Ero sivun ”Barbituraatit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
ChuispastonBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: tr:Barbitürat
Rivi 53: Rivi 53:
[[sh:Barbiturat]]
[[sh:Barbiturat]]
[[sv:Barbiturat]]
[[sv:Barbiturat]]
[[tr:Barbitürat]]
[[uk:Барбітурати]]
[[uk:Барбітурати]]
[[zh:巴比妥类药物]]
[[zh:巴比妥类药物]]

Versio 3. kesäkuuta 2011 kello 13.47

Tiedosto:Phenobarbital.gif
Fenobarbitaali, eräs barbituraatti

Barbituraatit ovat barbituurihaposta johdettuja lääkeaineita, depressantteja, joita on käytetty sekä rauhoittavina (sedatiivi) että unilääkkeinä (hypnootti) annostusta ja tyyppiä vaihtelemalla.

Barbituraattien käyttö on vähentynyt lähes olemattomiin niiden yliannostukseen liittyvän kuolemanriskin vuoksi. Barbituraatteja saa Suomessa nykyään vain Lääkehallinnon erikoisresepteillä esimerkiksi erittäin vaikean unettomuuden hoitoon. Eräs tällainen valmiste on Vesparax. Toinen harvoista jäljellä olevista käyttötarkoituksista on eläinlääketieteessä, jossa on käytössä vielä valmiste Barbivet Vet, jonka vaikuttavana aineena on fenobarbitaali. Kolmas harvoista käyttökohteista on lääketehtaiden lopettama tuote Bellergal, jonka valmistusta on jatkanut Yliopiston Apteekki, tuotenimellä Ergotamin Tart. Kyseinen lääke on suunnattu migreenin sekä vaihdevuosioireiden hoitoon.

Barbituraatteja käytetään myös anestesialääkkeinä ja jonkin verran yhä myös rauhoittavana reseptilääkkeenä sekä kouristuksenestolääkityksenä pitkittyneessä epilepsiakohtauksessa,

Sveitsissä barbituraatteja käytetään eutanasiaan.

Barbituraattien sivuvaikutuksina saattaa esiintyä päänsärkyä, huimausta tai päiväaikaista väsymystä.

Pitkään jatkuneen käytön seurauksena barbituraateista saattaa tulla psyykkisesti ja fyysisesti riippuvaiseksi, ja lisäksi ne menettävät muiden sedatiivien ja hypnoottien tavoin tehoaan jatkuvassa käytössä.

Bentsodiatsepiinit ovat korvanneet barbituraatit lähes täysin rauhoittavina ja unilääkkeinä pienemmän vaarallisuutensa takia. Barbituraattien vaikuttavan annoksen ja tappavan yliannoksen ero on pieni, ja lisäksi ne kertyvät kehoon. Barbituraatteja käytettiin myös usein väärin aivan kuten bentsodiatsepiineja nykyään.

Barbituraattien vaarallisuus ja suuri riippuvuusriski kävi ilmi vasta 1950-luvulla.[1]

Barbituraattien väärinkäyttö on suuren yliannostusriskin johdosta hyvin vaarallista. Yliannostus saattaa aiheuttaa mm. koordinaatio-ongelmia, ajatus- ja puhehäiriöitä, hengityksen muutoksia, tajuttomuuden, kooman ja kuoleman. Varsin suuri osa barbituraatteihin liittyvistä kuolemantapauksista on aiheutunut barbituraattien ja muiden lääkkeiden yhteiskäytöstä.[2]

Lähteet

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.