Ero sivun ”J. H. Erkko” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 88: | Rivi 88: | ||
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200901151056 Havaittuani : vihko runoja ja virsiä.] Porvoo 1896. |
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200901151056 Havaittuani : vihko runoja ja virsiä.] Porvoo 1896. |
||
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002031288 Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi.] Helsinki 1900. |
** [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002031288 Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi.] Helsinki 1900. |
||
* [http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Etela-Karjala-aineisto/Etelakarjalaisia_kirjailijoita/Hakemisto_A-J/Erkko_J.H.iw3 Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kirjailijat sivusto] |
|||
{{DEFAULTSORT:Erkko, Juhani}} |
{{DEFAULTSORT:Erkko, Juhani}} |
Versio 1. heinäkuuta 2011 kello 11.26
J. H. Erkko | |
---|---|
J. H. Erkko vanhemmalla iällään |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. tammikuuta 1849 Orimattila, Suomi |
Kuollut | 16. marraskuuta 1906 Helsinki, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija, kulttuurivaikuttaja |
Kirjailija | |
Esikoisteos | Runoelmia (1870) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juhana Heikki (Johan Henrik) Erkko (16. tammikuuta 1849 Orimattila – 16. marraskuuta 1906 Helsinki) oli suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Erkko oli suomalaisuusaatteen kannattaja ja vaikutti tarmokkaasti kansanvalistuksen piirissä tukien nuorisoseurojen, raittiusseurojen ja työväenyhdistysten perustamista ja toimintaa.
J. H. Erkko rakennutti 1902 itselleen Erkkola-nimisen taiteilijakodin Tuusulaan. Talon suunnitteli Pekka Halonen ja se rakennettiin Erkon toivomuksesta lähelle Syvälahden torppaa, jossa Aleksis Kivi oli viettänyt 1872 viimeiset elinkuukautensa veljensä Albert Stenvallin hoidossa.
Monet J. H. Erkon runoista ovat tunnettuja lauluja muun muassa Jouluaatto (alkaa sanoin: No onkos tullut kesä) ja Kansalaislaulu (alkaa: Olet maamme armahin Suomenmaa). Erkko oli suomalaisen aforismin uranuurtaja, hän julkaisi tiettävästi ensimmäiset suomenkieliset aforismit vuonna 1899 teoksessaan Runoelmia ja ajatelmia[1].
Päivälehden päätoimittaja Eero Erkko oli hänen pikkuveljensä. J. H. Erkon kuolema herätti huomiota ja hautajaisissa hänen arkkuaan kantoivat Eero Erkko, Juhani Aho, Pekka Halonen, Eino Leino, Oskari Merikanto, E. N. Setälä, K. A. Castrén ja Juho Lallukka.
Julkaistuja teoksia
Runokokoelmia
- Omakustanne: Runoelmia (1870)
- Runoelmia II (1872)
- Runoelmia III (1876)
- Paimenet (1878)
- Valikoima runoelmia (1881)
- Uusia runoelmia (1885)
- Havaittuani (1885, vihko runoja ja virsiä)
- Kuplia (1890)
- Ajan varrelta (1896)
- Runoelmia ja ajatelmia (1899)
- Nuorten runoja (1903)
- Ilmojen lauluja (1904)
- Hulluuksia (1904)
Näytelmiä
- Kokkimajori (1873)
- Sotaiset veljekset (1873)
- Tietäjä, Runonäytelmä (1887)
- Aino (1893)
- Kullervo (1895)
- Pohjolan häät (1902)
Muita teoksia
- Kotoisia tarinoita I−II (1881 ja 1883, novelleja)
- Uskovainen (1890, novelli)
- Pimeän tullen (1900, runoja ja suorasanaista)
- Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi (1900)
Katso myös
- Erkko
- [[J. H. Erkko -lausunta- ja laulusävellyskilpailu
- J. H. Erkon kirjoituskilpailu
- Tuusulanjärven taiteilijayhteisö
Lähteet
- ↑ Markku Envall: Aforismin vuosisata, s. 7 (WSOY 1897)
Aiheesta muualla
- J. H. Erkon muistovuosi 2006
- J. H. Erkon teoksia Gutenberg-projektissa
- Kootut teokset I: Runoelmia 1868-1885
- Kootut teokset II: Runoelmia 1886-1906
- Taiteilijakoti Erkkola
- J. H. Erkon kirjoituskilpailu
- J.H. Erkon teoksia digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa:
- Havaittuani : vihko runoja ja virsiä. Porvoo 1896.
- Suomalainen huoneentaulu vanhoille ja nuorille sydämeen luettavaksi. Helsinki 1900.
- Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kirjailijat sivusto