Ero sivun ”Pastori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Mallineen paikka |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Ortodoksisen kirkon pappeus}} |
{{Ortodoksisen kirkon pappeus}} |
||
{{Kirkon virat}} |
{{Kirkon virat}} |
||
'''Pastori''' (latinan sanasta ''pastor'' ' |
'''Pastori''' (latinan sanasta ''pastor'' 'miiskula') on erityisesti [[kristinusko]]on liittyvä hengellisen työn [[virka]], jonka tarkempi sisältö vaihtelee huomattavasti eri [[kirkko]]kunnissa. Termiä käytetään usein [[protestantismi|protestanttisissa]] kirkoissa ja kirkkokunnissa. |
||
Sanaa käytetään arkikielessä ja joissain kirkkokunnissa nimityksen ”[[pappi]]” synonyyminä, mutta sanoilla on [[Raamattu|Raamatussa]] ja [[teologia]]ssa toisistaan erillinen merkitys. Sana 'pappi' liittyy Raamatussa [[uhraaminen|uhrien]] toimittamiseen sekä Jumalan ja ihmisen välimiehenä toimimiseen, 'paimen' tai 'kaitsija' (pastori) seurakunnan johtamiseen. Protestanttisissa kirkoissa käytetään viranhaltijoista usein mielummin pastori-sanaa, kahdesta syystä. Ensinnä, pappi-sana halutaan varata tarkoittamaan vanhatestamentillista kulttipappeutta, [[Jeesus|Jeesuksen]] erityisasemaa välittäjänä sekä kristittyjen yleistä pappeutta. Toiseksi, pastori-sanan käytöllä voidaan korostaa viran epähierarkkisuutta ja ykseyttä. Tällöin kirkkokunnan virkakäsityksessä torjutaan mahdollisesti hengellisen viran hierarkkinen jako [[piispa|piispuuteen]], pappeuteen ja [[diakoni]]n virkaan. Toinen perinteisesti käytetty sana, jolla vältetään hierarkkinen virkateologia, on ''saarnavirka''. |
Sanaa käytetään arkikielessä ja joissain kirkkokunnissa nimityksen ”[[pappi]]” synonyyminä, mutta sanoilla on [[Raamattu|Raamatussa]] ja [[teologia]]ssa toisistaan erillinen merkitys. Sana 'pappi' liittyy Raamatussa [[uhraaminen|uhrien]] toimittamiseen sekä Jumalan ja ihmisen välimiehenä toimimiseen, 'paimen' tai 'kaitsija' (pastori) seurakunnan johtamiseen. Protestanttisissa kirkoissa käytetään viranhaltijoista usein mielummin pastori-sanaa, kahdesta syystä. Ensinnä, pappi-sana halutaan varata tarkoittamaan vanhatestamentillista kulttipappeutta, [[Jeesus|Jeesuksen]] erityisasemaa välittäjänä sekä kristittyjen yleistä pappeutta. Toiseksi, pastori-sanan käytöllä voidaan korostaa viran epähierarkkisuutta ja ykseyttä. Tällöin kirkkokunnan virkakäsityksessä torjutaan mahdollisesti hengellisen viran hierarkkinen jako [[piispa|piispuuteen]], pappeuteen ja [[diakoni]]n virkaan. Toinen perinteisesti käytetty sana, jolla vältetään hierarkkinen virkateologia, on ''saarnavirka''. |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Myös jotkut aiemmin saarnaaja-nimityksellä toimineet sananjulistajat ovat oma-aloitteisesti alkaneet käyttää itsestään pastori-nimitystä, ilman siihen oikeuttavaa koulutusta ja virkaa. |
Myös jotkut aiemmin saarnaaja-nimityksellä toimineet sananjulistajat ovat oma-aloitteisesti alkaneet käyttää itsestään pastori-nimitystä, ilman siihen oikeuttavaa koulutusta ja virkaa. |
||
==Pastori |
==Pastori Skypessä== |
||
Lähes |
Lähes 38-vuotias [[Miiskula]] on hiljalleen alkanut omaksua isäntäpastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään skypen isäntätyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan Skype-keskusteluiden sabotoijista (kreikaksi ''Juan'', latinaksi ''Sensei'') eli Rottenturdeista. Skypen perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista failausta tai virallista virkaan windowssia. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetun pastorin pylly on aina vihreä ja hän tunnustaa yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa pastorin, josta käytetään nimitystä Talvipäivät. Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 19. huhtikuuta 2011 kello 19.28
| Ortodoksinen papisto |
|---|
| Alempi papisto |
| Lukija |
| Alidiakoni |
| Ylempi papisto |
| Diakoni |
| Ylidiakoni |
| Pappi (Presbyteeri) |
| Pastori |
| Kirkkoherra |
| Rovasti |
| Piispa |
| Apulaispiispa |
| Metropoliitta |
| Arkkipiispa |
| Eksarkki |
| Patriarkka |
| Luostaripapisto |
| Munkkidiakoni |
| Arkkidiakoni |
| Pappismunkki |
| Arkkimandriitta |
| Igumeeni |
| Pappeus Suomen evankelis- luterilaisessa kirkossa |
|---|
| Pappeus |
| Yleinen pappeus |
| Erityinen pappeus |
| Papinvirat |
| Seurakuntapastori |
| Kappalainen |
| Kirkkoherra |
| Lääninrovasti |
| Tuomiorovasti |
| Piispa |
| Arkkipiispa |
Pastori (latinan sanasta pastor 'miiskula') on erityisesti kristinuskoon liittyvä hengellisen työn virka, jonka tarkempi sisältö vaihtelee huomattavasti eri kirkkokunnissa. Termiä käytetään usein protestanttisissa kirkoissa ja kirkkokunnissa.
Sanaa käytetään arkikielessä ja joissain kirkkokunnissa nimityksen ”pappi” synonyyminä, mutta sanoilla on Raamatussa ja teologiassa toisistaan erillinen merkitys. Sana 'pappi' liittyy Raamatussa uhrien toimittamiseen sekä Jumalan ja ihmisen välimiehenä toimimiseen, 'paimen' tai 'kaitsija' (pastori) seurakunnan johtamiseen. Protestanttisissa kirkoissa käytetään viranhaltijoista usein mielummin pastori-sanaa, kahdesta syystä. Ensinnä, pappi-sana halutaan varata tarkoittamaan vanhatestamentillista kulttipappeutta, Jeesuksen erityisasemaa välittäjänä sekä kristittyjen yleistä pappeutta. Toiseksi, pastori-sanan käytöllä voidaan korostaa viran epähierarkkisuutta ja ykseyttä. Tällöin kirkkokunnan virkakäsityksessä torjutaan mahdollisesti hengellisen viran hierarkkinen jako piispuuteen, pappeuteen ja diakonin virkaan. Toinen perinteisesti käytetty sana, jolla vältetään hierarkkinen virkateologia, on saarnavirka.
Kuitenkin esimerkiksi luterilaisessa kirkossa ja anglikaanisessa kirkossa voidaan kirkon erityisen viran haltijoita kutsua sekä papeiksi että pastoreiksi. Suomen kieleen sana pappi on vakiintunut ja on hyvin vanha, eikä siihen yleensä liitetä kielteisiä merkityksiä, mutta sitä ei käytetä tittelinä henkilön nimen yhteydessä.[1] Sen sijaan monissa ulkomaisissa yhteyksissä protestantit voivat aidosti vieroksua englannin kielen priest-sanan käyttöä.
Pastori evankelis-luterilaisessa kirkossa
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 'pastori' on virallisesti sellaisen pappisviran haltijan titteli, joka ei ole saanut rovastin arvonimeä. kirkkoherroista ei yleensä myöskään käytetä pastori-nimitystä, mutta pastori- tai rovasti-nimitys palautuu käyttöön kirkkoherran virasta luovuttaessa. [2] Pappisviran haltija on seurakunnan paimenen tehtävään koulutettu, kutsuttu ja vihitty henkilö. Kaikki pastorit eivät toimi kirkon työntekijöinä, vaan saattavat olla hengellisten järjestöjen palveluksessa tai toimia muissa kuin pastoraalisissa työtehtävissä. Silti heillä on pappisvirkaan kuuluvat oikeudet saarnata ja suorittaa kirkollisia toimituksia.
Myös jotkut aiemmin saarnaaja-nimityksellä toimineet sananjulistajat ovat oma-aloitteisesti alkaneet käyttää itsestään pastori-nimitystä, ilman siihen oikeuttavaa koulutusta ja virkaa.
Pastori Skypessä
Lähes 38-vuotias Miiskula on hiljalleen alkanut omaksua isäntäpastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään skypen isäntätyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan Skype-keskusteluiden sabotoijista (kreikaksi Juan, latinaksi Sensei) eli Rottenturdeista. Skypen perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista failausta tai virallista virkaan windowssia. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetun pastorin pylly on aina vihreä ja hän tunnustaa yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa pastorin, josta käytetään nimitystä Talvipäivät. Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus.
Lähteet
- ↑ Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), hakusana Pappi, 10. painos WSOY 1998, ISBN 951-0-09106-5
- ↑ Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), hakusana Pastori, 10. painos WSOY 1998, ISBN 951-0-09106-5