Ero sivun ”Fritz Remmler” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
42 591 muokkausta
Rivi 1: Rivi 1:
'''Friedrich Wilhem (Fritz) Remmler''' ([[1881]], myös [[1888]] mainitaan, [[Tammisaari]] - [[18. lokakuuta]] [[1973]] [[Kanada]]) oli saksalainen eläintieteilijä ja Suomessa sotien välisenä aikana ja jatkosodan aikana toiminut [[Gestapo]]n vakooja.
'''Friedrich Wilhem (Fritz) Remmler''' ([[1881]], myös [[1888]] mainitaan, [[Tammisaari]] – [[18. lokakuuta]] [[1973]] [[Kanada]]) oli saksalainen eläintieteilijä ja Suomessa sotien välisenä aikana ja jatkosodan aikana toiminut [[Gestapo]]n vakooja.


==Ensimmäisen kerran Suomessa==
==Ensimmäisen kerran Suomessa==
Rivi 36: Rivi 36:
[[Luokka:Saksalaiset vakoojat]]
[[Luokka:Saksalaiset vakoojat]]
[[Luokka:Suomalaiset eläintieteilijät]]
[[Luokka:Suomalaiset eläintieteilijät]]
[[Luokka:1880-luvulla syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1973 kuolleet]]

Versio 27. huhtikuuta 2011 kello 20.25

Friedrich Wilhem (Fritz) Remmler (1881, myös 1888 mainitaan, Tammisaari – 18. lokakuuta 1973 Kanada) oli saksalainen eläintieteilijä ja Suomessa sotien välisenä aikana ja jatkosodan aikana toiminut Gestapon vakooja.

Ensimmäisen kerran Suomessa

Fritz Remmler syntyi Saksan suurlähetystön henkilökuntaan kuuluneeseen perheeseen[1](hänen isänsä oli vuori-insinööri ja työskenteli ainakin Laatokan-Karjalassa), siten Suomessa syntynyt Remmler kävi koulunsa ja suoritti opintonsa Suomessa valmistuen 1914 filosofian kandidaatiksi pääaineenaan biologia. Remmler lähti heti tämän jälkeen Saksaan suorittamaan asevelvollisuuttaan ja toimi sitten tiedustelu-upseerina. Remmler soluttautui Saksassa koulutettavien suomalaisten jääkärien joukkoon ja raportoi heidän mielipiteistään ja luotettavuudestaan. Hän oli myös mukana salakuljettamassa aseita Suomeen ja suoritti tiedustelutehtäviä Ruotsissa Saksan laivaston laskuun.

Toiminta Suomessa 1930-luvulla

Suomen sisällissodan jälkeen Ruotsin kuninkaan hovihankkijana esiintynyt tohtori Remmler perusti Suvenniemen Eläintieteellisen aseman[2] Syrjälän tilalle lähelle Kajaania. Aseman toimisto sijaitsi Kajaanissa Linnakadulla. Remmler kierteli Suomen rajaseuduilla kuvaamassa luontofilmejä ja haastatteli samalla rajaseuduilla eläviä metsästäjiä. Remmler välitti kuitenkin koko ajan tietoa Saksaan Suomen tilanteesta sekä olosuhteista Suomen ja Neuvostoliiton välisillä raja-alueilla. Myös hänen suomalainen vaimonsa Irma oli mukana tässä toiminnassa.

Fritz Remmler Kanadassa

Remmler kuljetti myös saksalaisia vieraita retkillä eri puolilla Itä- ja Pohjois-Suomea. Näiden retkien tarkoituksena oli sotilaallinen tiedustelu ja muun muassa sopivien paikkojen etsintä lentokentille, mutta ne naamioitiin eläinten hankinta- ja kalastusmatkoiksi sekä matkailukohteiden etsimiseksi. Tämä tiedustelutoiminta lisääntyi erityisesti 1930-luvulla Hitlerin noustua valtaan.

Eläintieteelliseltä asemalta toimitettiin kyllä arktisten alueiden eläimiä eläintarhoihin ja siirtoistutuksiin muualle. Remmler tutki, sopivatko hirvet kantojuhdiksi metsissä liikkuville joukoille. Hän pyydysti myös haukkoja, koulutti niitä metsästyskäyttöön ja myi ne hyvällä hinnalla Keski-Eurooppaan. Remmler osti kotkia, jotka hän koulutti metsästämään muun muassa susia. Vuonna 1939 Berliinissä järjestettiin metsästysmessut ja Remmler vei sinne pari avustajaansa jotka esiintyivät sitten näyttelyssä hevosilla ratsastavina, turkiksiin pukeutuneina "tyypillisinä suomalaisina haukkametsästäjinä". Nämä poistettiin kuitenkin kiireen vilkkaa näyttelystä Herman Göringin esittämän kritiikin jälkeen. Remmler tunsi Göringin entuudestaan sillä hän oli ollut opettamassa haukalla metsästystä Göringille.

Etsivä keskuspoliisi oli kuitenkin selvillä Remmlerin toiminnasta ja heti talvisodan alettua hänet pidätettiin ei-toivottuna henkilönä ja karkotettiin 16. joulukuuta 1939 Suomesta. Remmler siirtyi Tukholmaan talvisodan ajaksi, mutta jatkosodan lähestyessä hän pääsi taas palaamaan Suomeen. Remmler asui nyt Rovaniemellä ja poistui Suomesta vasta syksyllä 1944 perääntyvien saksalaisjoukkojen mukana suunnaten kulkunsa Saksaan.

Kanadan aika

Remmlerillä oli ainakin kaksi poikaa, Orvar ja Ingmar. Hän muutti perheineen 1950-luvun alussa Kanadaan, kun amerikkalainen General Motors-yhtiö nimitti hänet riistapäälliköksi siellä omistamilleen alueille. Täällä hän jatkoi kotkilla metsästystä, ja saalisti lähinnä kettuja, kojootteja, lumikenkäjäniksiä ja fasaaneja. Hänet on haudattu Stevensvilleen.[3]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Alava, Ali: Gestapo Suomessa. Hämeenlinna: Arvi A.Karisto Osakeyhtiö, 1974. ISBN 951-23-0844-4.
  2. ↑ Koskimies, Pertti 2010: Ainutkertainen kotkamies. Kirja-arvostelu. - Luonnon tutkija 1/2010 ss. 23–25.
  3. ↑ Alava, Ali: ”1”, Gestapo Suomessa, s. 34. Hämeenlinna: Arvi A.Karisto Osakeyhtiö, 1974. ISBN 951-23-0844-4.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fritz_Remmler&oldid=10111027”