Ero sivun ”Fredrik Cygnaeus” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.4) (Botti muokkasi: sv:Fredrik Cygnæus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Fredrik Cygnaeus.jpg|thumb|Fredrik Cygnaeus]] |
[[Kuva:Fredrik Cygnaeus.jpg|thumb|Fredrik Cygnaeus]] |
||
'''Fredrik Cygnaeus''' ([[1. huhtikuuta]] [[1807]] [[Hämeenlinna]] – [[7. helmikuuta]] [[1881]] [[Helsinki]]) oli Suomen [[taide]]- ja [[tiede]]-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.peda.net/veraja/posio/lukio/oppiaineet/elina/historia/historia4/kansallinen/cy | Nimeke =Fredrik Cygnaeus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Peda.net | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos | Viitattu = 1.11.2010 | Kieli = }}</ref> |
'''Fredrik Cygnaeus''' ([[1. huhtikuuta]] [[1807]] [[Hämeenlinna]] – [[7. helmikuuta]] [[1881]] [[Helsinki]]) oli Suomen [[taide]]- ja [[tiede]]-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.peda.net/veraja/posio/lukio/oppiaineet/elina/historia/historia4/kansallinen/cy | Nimeke =Fredrik Cygnaeus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Peda.net | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos | Viitattu = 1.11.2010 | Kieli = }}</ref> Hän valmistui filosofian maisteriksi 1832, toimi opettajana Haminan kadettikoulussa, opettajana ja rehtorina Helsingissä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston historian dosenttina ja viimein estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854-67. Hän oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita. |
||
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa [[Kukanpäivä]]nä [[1848]] isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”. |
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa [[Kukanpäivä]]nä [[1848]] isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”. 1860-70-luvuilla hän oli Alexis Kiven tärkein tukija. |
||
Cygnaeuksella oli [[huvila]] Helsingin [[Kaivopuisto]]ssa joka on nykyään museo, [[Cygnaeuksen galleria]] |
Cygnaeuksella oli [[huvila]] Helsingin [[Kaivopuisto]]ssa joka on nykyään museo, [[Cygnaeuksen galleria]]. Suomen kulttuurielämän viimeiseksi romantikoksi sanottu Cygnaeus esiintyi värikkäästi eikä koskaan mennyt naimisiin. |
||
==Teokset== |
==Teokset== |
||
Versio 29. huhtikuuta 2011 kello 02.57
Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa herätyksessä.[1] Hän valmistui filosofian maisteriksi 1832, toimi opettajana Haminan kadettikoulussa, opettajana ja rehtorina Helsingissä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston historian dosenttina ja viimein estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854-67. Hän oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita.
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa Kukanpäivänä 1848 isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Suomen nimi”. 1860-70-luvuilla hän oli Alexis Kiven tärkein tukija.
Cygnaeuksella oli huvila Helsingin Kaivopuistossa joka on nykyään museo, Cygnaeuksen galleria. Suomen kulttuurielämän viimeiseksi romantikoksi sanottu Cygnaeus esiintyi värikkäästi eikä koskaan mennyt naimisiin.
Teokset
- Jääkynttilät, Ströskrift I (1837), runoa ja proosaa.
- Höstispiggarna (1841), runoja.
- Johan Jacob Nervander (1848).
- Skaldestycken (1851–1857, useita osia, sisältää mm. aatedraamat Claes Flemings tider ja Hertig Johans ungdomsdrömmar).
- Det tragiska elementet i Kalevala (1853), tutkielma. (suom. Kalevalan traagillinen aines, 1907)
- Erik XIV som dramatisk karakter (1853), tutkielma.
- Om Fänrik Ståls sägner (1862), tutkielma.
- Teckningar ur Frans Michaël Franzens lefnad vid åminnelsefesten den 9 februari 1872 i Finska Universitetets högtidssal (1872), elämäkertateos F. M. Franzénista.
- Om Johan Ludvig Runeberg (1873), tutkielma.
- Samalade arbeten (1881–1892).
- Kirjoituksia kirjallisuudesta 1837–1873, suom. ja toim. Martti Berger, Edizioni Artemisia, 2008.
Lähteet
- Lassila, Pertti: "Suuren puhujan unohtuneet kirjoitukset", Helsingin Sanomat 1.4.2008, s. C2.
Vitteet
- ↑ Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
Aiheesta muualla
- Fredrik Cygnaeus Peda.net. Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 1.11.2010.
- Sydänystävyys Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 1.11.2010.