Ero sivun ”EEC-vetoomus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 292 muokkausta
p Suomen vastalause?
Rivi 1: Rivi 1:
'''EEC-vetoomus''' oli [[Suomi|Suomen]] vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle solmia vapaakauppasopimus [[EEC]]:n (josta muodostui ''[[Euroopan yhteisö]]'') kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena [[Helsingin sanomat|Helsingin sanomissa]] [[19. syyskuuta]] [[1973]] otsikolla ''EEC-vapaakauppasopimus torjuttava''. Vetoomus kohdistettiin "tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle".
'''EEC-vetoomus''' oli vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle solmia vapaakauppasopimus [[EEC]]:n (josta muodostui ''[[Euroopan yhteisö]]'') kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] [[19. syyskuuta]] [[1973]] otsikolla ''EEC-vapaakauppasopimus torjuttava''. Vetoomus kohdistettiin "tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle".


==Jakautuneen vasemmiston vastalause==
==Jakautuneen vasemmiston vastalause==
Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta EY:n kanssa ja vaati, että [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja [[SEV]]-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.<ref>Helsingin Sanomat 19.9.1973. ''EEC-vapaakauppasopimus torjuttava'' (ilmoitus), s. 20</ref>
Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta [[Euroopan yhteisö]]n kanssa ja vaati, että [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja [[SEV]]-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.<ref>Helsingin Sanomat 19.9.1973. ''EEC-vapaakauppasopimus torjuttava'' (ilmoitus), s. 20</ref>


Vetoomuksen allekirjoittaneet noin 500 julkisuuden henkilöä anti-EEC-toimikunnan puheenjohtajan [[Hannu Vesa]]n johdolla myös jättivät adressinsa tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselle]] tuntia ennen EEC-sopimuksen allekirjoittamista [[5. lokakuuta]] [[1973]] ja kehottivat vielä kerran harkitsemaan sopimuksen torjumista. Kekkonen valitteli, ettei voinut ottaa kansalaisjärjestöä aiemmin, ennen presidentin esittelyä [[3. lokakuuta]], mutta totesi myös, ettei tapaaminen olisi muuttanut päätöstä. Adressin ojensi Yrjö Tirri.<ref name="HSAdressi">Helsingin Sanomat 6.10.1973. ''Vastustajat vetosivat vielä kerran UKK:hon''. s. 7 ja 12</ref>
Vetoomuksen allekirjoittaneet noin 500 julkisuuden henkilöä anti-EEC-toimikunnan puheenjohtajan [[Hannu Vesa]]n johdolla myös jättivät adressinsa tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselle]] tuntia ennen EEC-sopimuksen allekirjoittamista [[5. lokakuuta]] [[1973]] ja kehottivat vielä kerran harkitsemaan sopimuksen torjumista. Kekkonen valitteli, ettei voinut ottaa kansalaisjärjestöä aiemmin, ennen presidentin esittelyä [[3. lokakuuta]], mutta totesi myös, ettei tapaaminen olisi muuttanut päätöstä. Adressin ojensi Yrjö Tirri.<ref name="HSAdressi">Helsingin Sanomat 6.10.1973. ''Vastustajat vetosivat vielä kerran UKK:hon''. s. 7 ja 12</ref>


SDP:n puolueneuvosto äänesti EEC-sopimuksen hyväksymisestä 19.9.1973. Päätös ei syntynyt ilman kritiikkiä. Esimerkiksi kansanedustaja [[Erkki Tuomioja]] näki torjumisen antavan paremmat mahdollisuudet puolustaa ja korottaa työväen elinehtoja.<ref>Helsingin Sanomat 20.9.1973 ''Kyllä EEC-sopimukselle äänin 54–4''. s. 14</ref> Kansanedustaja [[Tellervo M. Koivisto]] taas sai kirjallisen varoituksen puolueeltaan SDP:ltä EEC:n vastustamisesta. Hän kiisti huhut puolueesta loikkaamisesta sanomalla: "Ei se, että vastustan EEC:tä, tee minusta kommunistia."<ref>Helsingin Sanomat 19.9.1973. ''Tellervo M. Koivisto sai puolueelta vakavan huomautuksen''. s. 13</ref>
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] puolueneuvosto äänesti EEC-sopimuksen hyväksymisestä [[19. syyskuuta]] [[1973]]. Päätös ei syntynyt ilman kritiikkiä. Esimerkiksi kansanedustaja [[Erkki Tuomioja]] näki torjumisen antavan paremmat mahdollisuudet puolustaa ja korottaa työväen elinehtoja.<ref>Helsingin Sanomat 20.9.1973 ''Kyllä EEC-sopimukselle äänin 54–4''. s. 14</ref> Kansanedustaja [[Tellervo M. Koivisto]] taas sai kirjallisen varoituksen puolueeltaan SDP:ltä EEC:n vastustamisesta. Hän kiisti huhut puolueesta loikkaamisesta sanomalla: "Ei se, että vastustan EEC:tä, tee minusta kommunistia."<ref>Helsingin Sanomat 19.9.1973. ''Tellervo M. Koivisto sai puolueelta vakavan huomautuksen''. s. 13</ref>


Anti-EEC-toimikunta järjesti eri puolilla Suomea mielenosoituksia sopimusta vastaan. Järjestäjien mukaan 8000 ja poliisin mukaan 6000 ihmistä osoitti mieltään Helsingissä [[eduskuntatalo]]n edessä 20. syyskuuta. Mielenosoituksessa puhuivat muun muassa Hannu Vesa (sd.), [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:n]] puheenjohtaja [[Aarne Saarinen]] ja [[Ilkka Taipale]] (sd.). Samana päivänä Turussa Kupittaan jalkapallokentällä osoitti mieltään 2000 ja Tampereella Keskustorilla 3000 ihmistä. Myös työpaikoilla tapahtui mielenosoitusseisauksia.<ref>Helsingin Sanomat 21.9.1973. ''Tuhannet marssivat EEC:tä vastaan''. s. 11</ref> Ojentaessaan presidentille adressia, anti-EEC-toimikuntalaiset lupasivat järjestää uuden mielenosoituksen [[9. lokakuuta]]<ref name="HSAdressi"/>. Helsingissä mieltä osoitti 5000. Helsingin Sanomien mukaan vasemmistolaisten lisäksi tilaisuudessa puhui [[Suomen kansan yhtenäisyyden puolue|Skyp:n]] [[Olavi Tupamäki]]. Muista puhujista [[Taisto Sinisalo]]n mielestä sopimus oli vakava loukkaus Suomen ja Neuvostoliiton välistä [[YYA-sopimus]]ta vastaan.
Anti-EEC-toimikunta järjesti eri puolilla Suomea mielenosoituksia sopimusta vastaan. Järjestäjien mukaan 8000 ja poliisin mukaan 6000 ihmistä osoitti mieltään Helsingissä [[eduskuntatalo]]n edessä 20. syyskuuta. Mielenosoituksessa puhuivat muun muassa Hannu Vesa (sd.), [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:n]] puheenjohtaja [[Aarne Saarinen]] ja [[Ilkka Taipale]] (sd.). Samana päivänä Turussa Kupittaan jalkapallokentällä osoitti mieltään 2000 ja Tampereella Keskustorilla 3000 ihmistä. Myös työpaikoilla tapahtui mielenosoitusseisauksia.<ref>Helsingin Sanomat 21.9.1973. ''Tuhannet marssivat EEC:tä vastaan''. s. 11</ref> Ojentaessaan presidentille adressia, anti-EEC-toimikuntalaiset lupasivat järjestää uuden mielenosoituksen [[9. lokakuuta]]<ref name="HSAdressi"/>. Helsingissä mieltä osoitti 5000. Helsingin Sanomien mukaan vasemmistolaisten lisäksi tilaisuudessa puhui [[Suomen kansan yhtenäisyyden puolue|Skyp:n]] [[Olavi Tupamäki]]. Muista puhujista [[Taisto Sinisalo]]n mielestä sopimus oli vakava loukkaus Suomen ja Neuvostoliiton välistä [[YYA-sopimus]]ta vastaan.

Versio 23. toukokuuta 2011 kello 18.14

EEC-vetoomus oli vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle solmia vapaakauppasopimus EEC:n (josta muodostui Euroopan yhteisö) kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena Helsingin Sanomissa 19. syyskuuta 1973 otsikolla EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. Vetoomus kohdistettiin "tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle".

Jakautuneen vasemmiston vastalause

Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta Euroopan yhteisön kanssa ja vaati, että Neuvostoliiton ja SEV-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.[1]

Vetoomuksen allekirjoittaneet noin 500 julkisuuden henkilöä anti-EEC-toimikunnan puheenjohtajan Hannu Vesan johdolla myös jättivät adressinsa tasavallan presidentti Urho Kekkoselle tuntia ennen EEC-sopimuksen allekirjoittamista 5. lokakuuta 1973 ja kehottivat vielä kerran harkitsemaan sopimuksen torjumista. Kekkonen valitteli, ettei voinut ottaa kansalaisjärjestöä aiemmin, ennen presidentin esittelyä 3. lokakuuta, mutta totesi myös, ettei tapaaminen olisi muuttanut päätöstä. Adressin ojensi Yrjö Tirri.[2]

SDP:n puolueneuvosto äänesti EEC-sopimuksen hyväksymisestä 19. syyskuuta 1973. Päätös ei syntynyt ilman kritiikkiä. Esimerkiksi kansanedustaja Erkki Tuomioja näki torjumisen antavan paremmat mahdollisuudet puolustaa ja korottaa työväen elinehtoja.[3] Kansanedustaja Tellervo M. Koivisto taas sai kirjallisen varoituksen puolueeltaan SDP:ltä EEC:n vastustamisesta. Hän kiisti huhut puolueesta loikkaamisesta sanomalla: "Ei se, että vastustan EEC:tä, tee minusta kommunistia."[4]

Anti-EEC-toimikunta järjesti eri puolilla Suomea mielenosoituksia sopimusta vastaan. Järjestäjien mukaan 8000 ja poliisin mukaan 6000 ihmistä osoitti mieltään Helsingissä eduskuntatalon edessä 20. syyskuuta. Mielenosoituksessa puhuivat muun muassa Hannu Vesa (sd.), SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen ja Ilkka Taipale (sd.). Samana päivänä Turussa Kupittaan jalkapallokentällä osoitti mieltään 2000 ja Tampereella Keskustorilla 3000 ihmistä. Myös työpaikoilla tapahtui mielenosoitusseisauksia.[5] Ojentaessaan presidentille adressia, anti-EEC-toimikuntalaiset lupasivat järjestää uuden mielenosoituksen 9. lokakuuta[2]. Helsingissä mieltä osoitti 5000. Helsingin Sanomien mukaan vasemmistolaisten lisäksi tilaisuudessa puhui Skyp:n Olavi Tupamäki. Muista puhujista Taisto Sinisalon mielestä sopimus oli vakava loukkaus Suomen ja Neuvostoliiton välistä YYA-sopimusta vastaan.

Alun perin mukana puhumassa piti olla myös LNL:n edustajat, joka ilmoitti vastustavansa EEC:tä, mutta se ei halunnut osallistua mielenosoitukseen, koska sen mielestä he eivät voineet hyväksyä tilaisuuden tunnusta, joka oli LNL:n mukaan "suunnattu ulkopoliittista johtoa vastaan ja asettaa Suomen kauppajärjestelyt ja yya-sopimuksen vastakkain".[6]

Allekirjoittajia

Vetoomuksen allekirjoitti noin 500 suomalaista, joiden joukossa oli poliitikkoja, toimittajia ja kulttuurihenkilöitä sekä tuntemattomampia henkilöitä. Helsingin Sanomien uutisen mukaan allekirjoittajat olivat julkisuuden henkilöitä.[2] Markku Jokisipilän mukaan useat heistä ovat tai ovat olleet korkea-arvoisia poliitikoita tai arvostettuja kulttuurihenkilöitä[7]. (Kaikki allekirjoittajat[8].)

Joitakin allekirjoittajia:

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. ↑ Helsingin Sanomat 19.9.1973. EEC-vapaakauppasopimus torjuttava (ilmoitus), s. 20
  2. ↑ a b c Helsingin Sanomat 6.10.1973. Vastustajat vetosivat vielä kerran UKK:hon. s. 7 ja 12
  3. ↑ Helsingin Sanomat 20.9.1973 Kyllä EEC-sopimukselle äänin 54–4. s. 14
  4. ↑ Helsingin Sanomat 19.9.1973. Tellervo M. Koivisto sai puolueelta vakavan huomautuksen. s. 13
  5. ↑ Helsingin Sanomat 21.9.1973. Tuhannet marssivat EEC:tä vastaan. s. 11
  6. ↑ Helsingin Sanomat 10.10.1973. Mielenosoituksia eri puolilla Suomea – Noin 5000 vastusti EEC:tä Helsingissä. s. 7
  7. ↑ Markku Jokisipilä: Suomalaista jatkuvuutta, 20.8.2007, viitattu 9.12.2007

    »mm. nykyinen presidentti, Suomen pankin pääjohtaja, Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja, parikin EU-parlamentaarikkoa, ex-ulkoministeri, entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, pari ex-maaherraa, suurlähettiläitä, arvostettuja professoreja, yliopistorehtoreita, eturivin kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikoita ja elokuva-alan ihmisiä, palkittuja journalisteja, kulttuuripolitiikan mahtinimiä, korkeita virkamiehiä jne.»
    (Markku Jokisipilä)
  8. ↑ Martti Valkonen. Sananvapaus kauppatavarana, luku Järki, jolla maailmaa hallitaan. ISBN 952-99057-1-8. Verkossa: [1]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=EEC-vetoomus&oldid=10214908”