Ero sivun ”Monikansallinen yritys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.6.4) (Botti lisäsi: kk:ТРАНСҰЛТТЫҚ КОРПОРАЦИЯ |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
==Monikansallisten yritysten hyötyjä ja haittoja== |
==Monikansallisten yritysten hyötyjä ja haittoja== |
||
Monikansallisten yritysten vahvuuksina on pidetty kansainvälisen tuotanto- ja logistiikkaverkoston organisointia. Lisäksi monikansalliset yritykset työllistävät yleensä paikallisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä komponentti-, alihankinta- ja palvelutilauksillaan. Niiden on sanottu auttavan [[kehittyviä maita]] saavuttamaan paremman tuontantotason. <ref> {{Verkkoviite| Osoite=http://rikuosterman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9752-globalisaatio-osa-ii-%E2%80%93-monikansalliset-yritykset| Nimeke=Globalisaatio osa II - monikansalliset yritykset| Tekijä=Riku Österman| Tiedostomuot= | Ajankohta=13.1.2009| Julkaisupaikka=Uusi Suomi Puheenvuoro| Julkaisija= Uusi Suomi| Viitattu 13.5.2011| Kieli= suomi|}}</ref> Monikansallisten yritysten myötä pääoma, tietotaito ja teknologia liikkuvat nopeasti maasta toiseen. Se on osaltaan mahdollistanut demokratian leviämisen eri puolilla maailmaa. <ref> {{Verkkoviite| Osoite= http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/53| Nimeke= Yhtiöiden valta maailmantaloudessa| Tekijä= Jorma Penttinen| Tiedostomuoto= | Ajankohta= 20.2.2011| Julkaisupaikka= Maailmantalous.net| Julkaisija= Maailmantalous.net| Viitattu 14.5.2011| Kieli= suomi|}}</ref> |
Monikansallisten yritysten vahvuuksina on pidetty kansainvälisen tuotanto- ja logistiikkaverkoston organisointia. Lisäksi monikansalliset yritykset työllistävät yleensä paikallisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä komponentti-, alihankinta- ja palvelutilauksillaan. Niiden on sanottu auttavan [[kehittyvä maa|kehittyviä maita]] saavuttamaan paremman tuontantotason. <ref> {{Verkkoviite| Osoite=http://rikuosterman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9752-globalisaatio-osa-ii-%E2%80%93-monikansalliset-yritykset| Nimeke=Globalisaatio osa II - monikansalliset yritykset| Tekijä=Riku Österman| Tiedostomuot= | Ajankohta=13.1.2009| Julkaisupaikka=Uusi Suomi Puheenvuoro| Julkaisija= Uusi Suomi| Viitattu 13.5.2011| Kieli= suomi|}}</ref> Monikansallisten yritysten myötä pääoma, tietotaito ja teknologia liikkuvat nopeasti maasta toiseen. Se on osaltaan mahdollistanut demokratian leviämisen eri puolilla maailmaa. <ref> {{Verkkoviite| Osoite= http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/53| Nimeke= Yhtiöiden valta maailmantaloudessa| Tekijä= Jorma Penttinen| Tiedostomuoto= | Ajankohta= 20.2.2011| Julkaisupaikka= Maailmantalous.net| Julkaisija= Maailmantalous.net| Viitattu 14.5.2011| Kieli= suomi|}}</ref> |
||
Monikansallisten yritysten taloudellinen vaikutusvalta on usein huomattavan suuri ja niiden liikuttelemat rahavarat voivat olla jopa suurempia kuin pienten valtioiden taloudet. Mahdollisimman edullisen tuotantopaikan tavoittelu johtaa helposti tilanteeseen, jossa valtiot kilpailevat yritysten suosiosta. <ref> {{Verkkoviite| Osoite= http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/53| Nimeke= Yhtiöiden valta maailmantaloudessa| Tekijä= Jorma Penttinen| Tiedostomuoto= | Ajankohta= 20.2.2011| Julkaisupaikka= Maailmantalous.net| Julkaisija= Maailmantalous.net| Viitattu 14.5.2011| Kieli= suomi|}}</ref> Jotkin monikansalliset yritykset ovat suhtautuneet leväperäisesti ihmisoikeuskysymyksiin, kuten työaikoihin, palkkaukseen, ammatilliseen yhdistymiseen ja työturvallisuuteen. Ratkaisuna ongelmaan on pidetty sitä, että monikansallisten yritysten tulisi noudattaa kussakin toimimassaan maassa kyseisen maan lainsäädäntöä. <ref> {{Verkkoviite| Osoite= http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=monikansalliset-yritykset-ja-ihmisoikeudet| Nimeke= Monikansalliset yritykset ja ihmisoikeudet| Tekijä= | Tiedostomuoto= | Ajankohta= 13.5.2011| Julkaisupaikka= Ihmisoikeudet.net| Julkaisija= Ihmisoikeudet.net| Viitattu 13.5.2011| Kieli= suomi|}} </ref> |
Monikansallisten yritysten taloudellinen vaikutusvalta on usein huomattavan suuri ja niiden liikuttelemat rahavarat voivat olla jopa suurempia kuin pienten valtioiden taloudet. Mahdollisimman edullisen tuotantopaikan tavoittelu johtaa helposti tilanteeseen, jossa valtiot kilpailevat yritysten suosiosta. <ref> {{Verkkoviite| Osoite= http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/53| Nimeke= Yhtiöiden valta maailmantaloudessa| Tekijä= Jorma Penttinen| Tiedostomuoto= | Ajankohta= 20.2.2011| Julkaisupaikka= Maailmantalous.net| Julkaisija= Maailmantalous.net| Viitattu 14.5.2011| Kieli= suomi|}}</ref> Jotkin monikansalliset yritykset ovat suhtautuneet leväperäisesti ihmisoikeuskysymyksiin, kuten työaikoihin, palkkaukseen, ammatilliseen yhdistymiseen ja työturvallisuuteen. Ratkaisuna ongelmaan on pidetty sitä, että monikansallisten yritysten tulisi noudattaa kussakin toimimassaan maassa kyseisen maan lainsäädäntöä. <ref> {{Verkkoviite| Osoite= http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=monikansalliset-yritykset-ja-ihmisoikeudet| Nimeke= Monikansalliset yritykset ja ihmisoikeudet| Tekijä= | Tiedostomuoto= | Ajankohta= 13.5.2011| Julkaisupaikka= Ihmisoikeudet.net| Julkaisija= Ihmisoikeudet.net| Viitattu 13.5.2011| Kieli= suomi|}} </ref> |
||
Versio 10. heinäkuuta 2011 kello 12.17
Monikansallinen yritys, jota toisinaan kutsutaan myös ylikansalliseksi yritykseksi, on yritys, jolla on toimintaa samanaikaisesti useissa eri valtioissa. Niille on ominaista tuotantolaitosten siirtäminen paikasta toiseen sen mukaan, missä kustannukset, kuten palkkakulut ja verotus, ovat alhaisimpia. [1] Monikansallisia yrityksiä ovat muun muassa McDonald's, Subway, Bridgestone, Burger King ja Intersport.
Suomessa on viidenlaisia monikansallisia yrityksiä: 1) ulkomaalaiset keskisuuret yritykset, 2) ulkomaalaiset suuryritykset (esimerkiksi IBM ja HP), 3) suomalaiset useassa maassa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset (esimerkiksi Vaisala Oyj), 4) suomalaiset useassa maassa toimivat suuryritykset (esimerkiksi Stora Enso) ja 5) suomalaiset globaalit yritykset, lähinnä Nokia Oyj ja Nokia Siemens Networks. [2] Maailmanlaajuisesti monikansallisia yrityksiä on eniten Etelä-Koreassa, Isossa-Britanniassa, Alankomaissa, Turkissa ja Espanjassa. [3]
Monikansallisten yritysten hyötyjä ja haittoja
Monikansallisten yritysten vahvuuksina on pidetty kansainvälisen tuotanto- ja logistiikkaverkoston organisointia. Lisäksi monikansalliset yritykset työllistävät yleensä paikallisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä komponentti-, alihankinta- ja palvelutilauksillaan. Niiden on sanottu auttavan kehittyviä maita saavuttamaan paremman tuontantotason. [4] Monikansallisten yritysten myötä pääoma, tietotaito ja teknologia liikkuvat nopeasti maasta toiseen. Se on osaltaan mahdollistanut demokratian leviämisen eri puolilla maailmaa. [5]
Monikansallisten yritysten taloudellinen vaikutusvalta on usein huomattavan suuri ja niiden liikuttelemat rahavarat voivat olla jopa suurempia kuin pienten valtioiden taloudet. Mahdollisimman edullisen tuotantopaikan tavoittelu johtaa helposti tilanteeseen, jossa valtiot kilpailevat yritysten suosiosta. [6] Jotkin monikansalliset yritykset ovat suhtautuneet leväperäisesti ihmisoikeuskysymyksiin, kuten työaikoihin, palkkaukseen, ammatilliseen yhdistymiseen ja työturvallisuuteen. Ratkaisuna ongelmaan on pidetty sitä, että monikansallisten yritysten tulisi noudattaa kussakin toimimassaan maassa kyseisen maan lainsäädäntöä. [7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Monikansalliset yritykset ja ihmisoikeudet 13.5.2011. Ihmisoikeudet.net: Ihmisoikeudet.net. suomi
- ↑ Riku Österman: Globalisaatio osa II - monikansalliset yritykset 13.1.2009. Uusi Suomi Puheenvuoro: Uusi Suomi. suomi
- ↑ Suomen YK-liitto: Globalis 13.5.2011. Globalis: Suomen YK-liitto. suomi
- ↑ Riku Österman: Globalisaatio osa II - monikansalliset yritykset 13.1.2009. Uusi Suomi Puheenvuoro: Uusi Suomi. suomi
- ↑ Jorma Penttinen: Yhtiöiden valta maailmantaloudessa 20.2.2011. Maailmantalous.net: Maailmantalous.net. suomi
- ↑ Jorma Penttinen: Yhtiöiden valta maailmantaloudessa 20.2.2011. Maailmantalous.net: Maailmantalous.net. suomi
- ↑ Monikansalliset yritykset ja ihmisoikeudet 13.5.2011. Ihmisoikeudet.net: Ihmisoikeudet.net. suomi