Ero sivun ”Kappalemitta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Virheelliset kielilinkit pois; viittasivat tusinaa tarkoittavaan artikkeliin. Suomalaisen lisäksi vain ruots. Wikipediasta löysin yleisemmän kappalemittoja käsittelevän artikkelin, joten merkitään se kielilinkkeihin. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Tarkennettu ja lähteistetty |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kappalemitat''' ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (''kpl'') jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.<ref name=Tiima>{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo Grönroos, Arja Hyvönen, Petteri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä | Nimeke = Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin | Sivu = 37 | Julkaisija = Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy | Vuosi = 2004 | Tunniste = 951-595-093-7}}</ref> |
|||
'''Kappalemittoja''' käytetään erityisissä yhteyksissä ''kappaleen'' (tunnus ''kpl'') sijasta. |
|||
Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat: |
|||
*pari = 2 kpl |
*pari = 2 kpl |
||
*[[tikkuri]] = 10 kpl (käytetty yleensä vain nahoista tai turkiksista, erityisesti oravannahoista) |
|||
*muutama = 3–4 kpl |
|||
*tusina = 12 kpl |
*tusina = 12 kpl |
||
*krossi = 144 kpl<ref>Miten ennen mitattiin, s. 98</ref> |
|||
*tiu = 20 kpl (käytetty yleensä vain kananmunista) |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
*[[kiihtelys]] = 40 kpl (käytetty yleensä vain oravannahoista) |
|||
*krossi = 144 kpl (12 tusinaa) |
|||
Muun muassa seuraavia kapppalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista: |
|||
Paperiarkeista käytettyjä kappalemittoja ovat: |
|||
*[[tikkuri]] = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)<ref>Miten ennen mitattiin, s. 124</ref> |
|||
*tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)<ref name=Tiima125>Miten ennen mitattiin, s. 125</ref> |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
*[[kiihtelys]] = 40 kpl (oravannahkoja)<ref>Miten ennen mitattiin, s. 95</ref> |
|||
Paperiarkeista käytetään seuraavia kappalemittoja:<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.graafinen.com/tietopankki/paperit-paperivalmistajat/ | Nimeke = Paperit & paperinvalmistajat | Viitattu = 7.7.2011}}</ref> |
|||
*kirja = 25 arkkia |
*kirja = 25 arkkia |
||
*riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa) |
*riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa) |
||
*pakka = 5000 arkkia (= 10 riisiä) |
*pakka = 5000 arkkia (= 10 riisiä) |
||
== Viitteet == |
|||
{{viitteet}} |
|||
[[Luokka:Yksiköt]] |
[[Luokka:Yksiköt]] |
||
Versio 7. heinäkuuta 2011 kello 10.53
Kappalemitat ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (kpl) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.[1]
Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat:
- pari = 2 kpl
- tusina = 12 kpl
- krossi = 144 kpl[2]
Muun muassa seuraavia kapppalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista:
- tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)[3]
- tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)[4]
- toltti = 12 kpl (lautoja)[4]
- kerppu = 31 kpl (nahkiaisia, kolmekymmentä nahkiaista jotka sidotaan yhdellä kerpuksi)[5]
- kiihtelys = 40 kpl (oravannahkoja)[6]
Paperiarkeista käytetään seuraavia kappalemittoja:[7]
- kirja = 25 arkkia
- riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa)
- pakka = 5000 arkkia (= 10 riisiä)
Viitteet
- ↑ Jarmo Grönroos, Arja Hyvönen, Petteri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä: Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin, s. 37. Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy, 2004. 951-595-093-7.
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 98
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 124
- ↑ a b Miten ennen mitattiin, s. 125
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 94
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 95
- ↑ Paperit & paperinvalmistajat graafinen.com. Viitattu 7.7.2011.