Ero sivun ”Rikkivety” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p di
Aiheesta muualla
Rivi 41: Rivi 41:
*{{Kemikaalikortti|0165|Rikkivedyn}}
*{{Kemikaalikortti|0165|Rikkivedyn}}
*[http://www.ttl.fi/ova/rikkivet.html Rikkivedyn OVA-ohje]
*[http://www.ttl.fi/ova/rikkivet.html Rikkivedyn OVA-ohje]
*[http://www.genome.jp/dbget-bin/www_bget?cpd:C00283+-kcf Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Hydrogen sulfide] {{en}}

*[http://www.t3db.org/toxins/T3D0191 Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Hydrogen sulfide] {{en}}


{{tynkä/Kemia}}
{{tynkä/Kemia}}

Versio 27. kesäkuuta 2011 kello 22.46

Rikkivety
[[Tiedosto: |275px|]]
Tunnisteet
Muut nimet Vetysulfidi
Divetysulfidi
Sulfaani
CAS-numero 7783-06-4
PubChem CID 402
Ominaisuudet
Molekyylikaava H2S
Moolimassa 34,082 g/mol
Ulkomuoto Väritön kaasu
Sulamispiste -82,30°C (190,85 K)
Kiehumispiste -60,28°C (212,87 K)
Tiheys 1,363 kg/m3, kaasu
Liukoisuus veteen 0,25 g/100 ml (40 °C)

Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva kaasu. Toisin kuin lähisukulaisensa vesi se palaa, muodostaen rikkidioksidia ja vettä. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa. Yleensä laboratoriokäyttöön tarkoitettu rikkivety valmistetaan reagoittamalla keskenään rautasulfidia ja laimeaa rikkihappoa.

FeS(s)+H2SO4(aq) → H2S(g)+FeSO4(aq)

Rikkivetyä voi syntyä vaarallisia määriä, jos alkaliseen vetysulfidiliuokseen sekoittuu happoa:

NaHS(aq)+H+(aq) → H2S(g)+Na+(aq)


Terveysvaikutukset

Yleisin altistumistapa rikkivedylle on hengitysilman mukana, hengitysteiden kautta. Rikkivedylle altistuminen voi pahimmissa tapauksissa johtaa kuolemaan. Lievemmissä tapauksissa rikkivedylle altistuminen aiheuttaa yleisimmin pahoinvointia, huimausta, ja hengitysvaikeuksia.[1] Yleisesti on todettu yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä. [2]

Rikkivedylle altistuneilla on joissakin tapauksissa todettu tärinää ja voimakkaita kouristuksia sekä tasapainon häiriintymistä. Myös houreita, hajuaistin halvaantumista, rintakipua, silmävaivoja ja mahdollista ruokahalun vähenemistä on esiintynyt. Jo yksi henkäys korkean rikkivetypitoisuuden omaavaa kaasua voi aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja astmaatikoille jopa pieni määrä sisäänhengitettynä voi aiheuttaa keuhkoputken ahtaumaa. Rikkivedylle altistuminen lisää keskenmenon riskiä. [1]

Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa vetysyanidiin; se estää soluhengitykseen osallistuvien entsyymien toiminnan.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.