Ero sivun ”Monikansallinen yritys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Monikansallinen yritys''', |
'''Monikansallinen yritys''', jota toisinaan kutsutaan myös ylikansalliseksi yritykseksi, on suur[[yritys]], jolla on toimintaa samanaikaisesti useissa eri [[valtio]]issa. Niille on ominaista tuotantolaitosten siirtäminen paikasta toiseen sen mukaan, missä kustannukset, kuten palkkakulut ja [[vero]]tus, ovat alhaisimpia. <ref> {{Verkkoviite| Osoite= http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=monikansalliset-yritykset-ja-ihmisoikeudet| Nimeke= Monikansalliset yritykset ja ihmisoikeudet| Tekijä= | Tiedostomuoto= | Ajankohta= 13.5.2011| Julkaisupaikka= Ihmisoikeudet.net| Julkaisija= Ihmisoikeudet.net| Viitattu 13.5.2011| Kieli= suomi|}} </ref> |
||
Monikansallisia yrityksiä ovat muun muassa [[McDonald's]], [[Subway]], [[Bridgestone]], [[Burger King]] ja [[Intersport]]. |
Monikansallisia yrityksiä ovat muun muassa [[McDonald's]], [[Subway]], [[Bridgestone]], [[Burger King]] ja [[Intersport]]. |
||
Suomessa on viidenlaisia monikansallisia yrityksiä: 1) ulkomaalaiset keskisuuret yritykset, 2) ulkomaalaiset suuryritykset, 3) suomalaiset useassa maassa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset, 4) suomalaiset useassa maassa toimivat suuryritykset ja 5) suomalaiset globaalit yritykset. <ref> {{Verkkoviite< Osoite=http://rikuosterman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9752-globalisaatio-osa-ii-%E2%80%93-monikansalliset-yritykset| Nimeke=Globalisaatio osa II - monikansalliset yritykset| Tekijä=Riku Österman| Tiedostomuot= | Ajankohta=13.1.2009| Julkaisupaikka=Uusi Suomi Puheenvuoro| Julkaisija= Uusi Suomi| Viitattu 13.5.2011| Kieli= suomi|}}</ref> |
|||
==Monikansallisten yritysten kritiikkiä== |
==Monikansallisten yritysten kritiikkiä== |
||
Versio 13. toukokuuta 2011 kello 17.13
Monikansallinen yritys, jota toisinaan kutsutaan myös ylikansalliseksi yritykseksi, on suuryritys, jolla on toimintaa samanaikaisesti useissa eri valtioissa. Niille on ominaista tuotantolaitosten siirtäminen paikasta toiseen sen mukaan, missä kustannukset, kuten palkkakulut ja verotus, ovat alhaisimpia. [1] Monikansallisia yrityksiä ovat muun muassa McDonald's, Subway, Bridgestone, Burger King ja Intersport.
Suomessa on viidenlaisia monikansallisia yrityksiä: 1) ulkomaalaiset keskisuuret yritykset, 2) ulkomaalaiset suuryritykset, 3) suomalaiset useassa maassa toimivat pienet ja keskisuuret yritykset, 4) suomalaiset useassa maassa toimivat suuryritykset ja 5) suomalaiset globaalit yritykset. [2]
Monikansallisten yritysten kritiikkiä
Monikansallisten yritysten taloudellinen vaikutusvalta on usein huomattavan suuri ja niiden liikuttelemat rahavarat voivat olla jopa suurempia kuin pienten valtioiden taloudet. Mahdollisimman edullisen tuotantopaikan tavoittelu johtaa helposti kilpailutilanteeseen, jossa valtion etu voi käydä yksittäisten kansalaisten edun edellä. Jotkin monikansalliset yritykset ovat suhtautuneet leväperäisesti ihmisoikeuskysymyksiin, kuten työaikoihin, palkkaukseen, ammatilliseen yhdistymiseen ja työturvallisuuteen. [3] Ratkaisuna ongelmaan on pidetty sitä, että monikansallisten yritysten tulisi noudattaa kussakin toimimassaan maassa kyseisen maan lainsäädäntöä. [4]
Lähteet
- ↑ Monikansalliset yritykset ja ihmisoikeudet 13.5.2011. Ihmisoikeudet.net: Ihmisoikeudet.net. suomi
- ↑ {{Verkkoviite< Osoite=http://rikuosterman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9752-globalisaatio-osa-ii-%E2%80%93-monikansalliset-yritykset%7C Nimeke=Globalisaatio osa II - monikansalliset yritykset| Tekijä=Riku Österman| Tiedostomuot= | Ajankohta=13.1.2009| Julkaisupaikka=Uusi Suomi Puheenvuoro| Julkaisija= Uusi Suomi| Viitattu 13.5.2011| Kieli= suomi|}}
- ↑ Monikansalliset yritykset ja ihmisoikeudet 13.5.2011. Ihmisoikeudet.net: Ihmisoikeudet.net. suomi
- ↑ Monikansalliset yritykset ja ihmisoikeudet 13.5.2011. Ihmisoikeudet.net: Ihmisoikeudet.net. suomi