Ero sivun ”Palokunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fa:مامور آتش نشانی |
p r2.5.2) (Botti muokkasi: fa:مامور آتشنشانی |
||
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
[[es:Bombero]] |
[[es:Bombero]] |
||
[[eo:Fajroestingisto]] |
[[eo:Fajroestingisto]] |
||
[[fa:مامور |
[[fa:مامور آتشنشانی]] |
||
[[fr:Pompier]] |
[[fr:Pompier]] |
||
[[ga:Lucht dóiteáin]] |
[[ga:Lucht dóiteáin]] |
||
Versio 10. kesäkuuta 2011 kello 01.18
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Palokunta on keskittynyt palontorjuntaan eli tulipalojen sammuttamiseen, ihmisten, eläinten ja omaisuuden pelastamiseen ja ympäristövahinkojen torjumiseen. Palokunnat tarjoavat järjestäytynyttä ja kiireellistä apua yllättävissä onnettomuustilanteissa. Palokunnat tekevät myös työtä – esimerkiksi valistuksen keinoin – onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Nykyään useimpien kaupunkien ja kuntien palokunnat on muodostettu organisaatioksi, jota kutsutaan pelastuslaitokseksi.
Toiminta
Suomessa palokunnat toimivat sekä aluepelastuslaitosten alaisuudessa että sopimuspalokuntina. Sopimuspalokunnat ovat sitoutuneet aluepelastuslaitoksen kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella suorittamaan saamiaan hälytystehtäviä ja saavat yleensä siitä korvauksen. Sopimuspalokuntina toimivat muun muassa VPK (vapaaehtoispalokunta), PVPK (puolivakinainen palokunta, korvattu toimintaperiaatteeltaan samanlaisella niin sanotulla toimenpidepalkkaisella miehistöllä) sekä tehdaspalokunnat (TPK). Hätäkeskuslaitos huolehtii hätäilmoitusten vastaanottamisesta ja oikeanlaisen avun lähettämisestä.
Ammattipalomiehistä koostuvat vakinaiset palokunnat ovat yleensä välittömässä, yhden minuutin, lähtövalmiudessa (aika hälytyksestä siihen, jolloin pelastusauto lähtee liikkeelle) kaikkina vuorokauden aikoina. Vapaaehtoispalokunnat eivät ole välittömässä lähtövalmiudessa kuten vakinaiset palokunnat, sillä vapaaehtoisten palokuntien henkilöstö hoitaa palo- ja pelastustehtäviä oman toimensa ohessa. Vapaaehtoiset palokunnat hälytetään nykyään yleensä joko tekstiviestein tai puhelinsoitoin. Vapaaehtoiset palokunnat voivat olla 5–30 minuutin lähtövalmiudessa. Lisäksi on tukipalokuntia, joiden sopimuksen mukainen lähtöaika voi olla yli 30 minuuttia.
Koulutus
Ammattipalomiehiä kouluttaa sisäasiainministeriön alainen Pelastusopisto Kuopiossa, sekä Helsingin tarpeisiin Helsingin Pelastuskoulu. Pelastusopistossa pelastajatutkinto kestää 1,5 vuotta ja se antaa kelpoisuuden palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan tehtäviin. Pelastusopisto kouluttaa myös henkilöstöä pelastustoimen päällystön- ja alipäällystön tehtäviin. Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja siihen kuuluvat maakunnalliset pelastusliitot huolehtivat palokuntien vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutuksesta.
Hälytys
Kun hälytys tulee, palomiehillä on 60 sekuntia aikaa pukeutua ja mennä autoon. Yleensä Suomessa hälytys tulee VIRVE-verkon välityksellä hätäkeskuksesta. Jotkut palokunnat toimivat puhelimilla, esimerkiksi jollain palokunnalla hälytys saattaa tulla matkapuhelimien kautta.
Katso myös
