Ruotsi

Konungariket Sverige Ruotsin kuningaskunta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Kuningas Pääministeri	Kaarle XVI Kustaa Fredrik Reinfeldt
Pääkaupunki	Tukholma (810 120 as.) 59°21′N, 18°04′E
Muita kaupunkeja	Göteborg (508 714 as.), Malmö (280 801 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	449 964 (sijalla 54)
– josta sisävesiä	8,67 %
Väkiluku (2010)	9 408 028 (sijalla 84)
– väestötiheys	20,90
– väestönkasvu	0,80 (2005 - 2010)
Viralliset kielet	virallinen kieli ruotsi, viisi virallista vähemmistökieltä ovat suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš.
Valuutta	Ruotsin kruunu (SEK)
BKT (2006)
– yhteensä	336 000 milj. USD  (sijalla 35)
– per asukas	34 735 USD
HDI (2019)	0,945 (sijalla 7)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	2
– teollisuus	29
– palvelut	69
Aikavyöhyke	+1
– kesäaika	UTC+2
Itsenäisyys  – vanha valtiollinen perinne, yhdistyi	900–1200
Lyhenne	SE
– ajoneuvot:	S
– lentokoneet:	SE
Kansainvälinen suuntanumero	+46
Tunnuslause	Ei mottoa Kuninkaan vaalilause: För Sverige i tiden ("Ruotsin hyväksi ajan hengessä")
Kansallislaulu	”Ei virallista kansallislaulua. Epävirallisesti Du gamla, du fria.”
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Ruotsin kuningaskunta (ruots. Konungariket Sverige  kuuntele ääntämys ^(ohje)) eli Ruotsi (ruots. Sverige) on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on Euroopan unionin, ei kuitenkaan Euroopan rahaliiton, jäsen ja pohjoismainen teollisuusmaa. Ruotsi on pinta-alaltaan (449 964 km²) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa. Se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin.

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia

Viikinkiaika

Pääartikkeli: Viikinkien idäntie

800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.

Suomi liitetään Ruotsiin

1200-luvun kuluessa Ruotsin valta vakiintui Länsi-Suomessa. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle.

Kalmarin unioni

Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin vuonna 1521.

Suurvaltakausi ja paluu pikkuvaltion asemaan

Ruotsalaiset eivät osaa pelata jääkiekkoa. 1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. 1700-luvulla Ruotsi menetti suurvalta-aseman. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin suuressa Pohjan sodassa.

Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.

Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton. Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa. Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003. Vuonna 2008 maa ratifioi Lissabonin sopimuksen.

Politiikka

Pääartikkeli: Ruotsin politiikka

Kaarle XVI Kustaa on Ruotsin nykyinen kuningas ja valtionpäämies.

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruots. riksdag), toimeenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä. Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917 ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä) vuonna 2010:

• Socialdemokraterna (Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue) (113)
• Moderata samlingspartiet (Maltillinen kokoomus) (107)
• Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue Liberaalit) (24)
• Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (19)
• Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (19)
• Centerpartiet (Keskustapuolue) (22)
• Sverigedemokraterna (Ruotsidemokraatit) (20)
• Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue Vihreät) (25)

Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan "omanatuntona" tunnettu Olof Palme 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin yllättäen 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen. Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen Fredrik Reinfeldt. Hän jatkoi pääministerinä myös vuoden 2010 valtiopäivävaalien jälkeen. Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään syyskuussa 2014.

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 % puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 % ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 % äänikynnys tai 12 % yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.

Katso myös: Ruotsin puolueiden kannatus valtiopäivävaaleissa

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet), joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne muuttui epävarmemmaksi, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.

Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 % ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.

Hallinnollinen jako

Pääartikkelit: Ruotsin läänit, Ruotsin kunnat ja Ruotsin maakäräjäkunnat

Ruotsissa on 21 lääniä (län) ja 290 kuntaa (kommun). Kunnilla on laaja itsehallinto ja niiden päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto: maassa on 20 maakäräjäkuntaa (landsting). Näistä Länsi-Götanmaasta ja Skånesta käytetään myös nimitystä alue (region). Gotlanti on sekä kunta että lääni ja maakäräjäkunnalle kuuluvista tehtävistä vastaa kunta. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit, joissa valitaan valtiopäiväedustajat, maakäräjäkuntien valtuustot ja kunnanvaltuustot.

Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeen pääalueeseen (landsdel, aikaisemmin hufvuddel; näitä ovat Sveanmaa, Götanmaa ja Norlanti) sekä maakuntiin (landskap). Näillä jaotteluilla ei kuitenkaan nykyään ole hallinnollista merkitystä.

Nykyiset läänit

Ruotsin läänit

Lääni	Kirjain	Koodi	Pinta-ala (km2)	Asukasluku (2002)	Pääkaupunki	Perustettu
Blekingen lääni	K	10	2 941	150 017	Karlskrona	1683
Gotlannin lääni	I	09	3 140	57 412	Visby	1678 (?)
Gävleborgin lääni	X	21	18 191	278 171	Gävle	1762
Hallandin lääni	N	13	5 454	276 653	Halmstad	1719
Itä-Götanmaan lääni	E	05	10 562	412 363	Linköping	1634
Jämtlandin lääni	Z	23	49 443	128 586	Östersund	1810
Jönköpingin lääni	F	06	10 475	327 824	Jönköping	1687
Kalmarin lääni	H	08	11 171	234 697	Kalmar	1634
Kronobergin lääni	G	07	8 458	176 582	Växjö	1674
Länsi-Götanmaan lääni	O	14	23 942	1 500 857	Göteborg	1998
Norrbottenin lääni	BD	25	98 911	254 733	Luulaja	1810
Skånen lääni	M	12	11 027	1 136 571	Malmö	1997
Södermanlandin lääni	D	04	6 060	257 220	Nyköping	1634
Taalainmaan lääni	W	20	28 194	277 010	Falun	1634
Tukholman lääni	AB	01	6 490	1 838 882	Tukholma	1968
Uppsalan lääni	C	03	6 989	296 627	Uppsala	1634
Värmlannin lääni	S	17	17 583	273 933	Karlstad	1779
Västerbottenin lääni	AC	24	55 432	254 818	Uumaja	1638
Västernorrlandin lääni	Y	22	21 678	245 078	Härnösand	1762
Västmanlandin lääni	U	19	6 302	257 957	Västerås	1634
Örebron lääni	T	18	8 517	273 137	Örebro	1634

Maantiede

Ruotsi satelliittikuvassa maaliskuussa.

Ruotsi rajoittuu idässä ja etelässä Itämereen ja lounaassa Pohjanmereen. Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Gotlannin ja Öölannin suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Korkein kohta on 2 117 metriä korkea Kebnekaise Lapissa, mutta jäätiköiden sulaessa se kuitenkin madaltuu koko ajan. Norjan halki pohjois−eteläsuunnassa kulkevat Skandit ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mikä tekee luonnosta monipuolisen.

Ilmasto

Ruotsi jakautuu neljään ilmastovyöhykkeeseen. Ruotsissa on väli-ilmasto.

Skandit

Skandeilla on vuoristoilmaston olosuhteita. Alueen ominaispiirre on föhntuuli, joka tuo mukanaan Skandien yli mereltä lämmintä ja kuivaa ilmaa. Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa tunturipaljakoilla pääosin alpiinista vuoristokasvillisuutta.

Tukholman pohjoispuoli

Tukholman pohjoispuolinen Ruotsi muistuttaa ilmastoltaan Suomea. Tuolla alueella talvet ovat kylmiä ja lumipeite pysyy maassa 3-6 kuukautta vuodesta. Varsinkin pohjoisessa on talvisin hyvin kylmiä lämpötiloja. Kesäisin helteitä esiintyy epäsäännöllisesti kesä-elokuussa. Alueella sataa eniten loppukesästä ja syksyllä; keväät ja alkukesät ovat kuivia ja aurinkoisia ja myös talvisin on kuivia. Sademäärä vähenee pohjoiseen mentäessä, jossa sää on yleensä sateeton ja leuto föhntuulen vuoksi. Vuotuinen sademäärä on tyypillisesti etelässä noin 700 mm ja pohjoisessa noin 450 mm.

Tukholman eteläpuoli

Tukholman eteläpuolisessa Ruotsissa vallitsee leutotalvinen ja lämminkesäinen ilmasto lounaisrannikkoa ja Skånea lukuun ottamatta. Alue on lumen peitossa puolesta kahteen kuukautta vuosittain, mutta toisinaan talvet ovat lounaistuulten vallitessa hyvinkin lumettomia. Talvella säät ovat leutoja, sillä Itämeri lämmittää aluetta idässä ja Atlantin lauhkeat tuulet lännessä. Myöskään Siperian ja Venäjän kylmät ilmamassat eivät Itämeren takia pääse helposti leviämään alueelle idästä käsin. Erityisesti Gotlannin ja Öölannin saarilla talvet ovat hyvin leutoja, mutta toisaalta kesäisin ne ovat hieman manner-Ruotsia viileämpiä. Helteitä esiintyy kesäisin säännöllisesti toukokuulta syyskuulle. Sateet painottuvat loppukesään, syksyyn ja alkutalveen. Keväät ja alkukesät ovat kuivia ja aurinkoisia. Sademäärä vaihtelee noin 700-900 mm välillä.

Lounaisrannikko ja Skåne

Eteläisimmässä Ruotsissa ja lounaisrannikolla ilmasto on Ruotsin lauhkein. Pysyvä lumipeite on maassa vain joitakin päiviä tammi-helmikuussa, joten talvet ovat selvästi lyhyempiä kuin pohjoisempa. Lunta ei toisinaan sada koko talvena. Lumettomuuden vuoksi talvet ovat pimeämpiä kuin pohjoisempana. Atlantin ja Itämeren leudontava vaikutus näkyy alueella voimakkaasti myös kesäisin: päivälämpötilat ovat keski- ja loppukesällä usein matalampia kuin pohjoisempana sisämaassa, mutta syksyllä alue pysyy lämpimämpänä pohjoista pidempään. Etenkin loppukesät, syksyt ja talvet ovat sateisia, keväät ja alkukesät taas kuivia. Talvella runsaimmat sateet saadaan aivan alueen eteläisimmissä osissa. Sademäärä on noin 900-1000 mm.

Viime vuosina erityisesti Etelä-Ruotsissa on esiintynyt varsinkin talvisin epätavallisen korkeita lämpötiloja ja sadejaksoja, mikä on herättänyt keskustelua ilmastonmuutoksesta. Joulukuun 2006 keskilämpötila oli Göteborgissa +7,2 °C (Helsingissä tuolloin +4,0°C).

Kasvillisuus

Lapporten-vuoristolaakso

Stora Sjöfalletin kansallispuisto

Ruotsin kasvillisuus vaihtelee Lapin karuista tunturialueista Etelä-Ruotsin vehmaisiin lauhkeisiin lehtimetsiin.

Alpiinista tundramaista kasvillisuutta ja tunturikoivikoita kasvaa Skandeilla heti tunturipaljakoiden alapuolella.

Muutoin koko Pohjois-Ruotsi on havumetsävyöhykettä. Tukholman pohjoiseen sijaitsevassa Ruotsissa aivan pohjoiseen saakka alavilla mailla valtapuulajeja ovat kuusi, koivut ja mänty. Puulajisuhteet vaihtelevat pohjoisuuden, pienilmaston ja maaperän mukaan. Aivan Pohjoisimmassa Ruotsissa havumetsät ovat matalia mäntyä, kuusta ja koivua kasvavia sekametsiä. Tukholman seudulla sen sijaan on nähtävissä selvästi kolme eri päämetsätyyppiä: tuore kangasmetsä (kuusia ja koivuja), kuiva kangasmetsä (mäntyä) ja lehto (kuusta ja/tai jaloja lehtipuita).

Aivan Tukholman pohjoispuolella kulkee Hemiboreaalisten sekametsien ja tammen levinneisyysraja. Ruotsalaiset sekametsät ovat sekoitus keskieurooppalaista lehtimetsää ja Skandinaavista havusekametsää. Vallitsevia ne ovat Tukholman eteläpuolisessa osassa Ruotsia. Varsinaisen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisrajan ja kuusen levinneisyysalueen eteläraja kulkevat eteläisimmässä ruotsissa.

Metsäkuusi kasvaa luonnostaan koko Ruotsissa, mutta Etelä-Ruotsissa se on pohjoisia alueita vähälukuisempi. Euroopanpyökki kasvaa luonnonvaraisena pohjoisimmillaan hieman Tukholman eteläpuolella, mutta taas vastaavilla leveyksillä Virossa ja Latviassa sitä ei ole ollenkaan. Eteläisimmässä Ruotsissa on luonnonvaraisia metsiä, joissa kasvaa muun muassa runsaasti euroopanpyökkiä, euroopanvalkopyökkiä ja talvitammea.

Alvareiksi kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa. Kasvillisuus alvareilla on samantyyppistä kuin Englannin nummilla. Alun perin alvareita peittivät sankat seka- ja lehtimetsät, mutta ahkera laidunnus on aikojen kuluessa ehkäissyt puuston uusiutumisen. Vain ne kasvit, joita laiduntavat eläimet ovat karttaneet, ovat selvinneet. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi kanerva ja kataja.

Väestö

Pääartikkeli: Ruotsin väestö

Vuonna 2008 Ruotsin väestömääräksi arvioitiin 9 234 209 henkilöä. Noin 85 % väestöstä elää kaupungeissa. Saamelaiset ovat Ruotsin alkuperäiskansa, jotka muuttivat Ruotsin alueelle noin 8000-5000 vuotta sitten. Ruotsissa saamelaisia asuu maassa 14 000. Suomalaisia muutti Pohjois-Ruotsiin jo aikaisessa vaiheessa. Maahanmuuton takia ruotsalaisista oli vuonna 2007 13,4 % ulkomailla syntyneitä. 17,3 %:lla asukkaista on ulkomaalaistausta. Muiden maiden kansalaisia on 5,7 % Ruotsin väestöstä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Suomesta, entisen Jugoslavian alueilta ja Irakista.

Ruotsin väestöstä taajamissa asuu noin 83 %, mikä on suunnilleen saman verran kuin Suomessakin. Koska Ruotsissa kaupungistumisen mittarina käytetään taajamaväestöä ja Suomessa on käytössä eri määritelmä, on syntynyt käsitys siitä, että Suomi olisi huomattavasti maaseutumaisempi maa kuin Ruotsi. Tukholma, Göteborg ja Malmö ovat tärkeimmät kaupungit ja muodostavat etelän kolmion. Tukholman väkiluku on viime vuosina kasvanut huomattavasti nopeammin kuin Helsingin, mihin syynä lienee edullisempi asuminen Tukholmassa ja asuntojen parempi saatavuustilanne.

Suurimmat kunnat

Tukholman kaupungintalo on tärkeimpiä Ruotsin symboleita.

Sijoitus	Kunta	Väkiluku 2008	Pinta-ala (km²)	Väestötiheys
1	Tukholma	810 120	187,74	4 124,91
2	Göteborg	500 197	450,71	1 080,58
3	Malmö	286 535	155 56	1 752,60
4	Uppsala	190 668	2 189,10	84,01
5	Linköping	141 863	1 435,80	96,08
6	Västerås	134 684	962,78	137,46
7	Örebro	132 277	1 380,11	92,87
8	Norrköping	128 060	1 503,61	82,95
9	Helsingborg	126 754	346,25	353,35
10	Jönköping	125 154	1 488,75	81,43
11	Uumaja	112 728	2 331,39	47,58
12	Lund	107 351	430,27	238,11
13	Borås	101 487	915,22	108,88

Katso myös

• Luettelo Ruotsin kunnista
• Luettelo Ruotsin kaupungeista

Kieli

Pääartikkeli: Ruotsin kielipolitiikka

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi että viralliseksi kieleksi. Suurin vähemmistökieli on suomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokimukan ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.

Ruotsissa on myös paljon toisistaan eroavia murteita. Koulutuksessa käytetty standardiruotsi perustuu Tukholman ympäristön puhetapaan (Tosin Suomen opetuksessa on kielipolitiikan johdosta otettu mukaan piirteitä suomenruotsista).

Uskonto

Uppsalan tuomiokirkko

Ruotsalaisista 71,3 % kuului maan evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2009 lopulla. Vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä 23 % ruotsalaisista ilmoitti uskovansa Jumalaan, 53 % ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 23 % ilmoitti etteivät usko mihinkään näistä. Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmannes ruotsalaisista katsoo olevansa kristittyjä.

Kymmenessä vuodessa kuusi suurinta ruotsalaista vapaakirkkoa on menettänyt 70 000 jäsentä, mikä on 15 prosenttia niiden jäsenkunnasta.

Ruotsissa on paljon muslimeja, arviolta noin 450 000; vain neljäsosa heistä on uskonnollisia. Vuonna 2000 Ruotsissa oli 90 000 uskoa harjoittavaa muslimia, kun vuonna 2010 heitä oli jo 110 000. Joidenkin tutkimusten mukaan Ruotsin muslimeista vain 5 % harjoittaa uskoaan siten, että käyvät aina perjantairukouksissa ja rukoilevat viisi kertaa päivässä, kuten Koraani käskee tehdä. Suurin osa Ruotsin muslimeista on sunnalaisia. Vuonna 2008 Ruotsin muslimit saivat oman sharia-rahaston, joka sijoittaa islaminuskon periaatteiden mukaan.

Elämänasenne ja poliittinen kulttuuri

Ruotsalaiset luottavat kotimaahansa ja sen politiikkaan. Äänestysprosentti on ollut korkea. Monet kannattavat laajaa julkisen sektorin osuutta (nk. pohjoismaista hyvinvointirakennetta), tosin viime vuosina vaihtoehtoiset talousmallit ovat nostaneet suosiotaan. Koulutussektori on avattu laajemmin kilpailulle vuonna 2007. Naisten asema on tunnetusti tasa-arvoinen. Verotusta on kevennetty porvarihallituksen aikana.
Ruotsalaiset myös matkustavat paljon. Suosittuja lomakohteita ovat mm. Thaimaa, Espanja, Kreikka ja Kalifornia. Monet nuoret viettävät lukion jälkeen välivuoden ulkomailla kielikurssilla tai aupairina, tai ovat aiemmin vaihto-oppilaina.^lähde?

Talous

Ruotsin reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos 1996-2006.

IKEA on ruotsalainen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalumyymäläketju.

Pääartikkeli: Ruotsin talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen kuin Suomen. Ruotsin teollistuminen perustui rautamalmiin ja puuhun. Mineraalit ovat edelleen tärkeitä; Ruotsi tuottaa suurimman osan Euroopan rautamalmista. Hiilivaroja sillä ei juurikaan ole, ja energiantuotannosta vesivoima muodostaa suuren osan. Maataloudessa työskentelee 2 % työvoimasta ja pystyy tuottamaan maan oman tarpeen. Metsätaloudessa Ruotsi on yksi maailman johtavia maita.

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusreaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (kolme painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen; kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mikä ei toteudu korvaavien energianlähteiden puutteessa. Ydinvoimalla tuotetaan noin 50% sähköstä, eli 65-70 TWh vuodessa.

Julkinen sektori muodostaa suuren osan taloudesta, 56 % BKT:sta ja valtio työllistää 23 % työvoimasta (2003). Työttömyysaste on alhainen (6 % kesällä 2004). Työmarkkinoita on muutettu joustavammaksi jonkin verran viime vuosina.

Volvo, Saab-Scania, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja, joiden omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle, muun muassa Wallenberg-suvulle. Ruotsilla on laaja kotimainen aseteollisuus, jota tuetaan omien puolustusvoimien hankinnoilla.

Kuitenkin palvelualoilla on yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Ruotsalaisista tuotteista tunnetuksi brandeiksi ovat nousseet muun muassa H&M, Åhlens, KappAhl, Gina Tricot, Hemtex, Absolut ja IKEA. Myös viihde; musiikki- ja elokuvateollisuus ovat suosittuja vientialoja.

2000-luvulla omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen, esimerkiksi Saab Automobilen siirtyessä General Motorsille ja sieltä hollantilais-venäläiseen omistukseen ja Volvo Carsin Ford Motor Companyn kautta kiinalaisille. Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä. Näistä esimerkkeinä muun muassa Stora Enso, TeliaSonera, TietoEnator ja Nordea.

Maatalous irrotettiin subventiosta vuonna 1990 ympäristöliikkeiden toivomuksesta sekä muutenkin taloudellisista syistä. Ruuan hinta laski kilpailun avautumisen johdosta jonkin verran.^lähde?

Merkittävimmät luonnonvarat

• sinkki
• rautamalmi
• kupari
• lyijy
• hopea
• uraani
• puu

Merkittävimmät vientituotteet

• koneet
• moottoriajoneuvot
• metsätaloustuotteet
• rauta
• teräs
• kemikaalit

Liikenne

Ruotsissa on kaikkiaan 249 lentopaikkaa, joista 152:lla on päällystetty kiitotie. Rautateiden kokonaispituus on 11 633 kilometriä. Merkittäviä satamapaikkoja ovat Brofjorden (Lysekilissä), Göteborg, Helsingborg, Luulaja, Malmö, Stenungsund, Tukholma, Trelleborg ja Visby.

Kulttuuri

Ruotsalainen kirjallisuus on menestynyt maailmalla: maahan on tullut seitsemän kirjallisuuden nobelia. August Strindbergin näytelmiä, Astrid Lindgrenin ja Selma Lagerlöfin lastenkirjoja sekä Harry Martinsonin runoja on käännetty monille kielille.

Ruotsin musiikkimaailmasta tunnetaan monet kevyen musiikin tähdet ja yhtyeet, etunenässä ABBA. Klassiselta puolelta Carl Michael Bellman, Jenny Lind ja Jussi Björling.

Ruotsalainen elokuva menestyi jo varhain. Näyttelijät Greta Garbo ja Ingrid Bergman ja ohjaaja Ingmar Bergman menestyivät 1900-luvulla. Lasse Hallström kuuluu jo seuraavaan sukupolveen.

Maailmanperintökohteet

Unescon maailmanperintöluettelossa on Ruotsista 13 kulttuurikohdetta, yksi luontokohde ja yksi "sekakohde".

• Birka ja Hovgården
• Drottningholmin kuninkaallinen tila
• Engelsbergin terästehdas
• Gammelstadin kirkonkylä Luulajassa
• Höga Kusten/Merenkurkun saaristo, yhteinen Suomen kanssa (luontokohde)
• Karlskronan satamakaupunki
• Ruotsin Lappi (sekä luonto- että kulttuurikohde)
• Skogskyrkogården
• Struven ketju, jaettu muiden Pohjois-Euroopan maiden kanssa
• Suuren kuparivuoren kaivosalue Falunissa
• Tanumin kalliopiirrokset
• Varbergin radioasema
• Visbyn hansakaupunki
• Etelä-Öölannin maatalousmaisema

Media

Ruotsin sähköistä mediaa hallitsi pitkään lupamaksurahoitteinen julkinen palvelu, jota hoitaa Sveriges Television SVT. Sen tärkein kilpailija on vuonna 1992 perustettu kaupallinen TV4. Maa siirtyi digitaalitelevisioon varhain, analogialähetykset lopetettiin vuonna 2007. Monissa kotitalouksissa on kaapeli tai satelliittivastaanotin. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat vuonna 1993, ja niitä on nykyisin yli sata.

Dagens Nyheter on Ruotsin suurin aamulehti. Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettu Aftonbladet sekä vuonna 1944 perustettu Expressen. Sanomalehtien tilaaminen kotiin on yleistä, ja ruotsalaiset ovat maailman ahkerimpien sanomalehtien lukijoiden joukossa. Maassa ilmestyy kuusi päivittäistä sanomalehteä.

Urheilu

Latvian ja Ruotsin välinen ottelu vuoden 2005 jääkiekon MM-kilpailuissa.

Ullevi on Pohjoismaiden suurin stadion.

Ruotsi on erittäin menestynyt maa sekä kesä- että talviurheilulajeissa, joissa molemmissa Ruotsissa on hyvät harjoitteluolosuhteet. Eniten katsojia saavat jalkapallo ja jääkiekko. Ruotsin jalkapallomaajoukkue voitti olympiakultaa 1948, ja on pelannut MM-kisojen lopputurnauksessa 11 kertaa. Maan jääkiekkojoukkue, Tre Kronor, on voittanut kaksi olympiakultaa ja kahdeksan maailmanmestaruutta. Myös Ruotsin jääpallomaajoukkue on eräs kautta aikain perinteikkäimmistä ja menestyksekkäimmistä maajoukkueista.

Ruotsin salibandymaajoukkue on voittanut 6 maailmanmestaruutta ja yhden MM-hopean. Ruotsi on myös menestynein maa käsipallon miesten maailman- ja Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Brännboll on Ruotsissa suosittu baseballin ja pesäpallon lähisukulaispeli, jota harrastetaan lähinnä amatööritasolla puistoissa, eikä sillä ole varsinaista organisoitua toimintaa.

Ruotsi on isännöinyt vuoden 1912 olympialaisia, vuoden 1958 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuita, vuoden 1992 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuita, vuoden 1995 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuita, yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuja vuosina 1958 ja 2006 sekä useaan kertaan hiihdon, jääkiekon ja jääpallon maailmanmestaruuskilpailuita.

Tunnettuja ruotsalaisia urheilijoita ovat muun muassa tennispelaajat Björn Borg, Mats Wilander ja Stefan Edberg, yleisurheilijat Carolina Klüft, Patrik Sjöberg ja Stefan Holm, golfaaja Annika Sörenstam, alppihiihtäjät Ingemar Stenmark ja Anja Pärson, hiihtäjät Sixten Jernberg, Thomas Wassberg ja Gunde Svan, jalkapalloilijat Gunnar Gren, Gunnar Nordahl, Nils Liedholm ja Fredrik Ljungberg sekä jääkiekkoilijat Nicklas Lidström, Henrik Zetterberg, Nicklas Bäckström, Mats Sundin, Thomas Steen, Markus Näslund, Peter Forsberg, Daniel Alfredsson, Henrik Lundqvist, Henrik Sedin, Daniel Sedin, Börje Salming, Patrik Berglund ja Pelle Lindbergh.

Jerringpriset on Ruotsin radion urheilutoimituksen perustama palkinto, joka myönnetään vuosittain menestyneelle ruotsalaiselle urheilijalle edellisen vuoden saavutuksista.

Aiheesta muualla

• Ruotsi Google Mapsissa
• VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto
• Matkaopas aiheesta Sweden Wikivoyagessa (englanniksi)