Ero sivun ”Kuvaputki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
rakennetta ja toimintaa
Rivi 8: Rivi 8:
'''Kuvaputki''' eli katodisädeputki (CRT, engl. lyhenne Cathode Ray Tube) on erikoisrakenteinen [[elektroniputki]], jota on viime aikoihin saakka yleisesti käytetty [[näyttö]]nä [[televisio]]issa ja [[tietokonenäyttö|tietokonenäytöissä]] sekä elektroniikan mittalaitteissa.
'''Kuvaputki''' eli katodisädeputki (CRT, engl. lyhenne Cathode Ray Tube) on erikoisrakenteinen [[elektroniputki]], jota on viime aikoihin saakka yleisesti käytetty [[näyttö]]nä [[televisio]]issa ja [[tietokonenäyttö|tietokonenäytöissä]] sekä elektroniikan mittalaitteissa.


Kuvaputken takaosan [[elektronitykki]] lähettää elektronisuihkun, jota poikkeutetaan sähkö- (esim. [[oskilloskooppi|oskilloskoopeissa]]) tai magneettikentän (esim. [[televisio|kuvaputkitelevisioissa]] ja kuvaputkinäytöissä) erityisen maskin läpi. Maskin avulla estetään sädettä pääsemästä kuin kyseiselle värille varatulle loisteainepisteelle toimien samalla kuvaputken [[anodi]]na. Yksivärisissä kuvaputkissa ei ole maskia. Maskeja on kolmea tyyppiä. Halvin ja yleisin vaihtoehto on reikämaski. Rakomaskilla kuvanlaatu on hieman parempi, mutta kalliimmalla hilamaskilla saavutetaan monien mielestä paras tulos. Eri valmistajat kutsuvat hilamaskinäyttöjään yleisesti Trinitron-malleiksi.
Kuvaputken takaosan [[elektronitykki]] lähettää elektronisuihkun, jota poikkeutetaan [[tyhjiö]]ssä joko [[sähkökenttä|sähkökentän]] avulla (esim. [[oskilloskooppi|oskilloskoopeissa]]) tai [[magneettikenttä|magneettikentän]] avulla (esim. [[televisio|kuvaputkitelevisioissa]] ja kuvaputkinäytöissä). Elektronisuihkun osuessa näyttöpinnan loisteaineeseen osumakohtaan syttyy valopiste, jonka kirkkaus riippuu suihkun voimakkuudesta.

Värikuvaputkissa on kolme erillistä tykkiä, yksi kullekin värille. Värikuvaputken loistepinta koostuu pistematriisista, jossa [[RGB]]-järjestelmässä on punaisia, vihreitä ja sinisiä loistepisteitä. Elektronisuihkut kulkevat erityisen maskin läpi. Sen avulla estetään kutakin osasädettä pääsemästä muille kuin kyseisellä suihkulla muodostettavaa väriä vastaaville loisteainepisteille. Maski toimii samalla kuvaputken [[anodi]]na. (Yksivärisissä kuvaputkissa ei ole maskia.) Maskeja on kolmea tyyppiä. Halvin ja yleisin vaihtoehto on reikämaski. Sonyn kehittämässä [[Trinitron]]- järjestelmässä elektronitykit ovat päällekkäin suoralla linjalla, jolloin reikämaskin sijaan voidaan käyttää niin sanottua rakomaskia.


Nyttemmin [[LCD|LCD-]] ja [[Plasmapaneelinäyttö|Plasma]] -televisiot/näytöt ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan.
Nyttemmin [[LCD|LCD-]] ja [[Plasmapaneelinäyttö|Plasma]] -televisiot/näytöt ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan.

Versio 1. heinäkuuta 2011 kello 12.35

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Päätettävä tehdäänkö artikkeli kuvaputkinäyttö vai kuvaputki vai molemmat ja muokattava sisältö päätöksen mukaiseksi
Poikkileikkauskuva katodisädeputkesta. 1. elektronitykit, 2. elektronisuihkut, 3. keskityskelat, 4. poikkeutuskelat, 5. anodikaapeli, 6. jakoverkko joka erottaa elektronisuihkut tarkalleen kullekin pikselille, 7. loisteainekerros, 8. lähikuva loisteainekerroksesta (värillinen alue), jakoverkosta (harmaa) ja elektronisuihkuista (jakoverkon reiän läpi tulevat kapeat sektorit).
Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspäin.
Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspäin. Putken ympärillä ovat poikkeutuskelat.
Katodisädeputken päässä oleva elektronitykki lähikuvassa.
Juova- ja pystypoikkeutuskelat irrotettuna putkesta ja kuvattuna sisältä.

Kuvaputki eli katodisädeputki (CRT, engl. lyhenne Cathode Ray Tube) on erikoisrakenteinen elektroniputki, jota on viime aikoihin saakka yleisesti käytetty näyttönä televisioissa ja tietokonenäytöissä sekä elektroniikan mittalaitteissa.

Kuvaputken takaosan elektronitykki lähettää elektronisuihkun, jota poikkeutetaan tyhjiössä joko sähkökentän avulla (esim. oskilloskoopeissa) tai magneettikentän avulla (esim. kuvaputkitelevisioissa ja kuvaputkinäytöissä). Elektronisuihkun osuessa näyttöpinnan loisteaineeseen osumakohtaan syttyy valopiste, jonka kirkkaus riippuu suihkun voimakkuudesta.

Värikuvaputkissa on kolme erillistä tykkiä, yksi kullekin värille. Värikuvaputken loistepinta koostuu pistematriisista, jossa RGB-järjestelmässä on punaisia, vihreitä ja sinisiä loistepisteitä. Elektronisuihkut kulkevat erityisen maskin läpi. Sen avulla estetään kutakin osasädettä pääsemästä muille kuin kyseisellä suihkulla muodostettavaa väriä vastaaville loisteainepisteille. Maski toimii samalla kuvaputken anodina. (Yksivärisissä kuvaputkissa ei ole maskia.) Maskeja on kolmea tyyppiä. Halvin ja yleisin vaihtoehto on reikämaski. Sonyn kehittämässä Trinitron- järjestelmässä elektronitykit ovat päällekkäin suoralla linjalla, jolloin reikämaskin sijaan voidaan käyttää niin sanottua rakomaskia.

Nyttemmin LCD- ja Plasma -televisiot/näytöt ovat lähes kokonaan syrjäyttäneet kuvaputkitekniikan.

Katso myös

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuvaputki&oldid=10372551”