Ero sivun ”Setälän senaatti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Lähteet: - Täällä myös... |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
|Titteli = [[Suomen senaatti]] |
|Titteli = [[Suomen senaatti]] |
||
|Kommentti = [[8. syyskuuta]] - [[27. marraskuuta]] [[1917]] |
|Kommentti = [[8. syyskuuta]] - [[27. marraskuuta]] [[1917]] |
||
|Seuraaja = [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin senaatti]] |
|Seuraaja = [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin senaatti]] |
||
|Logo2 = [[file:Grand Duchy of Finland Arms.svg|30px]] |
|Logo2 = [[file:Grand Duchy of Finland Arms.svg|30px]] |
||
}} |
}} |
||
Versio 22. kesäkuuta 2011 kello 12.12
Setälän senaatti aloitti Tokoin senaatin pohjalta 8. syyskuuta 1917. Se oli viimeinen Venäjän vallan alla toiminut senaatti. Sitä on kutsuttu tynkäsenaatiksi, koska sosiaalidemokraattien edustajien lähdettyä Tokoin senaatista jäivät senaattiin Nuorsuomalaisesta puolueesta E. N. Setälä ja Rudolf Holsti (kamari- ja sosiaalitoimituskunnan vt. päällikkö), Suomalaisesta puolueesta Antti Tulenheimo (talousneuvoston jäsen ja oikeustoimituskunnan päällikkö) ja Allan Serlachius sekä Ruotsalaisesta puolueesta Leo Ehrnrooth (Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö). 17. syyskuuta tuli senaattiin Harald Åkerman, josta tuli kamaritoimituskunnan päällikkö (johtaen myös elintarvikeosastoa).
Setälän senaatti pyrki luomaan ainakin tilapäisen ratkaisun siitä, millä toimielimellä on Suomessa korkein valta. Venäjän Lokakuun vallankumous aikaansai lopullisen päätöspaineen: Suomen eduskunta päätti 15. marraskuuta 1917 ottaa korkeimman vallan käsiinsä.
Setälän senaatti jätti eronpyyntönsä heti hallitusvaltakysymyksen ratkettua. Ero sille myönnettiin, kun Svinhufvudin senaatti eli itsenäisyyssenaatti nimitettiin 27. marraskuuta 1917.
Lähteet
- Einar, W. Juva. Suomen vapautumisen historia, Otava, Helsinki, 1938, s. 145-150.
| Edeltäjä: Tokoin senaatti |
Suomen senaatti 8. syyskuuta - 27. marraskuuta 1917 |
Seuraaja: Svinhufvudin senaatti |
|