Ero sivun ”Alfred Korzybski” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kieliasua |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Alfred Korzybski.jpg|thumb|right|Alfred Korzybski]] |
[[Tiedosto:Alfred Korzybski.jpg|thumb|right|Alfred Korzybski]] |
||
'''Alfred Habdank Scarbeck Korzybski''' ( |
'''Alfred Habdank Scarbeck Korzybski''' (synt. '''Alfred Władysław Augustyn Korzybski'''; [[3. heinäkuuta]] [[1879]] [[Varsova]], [[Puola]] – [[1. maaliskuuta]] [[1950]] [[Lakeville]], [[Yhdysvallat]]) oli puolalainen insinööri ja kielitieteilijä. Hänet tunnetaan parhaiten yleisen semantiikan ({{k-en|general semantics}}) nimellä kulkeneen kattavaksi tarkoitetun oppirakennelman kehittäjänä. |
||
== Varhaisvuodet == |
== Varhaisvuodet == |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] Korzybski palveli sotilastiedustelu-upseerina [[Venäjä]]n armeijassa. Haavoituttuaan mm. jalkaansa hän siirtyi vuonna [[1916]] Pohjois-Amerikkaan, ensin [[Kanada]]an ja myöhemmin Yhdysvaltoihin koordinoimaan asekuljetuksia rintamalle. Tämän ohella hän luennoi käynnissä olevasta konfliktista amerikanpuolalaiselle yleisöille, samalla edistäen sotaa rahoittavien joukkovelkakirjalainojen myyntiä. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Yleinen semantiikka == |
== Yleinen semantiikka == |
||
| ⚫ | Korzybskin suurta synteesiä, ''General semantics'' -nimellä kulkenutta oppirakennelmaa, ei pidä yhdistää [[semantiikka]]an, vaan ne ovat täysin erillisiä aloja, kuten hän painotti. Sen perusperiaatteet hän esitti vuonna [[1933]] julkaistussa kirjassaan ''Science and Sanity: An Introduction to Non-Aristotelian Systems and General Semantics''. |
||
| ⚫ | Vuonna [[1938]] hän perusti tätä oppia levittämään ja kehittämään Institute of General Semantics -nimisen instituutin ja johti sitä kuolemaansa asti. Oppirakennelman keskeisin väite kuului, että ihmistietoa rajoittaa ihmisten hermoston rakenne sekä luonnollisten kielten rakenne. Ihmiset eivät voi kokea maailmaa suoraan vaan ainoastaan abstraktioidensa, kuten verbalisoimattomien mielikuvien tai "ounastelujen" (''gleanings''), kautta, ja nämä juontuvat heidän hermostontiloistaan sekä sanallisista viitteistä, jotka ilmaistaan ja johdetaan kielellisistä muodoista. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Ajoittain näkemyksemme ja kielemme itse asiassa johtavat meidät virheellisiin "faktoihin", joiden varassa joudumme toimimaan. Toisinaan ymmärryksemme ei rakenteeltaan vastaa sitä, mitä tosiasiallisesti tapahtuu. Hänen oppisuuntansa painotti abstrahoimisen tiedostamista ja käytti hyväkseen menetelmiä, joita hän oli johtanut tieteen ja matematiikan tutkimuksestaan. Tätä tavoitetta kutsuttiin "abstrahoimisen tiedostamiseksi" (''consciousness of abstracting''). |
||
| ⚫ | Vuonna [[1938]] hän perusti tätä oppia levittämään ja kehittämään Institute of General Semantics -nimisen instituutin ja johti sitä kuolemaansa asti. Oppirakennelman |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Ajoittain näkemyksemme ja kielemme itse asiassa johtavat meidät |
||
| ⚫ | |||
<!-- |
<!-- |
||
==Korzybski and ''to be''== |
==Korzybski and ''to be''== |
||
Many supporters and critics of Korzybski reduced his rather complex system to a simple matter of what he said about the verb 'to be.' His system however, is based primarily on such terminology as the different 'orders of abstraction,' and formulations such as 'consciousness of abstracting.' It is also often said that Korzybski actually ''opposed'' the use of the verb "to be," an unfortunate exaggeration (see 'Criticisms' below). He thought that ''certain uses'' of the verb "to be," called the "is of identity" and the "is of [[E-prime#The different functions of .27to be.27|predication]]," were faulty in structure, e.g., a statement such as, "Joe is a fool" (said of a person named 'Joe' who has done something that we regard as dumb). In Korzybski's system, one's assessment of Joe belongs to a higher order of abstraction than Joe himself. Korzybski's remedy was to ''deny'' identity; in this example, to be continually aware that 'Joe' is ''not'' what we ''call'' him. We find Joe not in the verbal domain, the world of words, but the nonverbal domain (the two, he said, amount to different orders of abstraction). This was expressed in Korzybski's most famous premise, "[[Map-territory relation|the map is not the territory]]." Note that "the map is not the territory," uses the phrase "is not", a form of the verb "to be." This example (one of many) shows that he did not intend to abandon the verb as such. In fact, he expressly said that there were no structural problems with the verb 'to be' when used as an [[E-prime#The different functions of .27to be.27|auxiliary verb]] or when used to state existence or location. It was even 'OK' sometimes to use the faulty forms of the verb 'to be,' as long as one was aware of their structural limitations. |
Many supporters and critics of Korzybski reduced his rather complex system to a simple matter of what he said about the verb 'to be.' His system however, is based primarily on such terminology as the different 'orders of abstraction,' and formulations such as 'consciousness of abstracting.' It is also often said that Korzybski actually ''opposed'' the use of the verb "to be," an unfortunate exaggeration (see 'Criticisms' below). He thought that ''certain uses'' of the verb "to be," called the "is of identity" and the "is of [[E-prime#The different functions of .27to be.27|predication]]," were faulty in structure, e.g., a statement such as, "Joe is a fool" (said of a person named 'Joe' who has done something that we regard as dumb). In Korzybski's system, one's assessment of Joe belongs to a higher order of abstraction than Joe himself. Korzybski's remedy was to ''deny'' identity; in this example, to be continually aware that 'Joe' is ''not'' what we ''call'' him. We find Joe not in the verbal domain, the world of words, but the nonverbal domain (the two, he said, amount to different orders of abstraction). This was expressed in Korzybski's most famous premise, "[[Map-territory relation|the map is not the territory]]." Note that "the map is not the territory," uses the phrase "is not", a form of the verb "to be." This example (one of many) shows that he did not intend to abandon the verb as such. In fact, he expressly said that there were no structural problems with the verb 'to be' when used as an [[E-prime#The different functions of .27to be.27|auxiliary verb]] or when used to state existence or location. It was even 'OK' sometimes to use the faulty forms of the verb 'to be,' as long as one was aware of their structural limitations. |
||
--> |
--> |
||
== Anekdootti == |
|||
| ⚫ | Eräänä päivänä luennoidessaan oppilasryhmälle Korzybski yllättäen keskeytti opetuksen ja kävi hakemassa laukustaan valkoiseen paperiin käärityn keksipaketin. Hän totesi, että hänen oli aivan pakko syodä jotakin, ja kysyi eturivin oppilailta, haluisivatko hekin keksin. Muutama oppilas otti keksin. "Mainio keksi, vai mitä tuumitte?" sanoi Korzybski ottaessaan toisen. Oppilaat jauhoivat antaumuksella. Sitten hän repäisi valkoisen paperin keksien ympäriltä paljastaakseen paketoinnin. Sen päällä oli suuri koiran pään kuva ja teksti "Koirankeksejä". Oppilaat katsoivat pakkausta järkyttyneinä. Kaksi laittoi kädet suunsa eteen tahtoen oksentaa ja juoksi ulos luokasta käymälään. "Näin näette, hyvät herrat ja rouvat", Korzybski huomautti, "kuinka olen juuri osoittanut, että ihmiset syövät paitsi ruokaa myös sanoja ja edellisen maku usein vaikutuksessaan häviää jälkimmäiselle."<ref>R. Diekstra, ''Haarlemmer Dagblad'', 1993, lainattu; L. Derks & J. Hollander, ''Essenties van NLP'' (Utrecht: Servire, 1996), s. 58.</ref> |
||
== Korzybskiin liittyvä anekdootti == |
|||
| ⚫ | Eräänä päivänä luennoidessaan oppilasryhmälle Korzybski yllättäen keskeytti opetuksen ja kävi hakemassa laukustaan valkoiseen paperiin käärityn keksipaketin. Hän |
||
== Vaikutus == |
== Vaikutus == |
||
Korzybskin opit vaikuttivat [[gestalt-terapia]]an <!--[[Rational Emotive Behavior Therapy]], -->ja [[NLP|neurolingvistiseen ohjelmointiin]]. Kolmas täydennetty painos ''Science and Sanity'' -kirjasta mainitsee, että Yhdysvaltain armeija käytti hänen menetelmiään |
Korzybskin opit vaikuttivat [[gestalt-terapia]]an <!--[[Rational Emotive Behavior Therapy]], -->ja [[NLP|neurolingvistiseen ohjelmointiin]]. Kolmas täydennetty painos ''Science and Sanity'' -kirjasta mainitsee, että Yhdysvaltain armeija käytti hänen menetelmiään tri [[Douglas M. Kelley]]n alaisuudessa Euroopassa [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] lieventämään taisteluväsymystä. Kelley oli myös psykiatri, jonka vastuulle annettiin [[Nürnbergin oikeudenkäynti|Nürnbergin syytetyt]]. Häneltä ovat saaneet vaikutteita myös [[Kenneth Burke]], [[William S. Burroughs]], [[Frank Herbert]], [[Albert Ellis]], [[Gregory Bateson]], [[Buckminster Fuller]], [[Douglas Engelbart]], [[Alvin Toffler]], [[Robert A. Heinlein]], [[L. Ron Hubbard]], [[A. E. van Vogt]], [[Robert Anton Wilson]], viihdyttäjä [[Steve Allen]] ja [[Tommy Hall]] (13th Floor Elevatorsin sanoittaja) sekä tiedemiehet, kuten psykiatri [[William Alanson White]], fyysikko [[Percy Williams Bridgman|P. W. Bridgman]] ja tutkija [[W. Horsley Gantt]] ([[Ivan Pavlov]]in entinen oppilas ja kollega). |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 37: | Rivi 32: | ||
<!-- |
<!-- |
||
==See also== |
==See also== |
||
* [[General Semantics]] |
* [[General Semantics]] |
||
| Rivi 47: | Rivi 41: | ||
* [[Alfred Korzybski Memorial Lecture]] |
* [[Alfred Korzybski Memorial Lecture]] |
||
--> |
--> |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://www.esgs.org/uk/art/sands.htm Science and Sanity teos kokonaisuudessaan] |
* [http://www.esgs.org/uk/art/sands.htm ''Science and Sanity'' -teos kokonaisuudessaan] |
||
* [http://www.generalsemantics.org Institute of General Semantics] |
* [http://www.generalsemantics.org Institute of General Semantics] |
||
* [http://www.gestalt.org/alfred.htm Alfred Korzybski and Gestalt Therapy Website] |
* [http://www.gestalt.org/alfred.htm Alfred Korzybski and Gestalt Therapy Website] |
||
Versio 17. kesäkuuta 2011 kello 17.53
Alfred Habdank Scarbeck Korzybski (synt. Alfred Władysław Augustyn Korzybski; 3. heinäkuuta 1879 Varsova, Puola – 1. maaliskuuta 1950 Lakeville, Yhdysvallat) oli puolalainen insinööri ja kielitieteilijä. Hänet tunnetaan parhaiten yleisen semantiikan (engl. general semantics) nimellä kulkeneen kattavaksi tarkoitetun oppirakennelman kehittäjänä.
Varhaisvuodet
Korzybski syntyi aristokraattiseen varsovalaissukuun, joka oli jo sukupolvien ajan työskennellyt sovellettujen ja teoreettisten tieteiden alalla. Alfred Korzybski ryhtyi opiskelemaan insinööriksi Varsovan Teknillisessä yliopistossa.
Ensimmäisessä maailmansodassa Korzybski palveli sotilastiedustelu-upseerina Venäjän armeijassa. Haavoituttuaan mm. jalkaansa hän siirtyi vuonna 1916 Pohjois-Amerikkaan, ensin Kanadaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin koordinoimaan asekuljetuksia rintamalle. Tämän ohella hän luennoi käynnissä olevasta konfliktista amerikanpuolalaiselle yleisöille, samalla edistäen sotaa rahoittavien joukkovelkakirjalainojen myyntiä.
Sodan jälkeen hän päätti jäädä Yhdysvaltoihin ja sai kansalaisuuden vuonna 1940. Hänen ensimmäinen kirjansa Manhood of Humanity julkaistiin 1921. Siinä hän esitteli uudenlaisen teorian ihmiskunnasta eliölajina, jolle on ominaista "ajan nivominen".
Yleinen semantiikka
Korzybskin suurta synteesiä, General semantics -nimellä kulkenutta oppirakennelmaa, ei pidä yhdistää semantiikkaan, vaan ne ovat täysin erillisiä aloja, kuten hän painotti. Sen perusperiaatteet hän esitti vuonna 1933 julkaistussa kirjassaan Science and Sanity: An Introduction to Non-Aristotelian Systems and General Semantics.
Vuonna 1938 hän perusti tätä oppia levittämään ja kehittämään Institute of General Semantics -nimisen instituutin ja johti sitä kuolemaansa asti. Oppirakennelman keskeisin väite kuului, että ihmistietoa rajoittaa ihmisten hermoston rakenne sekä luonnollisten kielten rakenne. Ihmiset eivät voi kokea maailmaa suoraan vaan ainoastaan abstraktioidensa, kuten verbalisoimattomien mielikuvien tai "ounastelujen" (gleanings), kautta, ja nämä juontuvat heidän hermostontiloistaan sekä sanallisista viitteistä, jotka ilmaistaan ja johdetaan kielellisistä muodoista.
Ajoittain näkemyksemme ja kielemme itse asiassa johtavat meidät virheellisiin "faktoihin", joiden varassa joudumme toimimaan. Toisinaan ymmärryksemme ei rakenteeltaan vastaa sitä, mitä tosiasiallisesti tapahtuu. Hänen oppisuuntansa painotti abstrahoimisen tiedostamista ja käytti hyväkseen menetelmiä, joita hän oli johtanut tieteen ja matematiikan tutkimuksestaan. Tätä tavoitetta kutsuttiin "abstrahoimisen tiedostamiseksi" (consciousness of abstracting).
Hänen oppiinsa kuului: "En tiedä – ottakaamme selvää!", niin toimintamallina kuin asenteenakin. Hän kannusti saavuttamaan tätä tavoitetta sisäisellä ja ulkoisella levollisuudella, kokemistavalla jota hän kutsui "objektiivisten tasojen hiljaisuudeksi" (silence on the objective levels).
Anekdootti
Eräänä päivänä luennoidessaan oppilasryhmälle Korzybski yllättäen keskeytti opetuksen ja kävi hakemassa laukustaan valkoiseen paperiin käärityn keksipaketin. Hän totesi, että hänen oli aivan pakko syodä jotakin, ja kysyi eturivin oppilailta, haluisivatko hekin keksin. Muutama oppilas otti keksin. "Mainio keksi, vai mitä tuumitte?" sanoi Korzybski ottaessaan toisen. Oppilaat jauhoivat antaumuksella. Sitten hän repäisi valkoisen paperin keksien ympäriltä paljastaakseen paketoinnin. Sen päällä oli suuri koiran pään kuva ja teksti "Koirankeksejä". Oppilaat katsoivat pakkausta järkyttyneinä. Kaksi laittoi kädet suunsa eteen tahtoen oksentaa ja juoksi ulos luokasta käymälään. "Näin näette, hyvät herrat ja rouvat", Korzybski huomautti, "kuinka olen juuri osoittanut, että ihmiset syövät paitsi ruokaa myös sanoja ja edellisen maku usein vaikutuksessaan häviää jälkimmäiselle."[1]
Vaikutus
Korzybskin opit vaikuttivat gestalt-terapiaan ja neurolingvistiseen ohjelmointiin. Kolmas täydennetty painos Science and Sanity -kirjasta mainitsee, että Yhdysvaltain armeija käytti hänen menetelmiään tri Douglas M. Kelleyn alaisuudessa Euroopassa toisessa maailmansodassa lieventämään taisteluväsymystä. Kelley oli myös psykiatri, jonka vastuulle annettiin Nürnbergin syytetyt. Häneltä ovat saaneet vaikutteita myös Kenneth Burke, William S. Burroughs, Frank Herbert, Albert Ellis, Gregory Bateson, Buckminster Fuller, Douglas Engelbart, Alvin Toffler, Robert A. Heinlein, L. Ron Hubbard, A. E. van Vogt, Robert Anton Wilson, viihdyttäjä Steve Allen ja Tommy Hall (13th Floor Elevatorsin sanoittaja) sekä tiedemiehet, kuten psykiatri William Alanson White, fyysikko P. W. Bridgman ja tutkija W. Horsley Gantt (Ivan Pavlovin entinen oppilas ja kollega).
Lähteet
- ↑ R. Diekstra, Haarlemmer Dagblad, 1993, lainattu; L. Derks & J. Hollander, Essenties van NLP (Utrecht: Servire, 1996), s. 58.