Ero sivun ”Näsinneula” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
ref |
+yökuva neulasta |
||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
== Ravintola Näsinneula == |
== Ravintola Näsinneula == |
||
[[Kuva:IMGP0387_nneula.jpg|thumb|300px|left]] |
|||
Näsinneulan näkötornin ylemmässä kerroksessa 124 metrin korkeudessa sijaitsee Ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Ravintola kuuluu Tampereen tasokkaimpiin ravintoloihin.<ref>http://www.viisitahtea.fi/content/view/1902/101/ Viisi tähteä -lehden arvostelu</ref> |
Näsinneulan näkötornin ylemmässä kerroksessa 124 metrin korkeudessa sijaitsee Ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Ravintola kuuluu Tampereen tasokkaimpiin ravintoloihin.<ref>http://www.viisitahtea.fi/content/view/1902/101/ Viisi tähteä -lehden arvostelu</ref> |
||
Versio 1. toukokuuta 2011 kello 23.43
| Näsinneula | |
|---|---|
 Näsinneula lokakuussa 2005. |
|
| Tiedot | |
| Sijainti | Tampere |
| Peruskiven muuraus | 1970 |
| Rakennettu | 1970–1971 |
| Avajaiset | 1. toukokuuta 1971 |
| Käyttötarkoitus |
näköala- ja viestintä torni, sisältää ravintolan |
| Tila | valmis |
| Yritykset | |
| Arkkitehti | Pekka Ilveskoski |
| Tekniset tiedot | |
| Kerroksia | 2 |
| Hissien määrä | 2 |
| Korkeus | |
| Antenni | 167,9 m |
| Kattokorkeus | 124,0 m |
 |
|
Näsinneula on Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva 168 metriä korkea näköalatorni. Itse torniosa on vain 134,5 metriä korkea. Näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla[1] varustettu torni kuuluu Särkänniemen huvialueeseen. Näsinneula on Suomen korkein vapaasti seisova rakennelma[2] ja Pohjoismaiden toiseksi korkein näköalatorni Tukholman Kaknästornin jälkeen. Kirkkaalla säällä näköalatasanteelta voi nähdä naapurikuntiin saakka, yli 20 kilometrin[3] päähän.
Suunnittelu
Ajatus näköalatornista alueelle on peräisin Tampereen silloiselta kaupunginjohtaja Erkki Lindforsilta, joka sai vieraillessaan Puijon tornissa idean rakennuttaa Tampereelle vastaavan.[4] Alun perin suunnitelmissa oli myös vaihtoehtoisesti Pyynikin näkötornin korottaminen. Särkänniemen lisäksi mahdollisia sijainteja tornille oli kaavailtu Ratinasta ja Pispalasta[3]. Torni kantoi suunnitelmissa alkujaan Särkänneula-nimeä.[3] Näsinneulan nimen keksi kunnallisneuvos Lauri Santamäki; perustana olivat viereinen Näsijärvi ja Seattlen Space Needle -torni. Tornin korkeus määritettiin helikopterista käsin.[3]
Rakennus
Torni rakennettiin vuosina 1970–1971, ja sen on suunnitellut Pekka Ilveskoski. Urakoitsijaksi valittiin Tampereen Haka.[3] Unkarista tilatut rakennusmiehet rakensivat tornin rungon teräsbetonista 33 vuorokaudessa liukuvaluna, joka aloitettiin 8.6.1970. Betoni toimitettiin paikalle Soraseulan betoniautoilla. Tornin neula koostuu teräksisestä mastosta, jonka huipulla on vielä lasikuituinen masto.
Tornin perusta on noin 15 metriä Näsijärveä korkeammalla. Yhden metrin matkalla torni kapenee 2 cm[3]. Liukuvalun aloituspisteessä tornin halkaisija on 10,525 m ja paksuus 60 cm. Hissien pysähtymistasanteella, 120 metrin korkeudessa, on varsinainen näköalatasanne ja kahvila. 10 metriä alempana 110 metrissä on ulkoilmatasanne. Näsinneula voi kovassa tuulessa kallistua 15 cm tuulen suuntaan.[3].
Hissit
Nousu tornin huipulle tapahtuu yleisömäärän mukaan yhdellä tai kahdella 15 hengen pikahissillä. Hissit nousevat huipulle 32 sekunnissa, ja niiden ajonopeus on 6 m/s. Hissit on valmistanut Valmet-Schlieren Valmetin lentokonetehtaalla Tampereella ja modernisoinut Otis-hissiyhtiö vuonna 1997.[5] Ne ovat Suomen nopeimmat julkisessa käytössä olevat henkilöhissit. Sähköhäiriön sattuessa käynnistyy oma dieselkäyttöinen varavoima-asema. Hätätilanteessa tornin ulkoilmatasanteelta poistutaan porrashuoneen 700 porrasta pitkin.
Ravintola Näsinneula
Näsinneulan näkötornin ylemmässä kerroksessa 124 metrin korkeudessa sijaitsee Ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Ravintola kuuluu Tampereen tasokkaimpiin ravintoloihin.[6]
Säämerkkivalot
Tornin huipulle lisättiin vuonna 1971 säämerkkivalot.[3] Henkilökunta ohjaa valoja ja niiden tila määritellään Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden mukaisesti. Valot kertovat kaupunkilaisille tulevasta säästä seuraavasti:
kolme keltaista = aurinkoista kaksi keltaista, yksi vihreä = puolipilvistä tai pilvistä yksi keltainen, kaksi vihreää = ajoittain sadetta kolme vihreää = sadetta
Lähteet
- ↑ http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/48784-nain-nasinneulan-ravintola-avasi-remontin-jalkeen
- ↑ Särkänniemi
- ↑ a b c d e f g h Näsinneulan historia. Kahvila Pilvilinnan infotaulut, 2009.
- ↑ Peltonen, Lasse & Laine, Markus: Napoleon ja Näsinneula. Aviisi, 1996, nro 15. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.1.2009.
- ↑ http://www.elevaattorit.org/index.php?E=354
- ↑ http://www.viisitahtea.fi/content/view/1902/101/ Viisi tähteä -lehden arvostelu
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Näsinneula Wikimedia Commonsissa
- Näsinneula Särkänniemen sivulla
- Näsinneula Googlen mallinnusvarastossa
- Webkamera: tältä Särkänniemessä nyt näyttää
- Panoraamakuvia Näsinneulasta
- Näsinneula-artikkeli Aviisissa (tamperelainen ylioppilaslehti)
