Ero sivun ”Kohopaino” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: be-x-old:Высокі друк,et:Kõrgtrükk,de:Hochdruckverfahren,id:Cetak relief,eo:Relieftipa presado,fa:لتر پرس,he:דפוס בלט,ru:Высокая печать,no,hu,uk,nl |
|||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
[[id:Cetak relief]] |
[[id:Cetak relief]] |
||
[[be-x-old:Высокі друк]] |
[[be-x-old:Высокі друк]] |
||
[[cs:Sazba]] |
|||
[[de:Hochdruckverfahren]] |
[[de:Hochdruckverfahren]] |
||
[[et:Kõrgtrükk]] |
[[et:Kõrgtrükk]] |
||
| Rivi 19: | Rivi 20: | ||
[[eo:Relieftipa presado]] |
[[eo:Relieftipa presado]] |
||
[[fa:لتر پرس]] |
[[fa:لتر پرس]] |
||
[[fr:Composition (imprimerie)]] |
|||
[[it:Composizione tipografica]] |
|||
[[he:דפוס בלט]] |
[[he:דפוס בלט]] |
||
[[hu:Magasnyomtatás]] |
[[hu:Magasnyomtatás]] |
||
| Rivi 25: | Rivi 28: | ||
[[no:Høytrykk (grafikk)]] |
[[no:Høytrykk (grafikk)]] |
||
[[pl:Druk wypukły]] |
[[pl:Druk wypukły]] |
||
[[pt:Formatação de texto]] |
|||
[[ru:Высокая печать]] |
[[ru:Высокая печать]] |
||
[[simple:Typesetting]] |
|||
[[tr:Tipo baskı]] |
|||
[[uk:Високий друк]] |
[[uk:Високий друк]] |
||
[[ur:طبعہ نگاری]] |
|||
[[zh:凸版印刷]] |
[[zh:凸版印刷]] |
||
Versio 2. heinäkuuta 2011 kello 02.53
Kohopainotekniikka on painomenetelmistä perinteisin. Sen kehitti Johann Gensfleisch zum Gutenberg 1400-luvulla Saksassa. Kohopainotekniikassa väriä luovuttava pinta on muita osia korkeammalla. Kohollaan olevat painopinnat telataan painovärillä ja puristetaan paperille.
Tekstin painopinta tehdään joko metallisista irtokirjakkeista käsin latomalla tai latomakoneella, joka luo tekstin riveinä. Kuvat tehdään kuvalaattoina syövyttämällä tai kaivertamalla. Kuvat, tekstit ja ladelman muut osat yhdistetään kehilöksi, joka kiinnitetään painokoneeseen. Painopinta on yleensä metallia, mutta myös puuta on käytetty varsinkin isoissa otsikkokirjasimissa. Nykyisin voidaan käyttää myös muovista tehtyä painopintaa.
Offsetpainotekniikka on syrjäyttänyt kohopainotekniikan lähes tyystin. Sitä käytetään nykyään lähes pelkästään joissakin erikoistöissä, kuten preeglauksissa, numeroinneissa, sokeapainatuksissa ja kultauksissa. Kohopainotekniikkaa käytettiin Gutenbergin ajoista 1400-luvulta 1960-luvulle asti, jolloin viimeisetkin sanomalehdet siirtyivät käyttämään offsetpainomenetelmää.
Lähteet
- Hendell-Vuorio: Kirja ja kirjapainotaito, Otava 1957, 3. painos