Ero sivun ”Glaxo Smith Kline” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: hi:ग्लैक्सो स्मिथक्लाइन (Glaxo Smithkline) |
p r2.6.4) (Botti lisäsi: sh:GlaxoSmithKline |
||
Rivi 103: | Rivi 103: | ||
[[ru:GlaxoSmithKline]] |
[[ru:GlaxoSmithKline]] |
||
[[sco:GlaxoSmithKline]] |
[[sco:GlaxoSmithKline]] |
||
[[sh:GlaxoSmithKline]] |
|||
[[sv:Glaxosmithkline]] |
[[sv:Glaxosmithkline]] |
||
[[zh:葛蘭素史克]] |
[[zh:葛蘭素史克]] |
Versio 17. toukokuuta 2011 kello 16.17
GlaxoSmithKline on kansainvälinen lääkealalla toimiva pörssiyhtiö. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Lontoossa, Isossa-Britanniassa. Yhtiö muodostettiin vuonna 2000, kun lääkeyhtiöt Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham yhdistyivät.
GlaxoSmithKline on listautunut New Yorkin pörssiin ja Lontoon pörssiin (LSE: GSK, NYSE: GSK).
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Sir Chris Gent ja toimitusjohtaja on Andrew Witty.
GSK kehittää ja valmistaa alkuperäislääkkeitä sekä rokotteita. GSK:n pääterapia-alueita ovat hengitystie-, keskushermosto-, metabolia-, infektio- ja syöpäsairaudet. Vuosittain GSK:n tutkijat analysoivat 65 miljoonaa molekyyliä uusien lääkkeiden kehittämiseksi. GSK tekee tutkimusyhteistyötä myös muiden tutkimusorganisaatioiden ja bioteknologiayritysten kanssa. Uuden lääkkeen kehittäminen vaatii keskimäärin 12–15 vuoden tuotekehitystyön.
GSK:n historiaa
GlaxoWellcome
1873 Joseph Nathan & Co perustettiin Uudessa Seelannissa. 1900-luvun alussa yhtiö alkoi valmistaa maitojauhetta, jolle rekisteröitiin nimi Glaxo. Yhtiön tytäryritykseksi perustettiin Glaxo Laboratories vuonna 1935. Se oli merkittävä penisilliinin tuottaja toisen maailmansodan aikaan.
1880 Yhdysvaltalaiset apteekkarit Henry Wellcome ja Silas Burroughs perustivat Lontoossa Burroughs Wellcome & Company -nimisen yhtiön.
1902 The Wellcome Tropical Research Laboratories perustettiin.
1936 Wellcome-yhtiön Sir Henry Dale sai lääketieteen Nobel-palkinnon hermoimpulssien kemiallista välittymistä koskevista tutkimuksistaan.
1982 Wellcome-yhtiön Sir John Vane sai lääketieteen Nobel-palkinnon yhdessä kahden muun tutkijan kanssa tutkimuksistaan, jotka koskivat kipuaistimuksia välittäviä prostaglandiineja.
1995 Glaxo ja Wellcome yhdistyivät vuonna 1995, ja syntyi GlaxoWellcome.
SmithKline Beecham
1830 John K. Smith avasi ensimmäinen lääkekauppansa Philadelphiassa. 1800-luvun lopulla yritysoston yhteydessä tuli uudeksi nimeksi Smith Kline & French.
1843 Thomas Beecham toi Englannissa markkinoille Beecham Pills -nimisen ulostuslääkkeen. Syntyi Beecham Group.
1943 Kokonaan lääketutkimukseen keskittynyt Beecham Research Laboratories perustettiin.
1963 Smith Kline & French Laboratories osti belgialaisen RIT:n (Recherce et Industrie Thérapeutiques), joka valmisti rokotteita. Yhtiö laajeni myöhemmin mm. ostamalla laboratorioita Kanadassa ja USA:ssa.
1982 SmithKline yhdistyi Beckman Instruments Inc:n kanssa vuonna 1982. Yhtiön nimeksi tuli SmithKline Beckman.
1988 SmithKline BioScience Laboratories osti International Clinical Laboratories, Inc:n vuonna 1988.
Smith Kline & French Laboratories:ssa sekä Wellcome-yhtiöiden tutkimuslaitoksissa työskennellyt Sir James Black sai yhdessä George Hitchingsin ja Gertrude Elionin kanssa lääketieteen Nobel-palkinnon tutkimuslöydöksistään, jotka koskivat tärkeitä lääkehoidon periaatteita.
1989 SmithKline Beckman ja Beecham Group yhdistivät voimansa. Syntyi yksi maailman suurimmista tutkivista lääkeyhtiöstä nimeltään SmithKline Beecham.
2000 Glaxo Wellcome ja SmithKline Beecham yhdistyivät, ja syntyi GlaxoSmithKline.
Sikainfluenssaan käytetyn Pandemrix-rokotteen valmistanut lääkeyhtiö GlaxoSmithKline haki 4.7.2006 patenttia lääkkeelle, josta todettiin olevan hyötyä narkolepsian hoidossa. Patentti hyväksyttiin Euroopassa 12.5.2010, ja se tuli lainvoimaiseksi Suomessa 31.8.2010.[1][2][3]
Britannian petostentorjuntavirasto SFO käynnisti helmikuussa 2007 tutkimukset epäillessään GlaxoSmithKlinen maksaneen lahjuksia Saddam Husseinin hallinnolle Irakissa. Esitettyjen väitteiden mukaan GSK maksoi miljoonan dollarin edestä voitelurahoja saadakseen yhdeksän lääketoimituksiin liittyvää sopimusta itselleen.[4]
Yhdysvaltain kongressin perustama tutkintalautakunta julkaisi marraskuussa 2007 raportin[5], jonka mukaan GlaxoSmithKline oli painostanut Pohjois-Carolinan yliopiston professori John Busea olemaan hiljaa GSK:n valmistaman diabeteslääke rosiglitatsonin (kauppanimi Avandia) kardiovaskulaarisista riskeistä. GSK:n edustajat painostivat Busen allekirjoittamaan dokumentin, jossa hän peruu aiemmat puheensa lääkkeen mahdollisista riskeistä. Tutkintalautakunnan raportin perusteella yksi painostajista oli GlaxoSmithKlinen pääjohtaja Jean-Pierre Garnier. Lautakunnan arvion mukaan GlaxoSmithKlinen kauppaama diabeteslääke Avandia aiheutti markkinoille tultuaan noin 83 000 sydänkohtausta, joista ainakin osa olisi voitu välttää, mikäli lääkkeen riskit olisivat olleet yleisesti tiedossa.
Euroopan lääkevirasto suosittaa Avandian vetämistä pois markkinoilta, samoin Avandmetin ja Avaglimin, jotka sisältävät samaa ainesosaa. Lääke on ollut GSK:n toiseksi myydyin lääke.[6]
Lähteet
- ↑ European Patent Specification
- ↑ British Journal of Pharmacology 2009
- ↑ Protocol Summary for H3A106104, GlaxoSmithKine
- ↑ Firms accused of bribing Saddam to be investigated by fraud office 14.2.2007. The Guardian. Viitattu 17.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Committee staff report to the chairman and ranking member. Committee on Finance United States Senate. The intimidation of Dr John Buse and the diabetes drug Avandia (PDFPDF) marraskuu 2007. United States Congressional committee. Viitattu 10.11.2009. (englanniksi)
- ↑ Diabeteslääke Avandia vedetään Euroopan markkinoilta yle.fi. Viitattu 25.9.2010.