Binominen nimistö

Binominen nimistö (binominen = kaksiniminen) on eliölajien nimeämisessä yleismaailmallisesti sovellettu ja sovittu käytäntö, jossa kunkin lajin tieteellinen nimi koostuu kahdesta osasta: suvun nimestä ja itse lajia kuvaavasta osasta, lajimääritteestä eli lajiepiteetistä.

Lajinimen kirjoittamista koskevia sääntöjä ja käytäntöjä:

• Lajinimen jälkiosaa, lajimääritettä, ei käytetä irrallaan vaan ainoastaan kaksiosaisen nimen osana.
• Lajitason tieteelliset nimet kirjoitetaan kursiivilla, esimerkiksi Homo sapiens. Käsin kirjoitetussa tekstissä ne alleviivataan.
• Ensimmäinen termi (suvun nimi) kirjoitetaan isolla, mutta jälkimmäinen ei, esimerkiksi Canis lupus ja Anthus hodgsoni. (Tästä modernista käytännöstä poiketen Carolus Linnaeus alun perin kirjoitti aina myös jälkimmäisen osan isolla, ja myöhemminkin alussa oli tapana kirjoittaa isolla jälkimmäinen osa, jos se perustui erisnimeen - esim. Berberis Darwinii).
• Tieteellisissä kirjoituksissa mainitaan kaksisanaisen nimen jälkeen tutkija, joka ensin on julkaissut luokituksen (auktori). Esimerkiksi Amaranthus retroflexus L. Auktorinimi on osa virallista lajinimeä.
• Kun tieteellista nimeä käytetään tavallisen nimen kanssa, se yleensä seuraa sulkeissa, esimerkiksi "varpunen (Passer domesticus) on yleinen lintu."
• Tieteellinen nimi pitäisi kirjoittaa kokonaisuudessaan, kun se ensi kerran mainitaan tai kun monta lajia samasta suvusta on lueteltuna samassa tekstissä tai raportissa. Sen jälkeen siihen voidaan viitata käyttämällä vain suvun etukirjainta, esimerkiksi Canis lupus → C. lupus. Jossain harvoissa tapauksissa lyhyempi tapa on vakiintunut tavalliseen käyttöön, esimerkiksi bakteeri Escherichia coli on usein kirjoitettu E. coli ja Tyrannosaurus rex on usein vain T. rex.
• Lyhennettä "sp." tai "spec." käytetään silloin, kun oikea spesifinen nimi ei ole tiedossa, esimerkiksi Canis sp. tarkoittaa "(jokin) Canis-suvun laji". Lyhenne "spp." (monikko) tarkoittaa "useita tämän suvun lajeja".
• Lyhennettä "cf." käytetään, kun tunnistaminen ei ole varma, mutta suvun lajeista epäilykset kohdistuvat juuri kyseiseen taksoniin. Esimerkiksi Corvus cf. monedula tarkoittaa, että lajin tunnistus on hieman epävarma, mutta kyseessä on "todennäköisesti naakka".

Alalajeista käytetään kolmesanaista eli trinomista nimistöä, esim. Corvus corone cornix.