Ero sivun ”Sydänpuu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
IA (keskustelu | muokkaukset) |
p wikitystä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Sydänpuu on puunrungon sisin osa, jota ympäröi ’’’pintapuu’’’ eli manto. Sydänpuu voi olla väriltään tummempaa kuin pintapuu ja niiden välillä voi olla mös kosteuseroja, kuten esim. männyllä ja lehtikuusella on. Tammella, koivulla ja lepällä taas ei ole kosteuseroa pinta- ja sydänpuun välillä. Sydänpuun tiheys voi olla suurempi kuin pintapuun, uute- ja pihka-aineiden vuoksi. Sahateollisuudessa Pohjois-Amerikassa suositussa Taper-periaatteessa tukit sahataan pinnan myötäisesti, joten oksaton pintapuu tulee käytettyä tarkoin. |
Sydänpuu on puunrungon sisin osa, jota ympäröi ’’’pintapuu’’’ eli manto. Sydänpuu voi olla väriltään tummempaa kuin pintapuu ja niiden välillä voi olla mös kosteuseroja, kuten esim. männyllä ja lehtikuusella on. [[Metsätammi|Tammella]], [[Koivu|koivulla]] ja [[Leppä|lepällä]] taas ei ole kosteuseroa pinta- ja sydänpuun välillä. Sydänpuun tiheys voi olla suurempi kuin pintapuun, uute- ja pihka-aineiden vuoksi. Sahateollisuudessa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] suositussa Taper-periaatteessa tukit sahataan pinnan myötäisesti, joten oksaton pintapuu tulee käytettyä tarkoin. |
||
Sydänpuuta muodostuu kun puun runko ikääntyy ja läpimitta kasvaa. Sydänpuun muodostuminen lisää jonkin verran puuaineen tiheyttä, heikentää läpäisevyyttä ja vähentää puun sisältämää kosteutta. Heikon läpäisevyyden takia sydänpuun kyllästäminen on vaikeaa. Sydänpuu on kuollutta solukkoa, jossa elävän pintapuun varastoaineet on hajotettu ja käytetty. |
Sydänpuuta muodostuu kun puun runko ikääntyy ja läpimitta kasvaa. Sydänpuun muodostuminen lisää jonkin verran puuaineen tiheyttä, heikentää läpäisevyyttä ja vähentää puun sisältämää kosteutta. Heikon läpäisevyyden takia sydänpuun kyllästäminen on vaikeaa. Sydänpuu on kuollutta solukkoa, jossa elävän pintapuun varastoaineet on hajotettu ja käytetty. |
||
Versio 20. huhtikuuta 2006 kello 07.59
Sydänpuu on puunrungon sisin osa, jota ympäröi ’’’pintapuu’’’ eli manto. Sydänpuu voi olla väriltään tummempaa kuin pintapuu ja niiden välillä voi olla mös kosteuseroja, kuten esim. männyllä ja lehtikuusella on. Tammella, koivulla ja lepällä taas ei ole kosteuseroa pinta- ja sydänpuun välillä. Sydänpuun tiheys voi olla suurempi kuin pintapuun, uute- ja pihka-aineiden vuoksi. Sahateollisuudessa Pohjois-Amerikassa suositussa Taper-periaatteessa tukit sahataan pinnan myötäisesti, joten oksaton pintapuu tulee käytettyä tarkoin. Sydänpuuta muodostuu kun puun runko ikääntyy ja läpimitta kasvaa. Sydänpuun muodostuminen lisää jonkin verran puuaineen tiheyttä, heikentää läpäisevyyttä ja vähentää puun sisältämää kosteutta. Heikon läpäisevyyden takia sydänpuun kyllästäminen on vaikeaa. Sydänpuu on kuollutta solukkoa, jossa elävän pintapuun varastoaineet on hajotettu ja käytetty.