Ero sivun ”Pyroklastinen virta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.6.3) (Botti lisäsi: sl:Piroklastični tok |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sr:Пирокластични ток |
||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
[[sk:Pyroklastický prúd]] |
[[sk:Pyroklastický prúd]] |
||
[[sl:Piroklastični tok]] |
[[sl:Piroklastični tok]] |
||
[[sr:Пирокластични ток]] |
|||
[[sv:Pyroklastiskt flöde]] |
[[sv:Pyroklastiskt flöde]] |
||
[[uk:Пірокластичний потік]] |
[[uk:Пірокластичний потік]] |
||
Versio 22. kesäkuuta 2011 kello 15.13
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pyroklastinen tuhkapilvi (tai tefrapilvi ransk. nuée ardente "hehkuva pilvi".) on kuuma purkauspilvi jollainen syntyy joissakin tulivuorenpurkauksissa. Pyroklastinen on vapaasti suomennettuna "tulen rikkoma" ja tefra "tuhka". Se on sekoitus tuhkaa, sulaa laavaa pisaroina sekä tulivuoren purkauskaasuja. Tätä seosta sanotaan tefraksi. Pyroklastinen tefrapilvi purkautuu jopa 350 km/h nopeudella ja liikkuu tulivuoren rinnettä alaspäin niin suurella nopeudella, ettei edes autolla pääse sitä pakoon. Tefrapilven lämpötila on 100-800 astetta, joten se keittää tai hiillyttää ihmiset. Pyroklastinen tuhkapilvi ikään kuin virtaa vuoren rinnettä alaspäin.
Tefrapilvien koko vaihtelee muutamista sadoista kuutiometreistä jopa yli tuhanteen kuutiokilometriin. Suuria, satojen tai tuhansien kuutiokilometrien kokoisia pyrokolastisia pilviä, syntyy vain valtavan suurissa harvinaisissa purkauksissa. Niissä kuuma purkauspilvi saattaa ulottua jopa satojen kilometrien päähän. Tällaisia pilviä ei ole kuitenkaan esiintynyt satoihin tuhansiin vuosiin.
Pilvi koostuu yleensä kahdesta osasta: "tyvivirrasta", joka myötäilee maastoa, ja koostuu suuremmista lohkareista ja kivistä, ja tuhkapatsaasta, joka leijuu tyvivirran yllä. Tällainen pilvi syntyi esimerkiksi vuoden 1902 Martiniquen Mount Peleen purkauksessa, joka tappoi kahta lukuun ottamatta kaikki Saint Pierren asukkaat kuumuuteen. Mont Peléen purkauksen yhteydessä käsitettä pyroklastinen pilvi käytettiin ensimmäistä kertaa. Ensimmäisellä vuosisadalla Vesuviuksesta tullut pyroklastinen pilvi hautasi alleen mm. Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit. Vuonna 1883 räjähtänyt Krakataun tulivuorisaari synnytti meren päällä kulkevan pyroklastisen tuhkapilven.
Hehkuva purkauspilvi liikkuu vaakatasossa, koska monesti purkausaukon päällä oleva laavatappi tai laavakupoli ohjaa
pilven sivusuuntaan. Tefra voi myös ohjautua sivusuuntaan, kun kilometrien korkeuteen noussut purkauspilvi romahtaa alas. Tefra koostuu tuhkasta, joka on alle 2 mm läpimittaisia hiukkasia, lapilleista jotka ovat kooltaan 2-64 mm sekä vulkaanisista pommeista. Geologisesti tefra on yleensä ryoliittista, korkeapiihappoista felsiittistä magmaa.
