valtioneuvokset [[Johannes Virolainen]] ja [[Harri Holkeri]], diplomaatti [[Jaakko Iloniemi]], laulaja [[Kirka Babitzin]], säveltäjä [[Magnus Lindberg]], urheilutoimittaja ja -selostaja [[Bror-Erik Wallenius]] sekä [[Donner-suku]]. |
Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu [[Senaatintori]]n ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] välinen alue. Kruununhaka on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa [[Helsingin tuomiokirkko|tuomiokirkko]], [[Presidentinlinna]], [[Valtioneuvosto]]n linna, [[Bockin talo|raatihuone]], [[Helsingin kaupungintalo|kaupungintalo]], [[Suomen Pankki]], [[Säätytalo]], useat maineikkaat asianajotoimistot ja useat [[Helsingin yliopisto]]n laitokset. Suomen tunnetuimpiin [[lukio|lukiohin]] kuuluva [[Sibelius-lukio]]sijaitsee [[Liisankatu (Helsinki)|Liisankadulla]]. Itärannalla on [[Pohjoissatama]]. Pohjoissatamassa sijaitsee pieni puistosaari nimeltä [[Tervasaari (Helsinki)|Tervasaari]]. Kruununhaassa on asunut lukuisia tunnettuja suomalaisia, kuten valtioneuvokset [[Johannes Virolainen]] ja [[Harri Holkeri]], diplomaatti [[Jaakko Iloniemi]], laulaja [[Kirka Babitzin]], säveltäjä [[Magnus Lindberg]], urheilutoimittaja ja -selostaja [[Bror-Erik Wallenius]] sekä [[Donner-suku]]. |
||
[[Tiedosto:Dom in Helsinki 03.jpg|right|thumb|250px|[[Helsingin tuomiokirkko]]]] |
[[Tiedosto:Dom in Helsinki 03.jpg|right|thumb|250px|[[Helsingin tuomiokirkko]]]] |
||
==Kruununhaan kadunnimet== |
==Kruununhaan kadunnimet== |
||
Versio 13. heinäkuuta 2011 kello 15.41
| Kruununhaka | |
|---|---|
| Kronohagen | |
 Helsingin kartta, jossa Kruununhaka korostettuna |
|
|
|
|
| Kaupunginosa nro | 01 |
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri |
| Pinta-ala | 0,57 km² |
| Väestö | |
| – väkiluku | 7 481 (1.1.2019) |
| – väestötiheys | 11 860/km² |
| Postinumerot | 00170 |
| Osa-alueet | On itse Vironniemen peruspiirin osa-alue |
| Lähialueet |
Kluuvi Katajanokka Kaartinkaupunki Kallio Siltasaari Sörnäinen |
Kruununhaka (ruots. Kronohagen) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue. Asukkaita siellä on noin 6 800 (2003). Sen rajana on lännessä Unioninkatu ja etelässä Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadin osa, muilla suunnilla sitä rajoittavat vesialueet.
Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue.
Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu Senaatintorin ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja Aleksanterinkadun välinen alue. Kruununhaka on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa tuomiokirkko, Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, raatihuone, kaupungintalo, Suomen Pankki, Säätytalo, useat maineikkaat asianajotoimistot ja useat Helsingin yliopiston laitokset. Suomen tunnetuimpiin lukiohin kuuluva Sibelius-lukiosijaitsee Liisankadulla. Itärannalla on Pohjoissatama. Pohjoissatamassa sijaitsee pieni puistosaari nimeltä Tervasaari. Kruununhaassa on asunut lukuisia tunnettuja suomalaisia, kuten valtioneuvokset Johannes Virolainen ja Harri Holkeri, diplomaatti Jaakko Iloniemi, laulaja Kirka Babitzin, säveltäjä Magnus Lindberg, urheilutoimittaja ja -selostaja Bror-Erik Wallenius sekä Donner-suku.
Kruununhaan kadunnimet
Kruununhaan nykyinen katuverkosto syntyi Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuonna 1812; ainoastaan eräät kaupunginosan eteläisimmät kadut olivat olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Myös kadunnimet on annettu 1820–30-luvuilla, ja vain muutamat kadut ovat saaneet uusia nimiä tämän jälkeen. Suuri osa kaduista on nimetty Romanovin keisarisuvun jäsenten mukaan, ja nimistö heijastelee muutenkin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisten vuosikymmenien poliittista ilmapiiriä. Vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet ovat Unioninkatu ja Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti vierallessaan Helsingissä vuonna 1819.[1]
| suomenkielinen nimi | ruotsinkielinen nimi | nimeämisvuosi | minkä mukaan nimetty | aikaisemmat nimet |
|---|---|---|---|---|
| Aleksanterinkatu | Alexandersgatan | 1833 | Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto | Ruotsin vallan aikana Storgatan ("Suurkatu") ja Kungsgatan ("Kuninkaankatu"), vuosina 1819–1833 Fredsgatan ("Rauhankatu", Haminan rauhan mukaan) |
| Hallituskatu | Regeringsgatan | 1836 | Senaatintalo | Ruotsin vallan aikana Skolgatan ("Koulukatu", Helsingin triviaalikoulun mukaan), vuosina 1820–1836 Slottsgatan ("Linnakatu", Kruununhakaan suunnitellun keisarillisen linnan mukaan) |
| Helenankatu | Helenegatan | 1820 | suuriruhtinatar Helena Pavlovna | Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja |
| Katariinankatu | Katrinegatan | 1820 | keisarinna Katariina Suuri | Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja |
| Kirjatyöntekijänkatu | Bokarbetaregatan | 1945 | Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen talo | entinen Siltavuorenrannan itäosa |
| Kirkkokatu | Kyrkogatan | 1820 | Helsingin tuomiokirkko ja Pyhän kolminaisuuden kirkko | |
| Kristianinkatu | Kristiansgatan | 1836 | kadun varrella asunut laamanni Christian Magnus Ivendorff | |
| Kruununhaankatu | Kronohagsgatan | 1836 | Kruununhaan kaupunginosa | |
| Kulmakatu | Vinkelgatan | 1836 | katu tekee 90 asteen kulman | |
| Liisankatu | Elisabetsgatan | 1819 | keisarinna Elisabet Aleksejevna | |
| Maneesikatu | Manegegatan | 1836 | keisarillisen santarmikunnan maneesi | |
| Mariankatu | Mariegatan | 1820 | keisarinna Maria Fjodorovna | |
| Maurinkatu | Mauritzgatan | 1820 | Gustaf Mauritz Armfelt | |
| Meritullinkatu | Sjötullsgatan | 1928 | Vanha tulli- ja pakkahuone | vuosina 1820–1928 Konstantininkatu (Constantinsgatan) suuriruhtinas Konstantin Pavlovitš Romanovin mukaan |
| Oikokatu | Gengatan | 1836 | "oikaisee" Liisankadulta Siltavuorenrantaan | |
| Pohjoisranta | Norra kajen | 1820 | sijainnin mukaan | |
| Rauhankatu | Fredsgatan | 1819 | Haminan rauha | |
| Ritarikatu | Riddaregatan | 1836 | säätytalolle varatun tontin mukaan (tontilla nykyisin Ritarihuone) | Ruotsin vallan aikana Residenshusgatan ("Virkatalonkatu", maaherran virkatalon mukaan) ja Berggatan ("Vuorikatu") |
| Siltavuorenpenger | Brobergsterassen | 1911 | Siltavuoren mukaan | |
| Siltavuorenranta | Brobergskajen | 1836 | Siltavuoren mukaan | |
| Snellmaninkatu | Snellmansgatan | 1928 | Johan Vilhelm Snellman jonka patsas sijaitsee kadun varrella | Ruotsin vallan aikana Tavastgatan ("Hämeenkatu", Hämeeseen johtaneen maantien alku), vuosina 1820–1836 Senatsgatan ("Senaatinkatu", Senaatintalon mukaan), vuosina 1836–1928 Nikolainkatu (Nikolaigatan) Nikolainkirkon mukaan |
| Sofiankatu | Sofiegatan | 1820 | keisarinna Maria Fjodorovna, syntyään prinsessa Sofia Dorotea Augusta | Ruotsin vallan aikana Östra Kyrkogatan ("Itäinen Kirkkokatu") |
| Unioninkatu | Unionsgatan | 1819 | Haminan rauhassa syntynyt Venäjän ja Suomen unioni | eteläpää Ruotsin vallan aikana Västra Kyrkogatan ("Läntinen Kirkkokatu") |
| Vironkatu | Estnäsgatan | 1836 | Vironniemi | |
| Välikatu | Mellangatan | 1836 | Kristianinkadun ja Kirjatyöntekijänkadun välissä |
Katso myös
Lähteet
- ↑ Helsingin kadunnimet. Toinen, korjattu painos. Helsingin kaupunki, 1981.
Aiheesta muualla
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
