Ero sivun ”Kreivisota” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2 455 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
artikkeli uusiks. nyt vastaa mainittua lähdettä
p (Botti lisäsi: ja:伯爵戦争)
(artikkeli uusiks. nyt vastaa mainittua lähdettä)
[[Tiedosto:Koebenhavn1536.gif|thumb|Kööpenhaminan saarto vuosina 1535–1536. (kuparipiirros)]]
{{Lähteetön}}
'''Kreivisota''' ({{k-da|Grevens Fejde}}) tarkoittaaoli [[Tanska]]ssa vuosina 1533–1536 käytyä sisällissota. Sodassa olivat vastakkain [[1534Hansaliitto|hansakaupunki]]- [[1536Lyypekki|Lyypekin]] käytyätukema sisällissotaa,luterilainen johonporvaristo ja aateliston tukema Tanskan kuningas [[LyypekkiKristian III]]. Myös ([[LübeckRuotsi]]) liittyi sotaan myöhemmin, kun Lyypekki ja [[Ruotsihansaliitto]] sekaantuivatjulisti sodan Tanskalle ja Ruotsille.
 
==Taustaa==
Lübeck taisteli [[Kristian II]]:n puolesta, ja sota on saanut nimensä lyypekkiläisten johtajan [[Oldenburg]]in kreivi [[Kristofer]]in mukaan. Tanskan kuningas [[Kristian III]] sai avukseen [[Kustaa Vaasa]]n 1534.
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] jälkeen Tanska jakautui uskonnollisesti kahtia: toisena puolena oli luterilaiset porvaristo ja talonpojat ja toisena katolinen aatelisto. Tämän seurauksena aatelisto päätti kuningas vuonna 1533 [[Fredrik I (Tanska)|Fredrik I:n]] kuoleman jälkeen asettaa maahan väliaikaishallituksen. Vaihtoehtona oli Fredrikin pojan, luterilaisen [[Kristian III|Kristianin]] nousu valtaan. Kristian oli myös [[Holsteinin herttua]]. Aatelistoa vastaan alkoi kapina, jota tuki Lyypekin hansakaupunki. Kapinallisten ja Lyypekin tavoitteena tavoitteena oli nostaa Tanskan kuninkaaksi [[Kalmarin sisällissota|Kalmarin unionin sisällissodassa]] vuonna 1523 asemansa menettänyt entinen kuningas [[Kristian II]] ja tehdä [[Kööpenhamina]]sta ja [[Malmö]]stä hansakaupunkeja.
 
==Sodan tapahtumat==
Kreivisota loppui Tanskan ja Ruotsin voittoon.
Kapinallisten ja Lyypekin joukkoja johti [[Oldenburg]]in kreivi [[Kristofer (Oldenburg)|Kristofer]], jonka mukaan sota on saanut nimensä. Kristofer hävitti ja ryösti [[Holstein]]ia. Hänen joukkonsa saartoivat ja valtasivat Kööpenhaminan, ja myöhemmin hän valtasi [[Själlanti|Själlannin]] sekä Malmön ja [[Skoone]]n. Holsteinin herttua Kristian aloitti sotaretken Kristoferia vastaan. [[Jyllanti|Jyllannin]] korkein aatelisto ja piispat tukivat Kristianin nousua uudeksi kuninkaaksi. Vuonna 1534 Tanskan rigsraad valitsi Kristianin Tanskan kuninkaaksi. Hän valtasi maata Kristoferilta ja työnsi tämän joukot Pohjois-Jyllannin [[Aalborg]]iin. Kristianin joukot valtasivat Ålborgin vuonna 1535 ja järjestivät kaupungissa verilöylyn. Ruotsi liittoutui Kristianin kanssa ja piiritti Malmön, [[Landskrona]]n ja saartoi Själlannin. Kööpenhaminan saartaminen pakotti Kristoferin antautumaan heinäkuussa 1536 ja Kristian otti koko Tanskan näin haltuunsa.
 
==Sodan Katso myös seuraukset==
Sodan päätti Hampurin rauhansopimus vuonna 1536. Sodan seurauksena Lyypekki ja hansaliitto menetti ylivaltansa Itämeren kaupankäynnissä, vaikka se säilytti joitakin etuoikeuksia. Lyypekki sai [[Bornholm]]in saaren 50 vuodeksi korvaukseksi sodan aiheuttamista kustannuksista. Kristofer palasi takaisin Oldenburgiin ja joutui lupaamaan, että ei enää koskaan tulisi Tanskaan. Kuningas Kristian III perusti Tanskaan luterisen kirkon ja määräsi sen myös Norjan uskonnoksi.
*[[Kristian II]]
 
==Lähteet==
* {{kirjaviite|Tekijä=Childs Kohn, George |Nimeke=Dictionary of Wars|Vuosi=1999|Julkaisija=Facts on File|Sivu=129, 276|Tunniste=ISBN 0-8160-4157-1}}
 
{{Tynkä/Sota}}
[[Luokka:1500-luvun sodat]]
[[Luokka:Sisällissodat]]
32 521

muokkausta

Navigointivalikko