Ero sivun ”Konnotaatio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Lisäys + kuva kuivakkaan tekstin piristykseksi
Rivi 2: Rivi 2:


== Konnotaatio ja (sana)semantiikka ==
== Konnotaatio ja (sana)semantiikka ==
[[Tiedosto:Pig USDA01c0116.jpg|thumb|left|65px|Porsaan ei-verbaalinen representaatio]]
Suomen sanan ''porsas'' perusmerkitys eli denotaatio on 'porsas'; samoin sanan ''sika'' perusmerkitys on 'sika'. Nämä merkitykset ovat suomen kieltä taitavan henkilön mielessä olevia [[Käsite|käsitteitä]], joiden kautta sanat esittävät eli representoivat konkreettisia porsaita tai sikoja. Näiden denotatiivisten tarkoitteiden ohella esimerkiksi 'porsas' herättää erinäisiä enemmän tai vähemmän sovinnaisia mielleyhtymiä, jotka liittyvät sotkemiseen ja soveliaisuuden rajan ylittävään käytökseen. Nämä ovat perusmerkityksestä 'porsas' kumpuavia, kulttuurisesti jaettuja sivumerkityksiä. Verbi ''porsastella'' onkin johdettu ''porsas''-sanan konnotatiivisesta merkityksestä, kun taas ''porsia''-verbi liittyy ''porsas''-sanan denotatiiviseen merkitykseen. Vastaavasti ''sikailla'' ja ''sikamainen'' rakentuvat perusmerkityksen 'sika' konnotaatioihin.
Suomen sanan ''porsas'' perusmerkitys eli denotaatio on 'porsas'; samoin sanan ''sika'' perusmerkitys on 'sika'. Nämä merkitykset ovat suomen kieltä taitavan henkilön mielessä olevia [[Käsite|käsitteitä]], joiden kautta sanat esittävät eli representoivat konkreettisia porsaita tai sikoja. Näiden denotatiivisten tarkoitteiden ohella esimerkiksi 'porsas' herättää erinäisiä enemmän tai vähemmän sovinnaisia mielleyhtymiä, jotka liittyvät sotkemiseen ja soveliaisuuden rajan ylittävään käytökseen. Nämä ovat perusmerkityksestä 'porsas' kumpuavia, kulttuurisesti jaettuja sivumerkityksiä. Verbi ''porsastella'' onkin johdettu ''porsas''-sanan konnotatiivisesta merkityksestä, kun taas ''porsia''-verbi liittyy ''porsas''-sanan denotatiiviseen merkitykseen. Vastaavasti ''sikailla'' ja ''sikamainen'' rakentuvat perusmerkityksen 'sika' konnotaatioihin.

Olisi epätarkkaa sanoa, että konnotaatiot ovat sanan merkityksen laajennuksia, sillä nekin kuuluvat sanan merkitysrakenteeseen. Konnotaatiot ovat tarkasti sanoen denotaatioon liittyviä assosiaatioita, jotka mielletään toissijaisiksi tai johdetuiksi. Joskus konnotaatioiksi nimitetään myös haukkumanimiä (esim. ''senkin sika!'') ja hellittelysanoja (''äidin pikku porsas!''). Tällaiset spontaanit, puhujan omia hetkellisiä tuntemuksia kuvaavat ilmaisut eivät kuulu sanojen merkitysrakenteeseen, koska periaatteessa miltei mitä tahansa sanoja voidaan käyttää hellittelemiseen tai haukkumiseen (''senkin rypsiporsas!''). Tällaisissa tapauksissa ei siis oikeastaan ole kysymys konnotaatioista.





Versio 15. toukokuuta 2011 kello 22.57

Konnotaatio (latinan con- 'kanssa, myötä' ja notatio 'merkintä') on sanan perusmerkitykseen liittyvä assosiatiivinen, tavallisesti konventionaalistunut sivumerkitys. Kielitieteellisen merkitysopin ja yleisen merkkitieteen lisäksi tätä termiä käytetään myös logiikassa, jossa se tarkoittaa käsitesisältöä.

Konnotaatio ja (sana)semantiikka

Porsaan ei-verbaalinen representaatio

Suomen sanan porsas perusmerkitys eli denotaatio on 'porsas'; samoin sanan sika perusmerkitys on 'sika'. Nämä merkitykset ovat suomen kieltä taitavan henkilön mielessä olevia käsitteitä, joiden kautta sanat esittävät eli representoivat konkreettisia porsaita tai sikoja. Näiden denotatiivisten tarkoitteiden ohella esimerkiksi 'porsas' herättää erinäisiä enemmän tai vähemmän sovinnaisia mielleyhtymiä, jotka liittyvät sotkemiseen ja soveliaisuuden rajan ylittävään käytökseen. Nämä ovat perusmerkityksestä 'porsas' kumpuavia, kulttuurisesti jaettuja sivumerkityksiä. Verbi porsastella onkin johdettu porsas-sanan konnotatiivisesta merkityksestä, kun taas porsia-verbi liittyy porsas-sanan denotatiiviseen merkitykseen. Vastaavasti sikailla ja sikamainen rakentuvat perusmerkityksen 'sika' konnotaatioihin.

Olisi epätarkkaa sanoa, että konnotaatiot ovat sanan merkityksen laajennuksia, sillä nekin kuuluvat sanan merkitysrakenteeseen. Konnotaatiot ovat tarkasti sanoen denotaatioon liittyviä assosiaatioita, jotka mielletään toissijaisiksi tai johdetuiksi. Joskus konnotaatioiksi nimitetään myös haukkumanimiä (esim. senkin sika!) ja hellittelysanoja (äidin pikku porsas!). Tällaiset spontaanit, puhujan omia hetkellisiä tuntemuksia kuvaavat ilmaisut eivät kuulu sanojen merkitysrakenteeseen, koska periaatteessa miltei mitä tahansa sanoja voidaan käyttää hellittelemiseen tai haukkumiseen (senkin rypsiporsas!). Tällaisissa tapauksissa ei siis oikeastaan ole kysymys konnotaatioista.


Kiertoilmaus eli eufemismi on useissa tapauksissa konnotaation tarkoituksellista käyttöä. Tällöin kiertoilmauksella haetaan positiivisia tai ainakin loukkaamattomia konnotaatioita: kuolemisen sijasta voidaan puhua pois nukkumisesta ja alkoholismin sijasta henkilökohtaisesta ongelmasta. Toisaalta neutraali näkökulma edellyttää voimakkaiden konnotaatioiden välttämistä. Mm. naistutkimuksessa on selvitetty konnotaatioihin kätkettyä piiloviestintää.