Ero sivun ”J. H. Erkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 88: Rivi 88:
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200901151056 Havaittuani : vihko runoja ja virsiä.] Porvoo 1896.
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200901151056 Havaittuani : vihko runoja ja virsiä.] Porvoo 1896.
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002031288 Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi.] Helsinki 1900.
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002031288 Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi.] Helsinki 1900.
* [http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Etela-Karjala-aineisto/Etelakarjalaisia_kirjailijoita/Hakemisto_A-J/Erkko_J.H.iw3 Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kirjailijat sivusto]


{{DEFAULTSORT:Erkko, Juhani}}
{{DEFAULTSORT:Erkko, Juhani}}

Versio 1. heinäkuuta 2011 kello 11.26

Hakusana ”Erkkola” ohjaa tänne. Erkkola on myös tunnettu invalidimopo.
J. H. Erkko
J. H. Erkko vanhemmalla iällään
J. H. Erkko vanhemmalla iällään
Henkilötiedot
Syntynyt16. tammikuuta 1849
Orimattila, Suomi
Kuollut16. marraskuuta 1906
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija, kulttuurivaikuttaja
Kirjailija
Esikoisteos Runoelmia (1870)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko (16. tammikuuta 1849 Orimattila16. marraskuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Erkko oli suomalaisuusaatteen kannattaja ja vaikutti tarmokkaasti kansanvalistuksen piirissä tukien nuorisoseurojen, raittiusseurojen ja työväenyhdistysten perustamista ja toimintaa.

J. H. Erkko rakennutti 1902 itselleen Erkkola-nimisen taiteilijakodin Tuusulaan. Talon suunnitteli Pekka Halonen ja se rakennettiin Erkon toivomuksesta lähelle Syvälahden torppaa, jossa Aleksis Kivi oli viettänyt 1872 viimeiset elinkuukautensa veljensä Albert Stenvallin hoidossa.

Monet J. H. Erkon runoista ovat tunnettuja lauluja muun muassa Jouluaatto (alkaa sanoin: No onkos tullut kesä) ja Kansalaislaulu (alkaa: Olet maamme armahin Suomenmaa). Erkko oli suomalaisen aforismin uranuurtaja, hän julkaisi tiettävästi ensimmäiset suomenkieliset aforismit vuonna 1899 teoksessaan Runoelmia ja ajatelmia[1].

Päivälehden päätoimittaja Eero Erkko oli hänen pikkuveljensä. J. H. Erkon kuolema herätti huomiota ja hautajaisissa hänen arkkuaan kantoivat Eero Erkko, Juhani Aho, Pekka Halonen, Eino Leino, Oskari Merikanto, E. N. Setälä, K. A. Castrén ja Juho Lallukka.

Julkaistuja teoksia

Runokokoelmia

  • Omakustanne: Runoelmia (1870)
  • Runoelmia II (1872)
  • Runoelmia III (1876)
  • Paimenet (1878)
  • Valikoima runoelmia (1881)
  • Uusia runoelmia (1885)
  • Havaittuani (1885, vihko runoja ja virsiä)
  • Kuplia (1890)
  • Ajan varrelta (1896)
  • Runoelmia ja ajatelmia (1899)
  • Nuorten runoja (1903)
  • Ilmojen lauluja (1904)
  • Hulluuksia (1904)

Näytelmiä

  • Kokkimajori (1873)
  • Sotaiset veljekset (1873)
  • Tietäjä, Runonäytelmä (1887)
  • Aino (1893)
  • Kullervo (1895)
  • Pohjolan häät (1902)

Muita teoksia

  • Kotoisia tarinoita I−II (1881 ja 1883, novelleja)
  • Uskovainen (1890, novelli)
  • Pimeän tullen (1900, runoja ja suorasanaista)
  • Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi (1900)

Katso myös

Lähteet

  1. Markku Envall: Aforismin vuosisata, s. 7 (WSOY 1897)

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: