Ero sivun ”Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö''' on yksi Tampereen yliopiston yhdeksästä tieteenalayksiköstä. Se muodostettiin Tampereen yliopiston hallituksen pä...
(ei mitään eroa)

Versio 14. huhtikuuta 2011 kello 19.49

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö on yksi Tampereen yliopiston yhdeksästä tieteenalayksiköstä. Se muodostettiin Tampereen yliopiston hallituksen päätöksellä 18.10.2010, ja se koostuu entisestä kieli- ja käännöstieteiden laitoksesta sekä taideaineiden laitoksen kahdesta oppiaineesta, Suomen kirjallisuudesta ja yleisestä kirjallisuustieteestä. Yksikkö aloitti toimintansa 1.1.2011, ja sen johtajana toimii Jukka Havu.



Pääaineet ja opintokokonaisuudet

Englantilainen filologia

Englantilainen filologia on Tampereen yliopiston mukaan sen suosituimpia oppiaineita sekä pääaineena että sivuaineena. Opintojen aikana tarkastellaan sekä kielen eri osa-alueita (fonologia, morfologia, syntaksi ja semantiikka) että sen historiallista kehitystä ja vaihtelua käyttötilanteen mukaan. Sen lisäksi perehdytään myös englannin kielen kirjallisuuden lajeihin, eri aikakausien ja eri englanninkielisten maiden kirjallisuuteen. Tarkoitus on myös oppia analysoimaan kirjallisuutta. Opiskelijoilta edellytetään erittäin hyvää suullista ja kirjallista englannin kielen taitoa. Kaikki opinnot oppiaineessa tapahtuvat englannin kielellä. Englantilaisesta filologiasta valmistuneet maisterit sijoittuvat useimmiten työtehtäviin, jotka ovat paitsi vaativia myös kiinnostavia ja haasteellisia. Yli puolet valmistuneista sijoittuu opetusalan eri asteille. Muita mahdollisia aloja ovat teollisuus, erityisesti tekninen viestintä ja dokumentaatio, kirjastoala, kustannus, viestintä ja journalistiikka, markkinointi ja matkailuala.

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmassa opiskellaan ammattimaista kääntämistä ja tulkkausta. Opetus ei keskity pelkästään kielen kiemuroihin, vaan siinä hankitaan nimenomaan oman ja vieraan kulttuurin vahva tuntemus. Pystyäkseen toimimaan viestinviejänä vaativissa tilanteissa opiskelija tarvitsee monipuolista viestintäosaamista, johon kuuluvat erinomaiset ilmaisu- ja tiedonhakutaidot sekä viestintäteknologian ja viestinnän toimintaympäristöjen tuntemus. Opinnoissa kääntäjän ja tulkin tärkein työkieli (A-työkieli) on aina oma äidinkieli, ja ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi (B-työkieli) opiskelija valitsee englannin, saksan tai venäjän. Lisäksi on mahdollisuus opiskella toista vierasta kieltä (C-työkieli), joka voi olla englanti, saksa, venäjä, ruotsi tai ranska. Koulutusohjelman aikana opiskelija oppii hallitsemaan työkielensä erinomaisesti, toimimaan kääntäjänä ammattimaisesti, viestimään monipuolisesti ja analysoimaan erilaisia viestejä, tuntemaan työkieltensä kulttuuria sekä hakemaan tietoa ja käyttämään viestintäteknologiaa.

Pohjoismaiset kielet

Pohjoismaiset kielet ovat ruotsi, norja, tanska, islanti ja fääri. Suomessa pohjoismaisten kielten opiskelu keskittyy ruotsin kieleen, näin myös Tampereen yliopistossa. Opintoihin sisältyvät lisäksi peruskurssit norjan ja/tai tanskan kielessä. Pohjoismaisia kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Kielen ja viestinnän lisäksi perehdytään kielialueen kulttuuriin, kirjallisuuteen, historiaan ja yhteiskuntaan. Pohjoismaisten kielten opintojen tavoitteena on erittäin hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kielitaito. Lisäksi tavoitteena on saada yleiskäsitys pohjoismaisen kieliyhteisön kulttuurista ja yhteiskunnallisista oloista sekä hyvä ymmärtämiskyky vähintään yhdessä sukukielessä. Pohjoismaisten kielten opiskelijat oppivat tarkastelemaan kieltä, kulttuuria ja viestintää teoreettisesta ja tieteellisestä näkökulmast

Ranskan kieli

Opintojen aikana perehdytään ranskan kielen osa-alueisiin ja historiaan, ranskalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Nykykielen tuntemus, hyvän ranskan kielen taidon saavuttaminen ja perehtyminen Ranskan ja ranskankielisten maiden yhteiskunnallisiin oloihinovat myös tärkeitä opinnoissa. Opetusta saa myös vierailevilta ranskalaisilta opettajilta. Ranskalaiset asiantuntijat pitävät 2-3 viikon pituisia intensiiviseminaareja erityisesti yhteiskuntapainotteisista aiheista. Myös kielitieteen ja kirjallisuuden alalta on vuosittain vierailevia luennoitsijoita.

Saksan kieli ja kulttuuri

Saksan kieltä ja kulttuuria opiskellessa tavoitteena on saavuttaa hyvä saksan kielen taito sekä perehtyä saksan kielen rakenteeseen, saksalaiseen kulttuuriin ja näiden tutkimukseen. Tarkoituksena on oppia tuottamaan itsenäisesti saksankielistä tieteellistä tekstiä. Opiskelut koostuvat nykykielen, kielitieteen, saksa vieraana kielenä -didaktiikan, kirjallisuustieteen, saksan kielen historian, saksalaisen kirjallisuuden, kulttuurin ja maantuntemuksen sekä talousviestinnän opinnoista. Saksan kielen ja kulttuurin opinnoissa perehdytään myös hollannin kieleen. Saksan kielen ja kulttuurin opiskelu vaatii jo alkuvaiheessa hyvää saksan nykykielen taitoa. Opinnot suoritettuaan opiskelijan on mahdollista sijoittua saksanopettajan tehtävien lisäksi myös esimerkiksi kaupan, teollisuuden, matkailun, kirjastoalan sekä tiedotusalan palvelukseen tai hakeutua tutkijan ammattiin.

Suomen kieli

Suomen kielen opiskelun tavoitteena on perehtyä tieteellisiin käsityksiin kielen rakenteesta ja tehtävistä sekä kielen historiasta. Opinnot antavat pohjan suomen kielen tieteelliselle tutkimukselle sekä harjaannuttavat käyttämään suomen kieltä täsmällisesti ja sujuvasti. Opiskelu koostuu alkuvaiheessa kielen ilmiöiden ymmärtämisestä sekä suomen kirjakielen kehityksen ja viron kieleen ja kulttuuriin tutustumisesta. Myöhemmin aineopinnoissa kuvaa kielestä täydennetään merkityksen, variaation ja kielihistorian opinnoilla. Viimeisillä syventävillä kursseilla painotetaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Opintojen kuluessa opiskelijan on sivuainevalintoja tehden mahdollista suuntautua opettajan ammatin lisäksi muihin kieliammatteihin tai tutkijaksi.

Suomen kirjallisuus

Suomen kirjallisuuden oppiaine keskittyy suomalaisen kirjallisuuden analyysiin ja suomalaisen kirjallisuushistorian tuntemukseen. Oppiaineessa perehdytään monipuolisesti kirjallisuustieteellisiin teorioihin ja niiden soveltamiseen. Opinnot valmistaa monipuolisesti erilaisiin kulttuurikentän ammatteihin, kuten äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, toimittajaksi, kriitikoksi tai kulttuurihallinnon tehtäviin. Vuosittain Suomen kirjallisuuden opinnot aloittaa noin 15-20 opiskelijaa.

Venäjän kieli ja kulttuuri

Venäjän kielen ja kulttuurin opintojen tavoitteena on saavuttaa erinomainen venäjän kielen taito ja perehtyä venäjän kielen rakenteeseen, venäläiseen kirjallisuuteen, kulttuuriin ja niiden tutkimukseen. Tarkoituksena on oppia tuottamaan itsenäisesti venäjänkielistä tieteellistä tekstiä. Opinnot koostuvat nykykielen, kielitieteen, kielenhistorian, venäjänkielisen kirjallisuuden ja kulttuurin osa-alueista, ja niihin kuuluu myös joko puolan tai tsekin peruskurssi. Opinnot etenevät opiskeluvalmiuksien hankkimisesta oppiaineen teoreettisempaan tarkasteluun, jonka jälkeen erikoistutaan johonkin oppiaineen erityisalaan. Opinnot valmentavat erilaisiin hallinnon, elinkeinoelämän, viestinnän, kulttuurin, matkailun ja muiden venäjän asiantuntemusta vaativiin ammatteihin sekä venäjän kielen opettajan tehtäviin.

Yleinen kirjallisuustiede

Yleisen kirjallisuustieteen oppiaineen alaan kuuluvat klassisen kaunokirjallisuuden, populaarikirjallisuuden, lasten- ja nuorten kirjallisuuden ja ei-fiktiivisen kirjallisuuden tutkimus sekä kirjallisuushistoria, kirjallisuuden teoria, tekstianalyyttinen metodologia ja poetiikka. Oppiaineessa painotetaan kielellisten esitysten tutkimista taiteena, ja opinnot antavat valmiudet kulttuurissa omaksuttujen tekstuaalisten käytäntöjen analyysiin. Tarkoituksena on saavuttaa mielikuva kansainvälisestä kirjallisuuden kentästä ja kirjallisten ilmiöiden systemaattisesta tutkimuksesta. Aine ei sellaisenaan pätevöitä tiettyyn ammattiin, vaan tutkinnon suorittaneet sijoittuvat esimerkiksi opettajiksi, taide- ja kulttuurihallintoon, kirjasto- ja tiedotusalalle, toimitustehtäviin, kirjallisuuden kääntäjiksi ja kriitikoiksi, kustantamoihin tai kansainvälisiin kulttuurialan asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin.

Sivuaineet ja muut opintokokonaisuudet

Espanjan kieli

Perusopintojen tavoitteena on saavuttaa hyvä espanjan kielen suullinen ja kirjallinen taito, tutustua espanjankielisen kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin sekä perehtyä pääpiirteissään Espanjan ja espanjankielisten maiden historiaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Aineopintojen tavoitteena on syventää kielitaitoa, perehdyttää espanjankielisten maiden nykykirjallisuuteen, nyky-yhteiskuntaan ja lähihistoriaan, sekä tutustuttaa espanjan kielen rakenteeseen kielitieteellisestä näkökulmasta.

Fonetiikka

Fonetiikka tutkii puhuttua kieltä, sen tuottamista, akustiikkaa ja vastaanottamista, lähinnä lingvistisestä näkökulmasta. Opinnot ovat hyödyllisiä erityisesti kielenopettajiksi ja -tutkijoiksi aikoville, sillä ne antavat olennaista teoreettista ja käytännöllistä tietoa puhutusta kielestä. Oppiaineesta on mahdollista suorittaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op).

Kielikonsulttiopinnot

Kielikonsulttiopinnot on yhden vuoden aikana suoritettava erikoistumiskokonaisuus, jonka tavoitteena on, että opiskelijoista tulee päteviä kielen asiantuntijoita. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet laatia muun muassa erilaisia liike-elämän tekstejä sekä neuvoa yritysten henkilöstöä kielenkäytössä. Opintokokonaisuuteen hakevilta edellytetään suomen kielen äänne- ja muoto-opin, syntaksin, kielenhuollon ja kirjoittamisen ja tekstianalyysin kurssien suorittamista.

Russian Studies

Russian Studies on laaja ja poikkitieteellinen opintokokonaisuus, jossa opiskelijoille tarjotaan viimeisimpien tutkimusten mukaisia kursseja Venäjän kielestä, historiasta, politiikasta, taloudesta ja kirjallisuudesta sekä kulttuurisista, uskonnollisista sosiaalisista ja institutionaalisista rakenteista. Opetuskielinä ovat suomi ja englanti.

Suomen kieli, kulttuuri ja yhteiskunta

Suomen kieli, kulttuuri ja yhteiskunta -opinnot, lyhyemmin SKKY-opinnot, on tarkoitettu suomea vieraana kielenä opiskeleville, esimerkiksi vaihto-opiskelijoille. Opintojen tavoitteena on arkisen ja itsenäisen kielenkäytön kehittäminen siten, että opiskelijan on mahdollista siirtyä Eurooppalaisessa viitekehyksessä edistyneen kielenkäytön tasolle, sekä perustiedot kulttuurista ja yhteiskunnasta. Opintokokonaisuus on jaettu lähtötasokokeen ja johdatuskurssin jälkeen kielitaitoon ja kielitietoon, Suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä ääntämisharjoituksiin. Kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvät opinnot on osittain liitetty kielenopiskelun materiaaleihin.

Suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajan opinnot

25 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus antaa tulevalle opettajalle valmiuksia opettaa suomen kieltä toisena kielenä yliopistoissa, korkeakouluissa, ammattioppilaitoksissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, lukioissa, peruskouluissa, kansanopistoissa sekä työväen- ja kansalaisopistoissa ympäri Suomea. S2-opintokokonaisuus järjestetään mahdollisuuksien mukaan, mutta resurssien puutteen vuoksi sen järjestäminen on ollut viime vuosina mahdotonta. Opinnot on tarkoitettu ainoastaan suomen kielen pääaineopiskelijoille, ja niihin on erillinen haku.

Teknisen viestinnän erikoistumisopinnot

Teknisen viestinnän erikoistumisopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet teknisen viestinnän asiantuntijatehtäviin. Teknisen viestijän työtehtäviin kuuluvat mm. käyttäjäryhmien analysoiminen, tiedonhaku sekä erilaisten teknisten dokumenttien suunnitteleminen, kirjoittaminen ja päivittäminen eri kohderyhmille. Erikoistumisopintojen laajuus on 40 op.

Tšekin kieli

Tšekin kielen perusopinnot (25 op) suoritettuaan opiskelijalla on käytännön kielitaidon lisäksi perustiedot kielen rakenteesta ja Tšekin historiasta, kultturista ja kirjallisuudesta. Opiskelijoille on tarjolla apurahoja kesäkursseille ja pidempäänkin opiskeluun Tšekin tasavallassa erilaisten kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa.

Viron kieli ja virolainen kulttuuri

Viron kielen opintoja opiskellessa tavoitteena on saavuttaa auttavan viron kielen taito sekä perehtyä viron kielen murteisiin, kirjaviron kehitysvaiheisiin, virolaiseen kulttuuriin sekä Suomen ja viron kulttuurisuhteisiin. Kieltä lähestytään lähisukukielenä kielitieteellinen näkökulma taustalla. Viron kieli sopii erittäin hyvin sivuaineeksi suomen kielen, vieraiden kielten, kirjallisuutieteiden tai historiatieteiden opiskelijoille. Viron kielen taito luo hyvät edellytykset jatko-opiskelulle vaihto-opiskelijana Viron yliopistoissa. Lisäksi kielitaito antaa mahdollisuuden löytää tulevan työpaikan virolaisesta kieli- ja kulttuuriympäristöstä.

Yleinen kielitiede

Yleinen kielitiede on kiinnostunut ihmiskielen luonteesta. Opintojen aikana perehdytään mm. eri kielten perustavanlaatuisiin ominaisuuksiin, yhteisiin piirteisiin sekä teorioihin ja menetelmiin, joilla kieliä voi kuvata. Tutkitaan myös kielen muuttumista, käyttöä eri tilanteissa, prosessointia, suhdetta muihin symbolijärjestelmiin ja yleistä merkitystä ihmiselle. Yleisestä kielitieteestä voi suorittaa sekä perusopinnot (25 op) että aineopinnot (35 op).

Yleinen käännöstiede

Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuudessa opiskelijoille tarjotaan tietoa käännös- ja tulkkausviestinnän peruskysymyksistä ja alan tutkimuksesta. Opintokokonaisuus on tarkoitettu muille kuin monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman pää- ja sivuaineopiskelijoille, ja se soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi tutkintoihin, joissa tarvitaan ymmärrystä kulttuurienvälisestä viestinnästä. Opintokokonaisuus suoritetaan yhden vuoden aikana, eikä siitä anneta arvosanaa.